Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,661 - 2,670 (kaikkiaan 2,676)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Alaneva

    Fakta on se, että kanta on tipahtanut reippaasti ja tippuu edelleen alueilla missä se on ollut aiemmin ongelma. Kannan kasvua tapahtuu muualla Suomessa. Tosin entisillä tihentymä alueilla on ensi syksyn lupamääriäkin tiputettu aika reippaasti. Joillain alueilla jopa puolella.

    Mielestäni yksi selittävä tekijä kolarien lisääntymisessä kannan laskusta huolimatta ovat pedot. Valkohäntäpeura ei ole niin reviiri eläin kuin metsäkauris. Valkohännät vaihtavat herkästi maisemaa ruuan perässä ja petojen takia. Ja kun on paljon petoja, niin peuratkin liikkuvat paljon. Ja kun ne liikkuvat paljon niin tulee paljon kolareita.

    suorittava porras suorittava porras

    Gla:lle totean ,että niillä rekkakuormilla vihanneksia pienennetään pienten sorkkaeläinten aiheuttamaa haitallista ruokailupainetta viljelyksillä ja houkutellaan nelijalkaisia pois paikoista ,jossa ne saattavat aiheuttaa haittaa liikenteelle. Pedot pistävät tämänkin paletin sekaisin ja liikuttavat pieniä sorkkaeläimiä sinne ja tänne. Ei ihme ,että tiellä kolisee.

    Metsuri motokuski

    No kyllä niillä rekkakuormilla vihanneksia halutaan kasvattaa sorkkaeläin kantaa niin että naaraat ovat mahdollisimman hyvässä kunnossa lisääntymisaikana. Noita vierailuja ja liikenne haittoja voidaan kyllä hoitaa muutenkin kuin ruokailua lisäämällä.

    suorittava porras suorittava porras

    Tuo esittämäni oli peräisin artikkelista jossa erikoisviljelijät ja paikalliset metsästäjät keskustelivat keinoista vähentää vahinkoja. Olivat yksissätuumin päätyneet tuohon ratkaisuun. Kakkosluokan kauppaan kelpaamattomille tuotteillekin löytyi järkevämpää käyttöä ja viljelijät saivat niistä vielä korvauksenkin. Muuten niistä olisi aiheutunut vain kuluja. Talviruokintaa ,joka vaikuttaa hedelmällisyyteen ja naaraiden kuntoon on sitävastoin vähennetty.

    Gla Gla

    Minä en usko, että ruokinnalla pidetään elukat pois tieltä tai viljelyksiltä, vaikka petojen vaikutusta ei laskettaisikaan. Ainakin täällä tihentymäalueella on teitä ja peltoja niin tiheässä, että kulkijoita riittää aina vääriin paikkoihin. Se, että viljelijä uskoo metsästäjiä, ei ole todiste homman toimivuudesta.

    Ylijäämävihannesten käyttö on tietysti viljelijälle hyvä asia ja tehostaahan se metsästystäkin. Mutta parantaa myös peurojen hedelmällisyyttä.

    Gla Gla

    Alaneva: ”Tosin entisillä tihentymä alueilla on ensi syksyn lupamääriäkin tiputettu aika reippaasti. Joillain alueilla jopa puolella.”

    Lupien määrä ei taida missään vaiheessa olla ollut tihentymäalueilla leikkausta rajoittava tekijä. Tuskin on vieläkään. Täällä oli huono talvi, lunta riitti vain pari viikkoa kaudesta, mikä varmasti vähensi kaatojen määrää. Pimeässä ei näe, eikä pakolaukan päätteeksi pusikkoon piiloutunutta peuraa löydä ilman koiraa, mikä vähentää metsästystä. Lumettomuus myös vähentää ruokinnalla kävijöiden määrää, olihan lintulaudallakin tämä talvi ennätyshiljainen.

    Numppi

    Eli pitäisikö vetää johtopäätös, että petoja ampumalla saadaan peurakolarit laskuun?  Epäilen, että siinä kävisi päinvastoin.
    Faktaa on ainoastaan kolarien määrä. ”Arviot” ovat vaan arvioita.

    Alaneva

    Pedot on yksi selittävä tekijä miksi kolarit on kasvussa vaikka kanta on laskenut. Peto määrä on noussut ja saaliseläinten kanta laskenut saman aikaisesti. Pedot joutuvat liikkumaan enemän, että saavat riittävästi ravintoa ja saaliseläimet joutuvat liikkumaan vielä enemmän. Eiköhän tämä jossain välissä taas asetu balanssiin, mutta hetki mennään varmasti näin, ennen kuin uusi tasapaino löytyy.

    Timbe

    Pitääkö tässä alkaa kasvattamaan susilaumaa omille maille, että saan peurat ja hirvet pois taimikoista. Kun kerran metsästäjien tavoitteena on vain pitää tarpeeksi suuret kannat, jotta saalis on varma ja helposti saatavilla.

    VHP on haitallinen vieraslaji jonka kanta pitäisi painaa alas, eikä haaveilla sen levittämisestä uusille alueille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vhp:n ja metsäkauriin kantojen vahvistuminen voi olla riski myös metsäpeuralle, jos ne vetävät perässään lisää suurpetoja metsäpeuran vasomisalueille. Metsäpeuran hoitosuunnitelmassa petojen saalistus mainitaan suurimpana yksittäisenä uhkatekijänä suojelulle, perusteena Ilpo Kojolan ja A. Pölläsen tutkimukset.

Esillä 10 vastausta, 2,661 - 2,670 (kaikkiaan 2,676)