Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,641 - 2,650 (kaikkiaan 2,661)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • suorittava porras suorittava porras

    Näillä nurkilla vhp alkaa olla saaliina harvinaisuus. Koko pitäjässä pyyntilupia 70 ,joista käytettiin 20. Pudotusta edellisvuoteen kaatojen osalta kolmannes.

    Kasvavaa kantaa leikattiin jo 20 vuotta sitten silloisen rhp:n suosituksesta. Tuolloin vhp:lle oltiin tarjoamassa ainakin täällä vieraslajin statusta. Sekin tiedettiin jo tuolloin , että runsaasta kannasta saattaa seurata peto-ongelma. Ei päässyt valkkari yleistymään liiaksi ja tuskin pääsee jatkossakaan. Näin alhaisen kannan pitää kurissa liikenne ja ilvekset.

    Puu Hastelija

     

    https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/hirvielain/

    Tuosta GLA jakamasta kolarikartasta pääsee tekemään muokkausta piirakan kautta, valitsemaan esim. vuosia.

    Näkee paremmin kehityksen, eikä pelkästään ” on kauheeta”.

    Oman alueen tienpätkä kuvaa mielestäni hyvin tämän hetken tilannetta.

    Aiemmat vuodet olleet keskimäärin 7 osumaa peuroihin, 2 viimeisintä olleet 2 osumaa ja viimevuonna lisäksi 1 hirvi. Peurat vähentyneet, hirvet lisääntyneet, mikä on myös oma näkemys.

    Jostain syystä kaikki kolhut eivät tuolla näy, ainakin 1 kauris puuttuu tilastoista.

    Se, mikä voi aiheuttaa vinoutunutta käsitystä kaadoista on tuo esille tuotu ”hakekaa lupia riittävästi” ohje. Lupia kkäyimme suuruusluokkaa reilu 60%, mikä oli jopa enemmän kuin itse ajattelin.

    Naapuriseurassa harkitaan jo välivuotta peurajahtiin, omassa seurassa on tullut ensimmäinen ”maat sanotaan irti jos on tarkoitus kaikki peurat tappaa”. Uskoisin,  nyt ollaan tällä alueella lähellä tavoite tilaa.

     

     

    puunhalaaja

    ”Mistä dokumentista on peräisin Glan näkemys että peurakantaa pyritään vahvistamaan alhaisen kannan alueilla?”

    Anneli, kyllä tämä on ollut monena vuonna riistahallinnon papereissa monessa eri yhteydessä. Esim. itäiselle uusimaalle on pyritty kasvattamaan kantaa.

    On kyllä jännä tuo että kannan arvioidaan laskevan, mutta kolarit ei vähene. En osaa selittää tuota. Sen kyllä uskon, että jotain leikkausta on tapahtunut Urjalassakin, kanta on tullut mennävuosien arviosta noin 70/1000h nykyiseen 27/1000h. Mutta sitten toisaalta pari viikkoa sitten laskin peltoaukealta mökin edestä yhteensä 33 peuraa, eli enemmän kuin tuhannen hehtaarin peurat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos puunhalaaja. En tiedä onko vieraslajin kannan kasvattaminen tai levinneisyyden laajentaminen moraalisesti oikein, vaikka on laillista riistalajin kyseessä ollen.

    Kanta-arviot eivät varmaan ole tarkkoja pienillä alueilla. Kolarien määrä riippuu liikenteestä, ja ehkä pedoistakin, jos ne ajavat peuroja enemmän liikkeelle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Peurat ovat nyt leutona talvena olleet mahdollisesti enemmän liikkeellä. Varsinais-Suomessa törmäyksiä on varsin paljon: ”Varsinais-Suomen runsaimmilla peura-alueilla törmäysvahinkotiheys on miltei kolminkertainen verrattuna Uuteenmaahan.” (Metsäuutiset) Samalla alueella on myös maan tihein hirvikanta. On kärsivällistä porukkaa siellä.

    suorittava porras suorittava porras

    Kyllähän kolareita tapahtuu ,kun sudet juoksuttavat saaliitaan 24/7/365. Kolareiden lisääntyminen on suorassa suhteessa petokannan hallitsemattomaan kasvuun. Pienempikin sorkkaeläinmäärä aiheuttaa enemmän ei toivottuja kohtaamisia.

    Valkohännät ovat vähentyneet yleisesti ja paikoin tasolle ,jolla metsästys ei ole enää mahdollista saati tarpeellista. Lisää vain petoja ”kantaa hoitamaan”! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää aina liikenneväyliltä puutarhoihin saakka.

    Numppi

    Hirviä ammuttiin Varsinais-Suomessa ennätyksellisen vähän. Riistapäällikkö lehdessä totesi, että kantaa ei tästä enää enempää lasketa.

    Valkohäntäpeuran kannan ilmoitettiin olevan n 5 sitten ”huippuvuosina” n.150000 yksilöä. Viimeisin ilmoitettu kanta taisi olla 117000.  Kuitenkin kolarimäärät kasvussa. Esim reilu 50000 asukkkaan Salossa mentiin jo viime vuonna yli 600 kolarin ennätykseen.
    Petokannan kasvu ja kolareiden määrä Varsinais-Suomessa johtuu täysin siitä, että vhp kanta päästettiin hallitsemattomaan kasvuun.  Monessa pitäjässä Varsinais-Suomessa kaatotilastojen kärjessä on syytön autoilija, ei metsästysseura.

    Tilastot ja toteutuneet vahingot ovat hyvin vahvassa ristiriidassa metsästäjien ”arvioihin”. Kantaa ruokitaan ja kasvatetaan kuin karjaa niin ei ole ihme. Houkutteluruokinnan ymmärrän, muuten täysin järjetöntä.

    suorittava porras suorittava porras

    Moni metsänomistaja harrastaa metsissään ja maillaan sitä ”houkutteluruokintaa” huomattavasti enemmän ,mitä metsästäjät konsanaan. Riistaruokinta on vain pieni osa sorkkaeläinten ruokavaliosta. Sekin nykyään pääosin pyynnin onnistumiseen tähtäävää ruokintaa.

    Valkohäntien kanta pääsi kehittymään liian suureksi ,kun kannan kehitystä ei seurattu. Sama puute johti aikoinaan ongelmiin hirvien kanssa. Sitten ryhdyttiin vasta korjaaviin toimenpieisiin ,kun tilanne karkasi käsistä. Nyt on kannanhoitosuunnitelmat ja seurantajärjestelmä käytössä sekä hirvien ,että valkohäntäpeurojen kohdalla. Kurssin korjaaminen ottaa aikansa ,mutta peto-ongelma on siirtänyt kehitystä monta pykälää väärään suuntaan. Jos petotilanteeseen ei saada pikaista muutosta , tulevaisuus ei näytä hyvältä. Nyt ei auta korulauseet eikä selitykset. Päättäjiltä tarvitaan tekoja!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Millaisia ne hyvät teot olisivat? Ainakin suden osalta on odotettavissa, että kun poronhoitoalueella lisäys ei onnistu, suotuisaa suden suojelun tasoa tavoitellaan lisäämällä susia etelään. Jonkin verran olisi mahdollista pyrkiä tasoittamaan alueiden eroja eli Järvi-Suomeen lisää susia ja muilta alueilta pois. Erityisesti metsäpeura-alueelta, jossa pitäisi varmaan tarkastella erikseen lupia haaskojen pitoon kuvausta varten joka kerää petoja yhteen.

    Rukopiikki

    Valkohäntäpeura ei kuulu suomen luontoon. Ajatelkaapa kuinka paljon niitä olisi jos niitä ei liikenne vähentäisi. Aika kallista hommaa.

Esillä 10 vastausta, 2,641 - 2,650 (kaikkiaan 2,661)