Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,621 - 2,630 (kaikkiaan 2,642)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla Gla

    Missä ajelet, kun omat havainnot Varsinais-Suomesta ovat aivan erilaisia? Suuret laumat ovat harvinaisia, vaikka niitäkin joskus näkee. Ilmeisesti pedot ovat ajaneet tällöin laumoja yhteen.

    Sudet vaikuttavat peurojen liikkeisiin, mikä voi vaikeuttaa metsästystä. Ruokinnalla saattaa olla pitkään tyhjää, kun peurat ovat siirtyneet muualle. Uskon kyllä lumettomuudenkin vaikeuttaneen metsästystä Näkeehän sen lintulaudallakin, ettei kävijöitä ole, kun luonnostakin löytyy ravintoa. Toisaalta lumettomuus tekee pimeässä kyttäämisestä mahdotonta, kun näkyvyyttä ei ole. Hämärä alkaa talvella neljältä ja pimeä viideltä, joten aika monta käyttökelpoista tuntia illasta jää metsästyksessä hyödyntämättä. Poikkeusluvalla valonvahvistimien tai keinovalon avulla metsästää vain pieni osa. Sekin varmaan vaikeuttaa lumettoman ajan metsästystä, että ruokintapaikalla laukauksen jälkeen verijälkiä ei jää, eikä peuraa ilman koiraa välttämättä löydä. Uskon, että vähentää kiinnostusta metsästykseen.

    Gla Gla

    ”Peuroista on tavallisille ihmisille ja vakuutusyhtiöille huomattavasti enemmän harmia kuin susista. Työkaveri otti viime viikolla yhteen peuran kanssa ja siellä Audi lepää useamman viikon korjaamolla. Tuttavapiiristä taitaa jo valtaosa ajanut ainakin yhden peurakolarin. Osa useampia. Kertoo sekin jotain kannasta.”

    En halua verrata susista ja peuroista aiheutuvaa haittaa. Molempia on liikaa ja molempia pitää vähentää.

    Muutaman vuoden takaiset peurakolarit ei kyllä kerro yhtään tämän hetken tilanteesta. Tuskin valtaosa tuttavistasi peurakolaria sentään on kuluneen metsästyskauden jälkeen ajanut.

     

    Numppi

    Ajelen Turusta kasitietä ylöspäin usein. Lisäksi Someron ja Salon läpi usein. Noilla teillä näkee pahimpaan aikaan useamman kolarin viikossa.  Peurakolareita verrataan aina edelliseen vuoteen. Kuten ensimmäisessä jutussa oli, ne ovat jälleen kasvaneet vuonna 2024 verrattuna 2023. Täällä lisäksi paikallinen vakuutusyhtiö julkistaa aina omat tilastonsa ja niistäkin kasvun havaitsee. Eli väitteet kannan laskusta ei saa tukea kolaritilastoista. Ne kuvaa mielestäni kantaa huomattavasti paremmin kuin metsästäjien ”arvio”.

     

    Gla Gla

    Eli samalla kulmalla Suomea ajellaan noin yleisesti ottaen. Tuskin peurakannat niin paikallisia ovat, että tästä selitystä löytyisi.

    Kolaritilastot ovat yleensä ollut luotettava lähde, mutta kun omat havainnot peurojen määristä ei tue kolamäärien kehitystä, uskon edelleen petojen vaikutukseen.

     

    Numppi

    2010 peurakolareita noin 3000, tällä hetkellä noin nelinkertaisesti.  Ei silloin edes ajatellut peurakolarin vaaraa, kun ei niitä juuri sattunut.  Nykyään pahimpaan aikaan yritän välttää kaikkea ajoa pimeään aikaan, ei oikein tavallinen autoilija voi muuta tehdä. Se, että kannan leikkaus on nyt suoritettu ja tähän tyydytään ei oikein lohduta autoilijan mieltä.  Sitä olen ihmetellyt ettei vakuutusyhtiöt ole näistä enempää meteliä pitäneet ja vaatineet kannan jyrkempää laskua. Siirtävät vain vakuutusmaksuihin korvatut eurot.

    Eli peurakolareihin syyllisiä ovat sudet? Ja hirvituhoihin metsänomistajat, kun raivattu huonosti ja väärään aikaan.

    Jos peurakanta saataisiin 2010 luvun tasolle, kolarimäärät ei olisi nykyisenkaltaisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vaikka sudet olisivat osasyy se ei vähennä kannanhoidollisen metsästyksen merkitystä eli sitä pitää jatkaa määrätietoisesti alentavana. Suden määrälle meillä ei ole vielä olemassa ns. suotuisaa suojelun tasoa, mutta se olisi ilmeisesti hieman nykyistä korkeampi taso. Suden osalta voidaan aloittaa kannanhoidollinen metsästys kun tiedetään tuo taso. Haittayksilöiden poistoon pitäisi päästä jo aiemmin eli per heti.

    Visakallo Visakallo

    Yhden peurakolarin hinta oli jo vuosia sitten keskimäärin 6000 euroa, tänä päivänä varmasti enemmän. Onhan se aika kallista siihen nähden, että kysymys on jokseenkin tarpeettomasta elukasta.

    arto arto

    Meillä kauriit meni ilvesten ruuaksi. Selkosilta jänikset hävinnyt tulivat taajamiin rusakoita pyytämään.  Eilen fasen päivitys kertoi 4 ilvestä ollut talon pihassa.

    Gla Gla

    Riista.fi: ”Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston päätavoite, eli peurakannan leikkaaminen, on saavutettu.”

    Pitääkö tämä ymmärtää niin, että enää ei leikata vai että tavoitteena on ollut leikata kantaa ja nyt siinä on onnistuttu eli kanta on pienentynyt? Itse ymmärrän tuon jälkimmäisellä tavalla. HTA-kohtaiset tavoitteet on ollut jo vuosia, täällä n. +/- 25/1000.

    Peurakannan kokonaismäärä on väärä mittari. Kanta voi vaikka kasvaa, vaikka peurojen määrä täällä vähenisi. Tavoitteenahan on vahvistaa kantaa muualla kuin tiheän kannan alueella.

    ”Eli peurakolareihin syyllisiä ovat sudet?”

    Mielestäni aika selvästi kerroin mielipiteeni, joten turha sitä on muuksi yrittää vääntää.

    ”Jos peurakanta saataisiin 2010 luvun tasolle, kolarimäärät ei olisi nykyisenkaltaisia.”

    Ei tietenkään. Tuolloin peuroja oli vanhalla laskentatavalla n. 60 000, uudella vähän enemmän. Tuskin ollaan vielä lähelläkään noita lukuja, alle 100 000 kuitenkin virallisen arvion mukaan. Luken tuore arvio saataneen lähipäivinä. Samalla nähdään HTA-tason luvut, jolloin voidaan ehkä arvioida, onko tavoiteeksi asetettu määrä paljon vai vähän peuroja.

     

    Nostokoukku

    Vuonna 2023 teillämme ajettiin henkilö- ja pakettiautolla yli 44 miljardia kilometriä. Ei ole ihme, jos teillä aina silloin tällöin auto kopsahtaa peuraan tai hirveen. Tiheimmillä peura-alueilla taitaa olla myös tihein liikenne.

Esillä 10 vastausta, 2,621 - 2,630 (kaikkiaan 2,642)