En minä rähjää. Kritisoin vain sitä että yksinkertaisilla asioilla ratkaistaan monipolvisia asioita.  Vai onko GLA epämiellyttävää että antaa kritiikkiä ajatuksille jotka ovat helposti kyseenalaistettavassa ? Tällä foorumilla kun tuntuu että joka epäkohtaan löytyy syy joko metsästäjistä tai metsästyksestä. Näinhän asia todellisuudessa ei ole kun tilanne verrokkialueilla ei ole yhtään sen parempi.  Minusta keskusteluun voi aina kirjoittaa mielipiteen kunhan pysytään asiassa eikä mennä henkilökohtaisuuksiin.

Vielä tuohon punkkihommaan sen verran että olet aivan oikein ymmärtänyt että asia monen tekijän summa. Siksi on hyvä tuoda esille että yksinkertaisilla asioilla asia ei ratkea. Tuntuu vain että monilla on niin suppea käsitys luonnosta ja minusta sitä on hyvä että asioita vähän selvennetään.

Jos tarkoitat punkkiongelmaa niin ollaan sellaisen ongelman piirissä että ihmisen on siihen turha puuttua. Luonto kyllä hoitaa itse ylitiheä kannat kun se katsoo että on tarpeellista. Ihminen luomakunnan älykkäänä eläimenä voi sitten rajoittaa ongelman haittoja niin kuin on tehnytkin. Onhan meillä jo erinomainen rokotus ohjelma.

Peura-asiasta olen samaa mieltä ja liekö edes ongelma kunhan kanta vain saadaan sopivaksi.  Mutta siitä onkin sitten eri näkemyksiä jopa paikallisesti.

Sen verran täytyy korjata, että minun ja AC:n kritisoima tutkimus ei liity punkkeihin vaan myyräkannan vaihteluihin. Tarkemmin sanoen yleispetojen rooliin ilmiössä ts. voivatko ne tasata vaihteluita runsaina esiintyessään. Teoria sanoo että kyllä voivat. Lisäksi ollaan epäilty vaihtoehtoissaalishypoteesia, joka sanoo, että yleispedot ovat haitaksi metsäkanalintujen kannoille silloin kun myyriä on vähän.

Joo, mutta punkit tulivat mukaan paljon myöhemmin. Alussa oli pääasiana myyrätuhojen estäminen. Minkä tiedät hyvin, jos olet sisäpiiriläisiä.

En suinkaan väitä, että punkit häviäisivät maastosta, jos ravintoketjua palautetaan lähemmäs luonnontilaa. Se on kuitenkin mahdollista, että punkit kantavat silloin mukanaan vähemmän tauteja. Tämä johtuu siitä, että silloin myyrien elintila on hiukan rajatumpi ja niillä on tauteja punkkeihin siirtäviä kohtaamisia vähemmän. Punkki voi kuitenkin jossain kehitysvaiheessa kohdata jonkin toisen reservuaarieläimen kuten jäniksen, rastaan tai oravan. Petopopulaation olisi siis mielellään oltava monipuolinen. Ilves, susi, kettu, näätä, pöllöt, haukat – kaikki ovat hyödyllisiä tässä kohtaa.

Lisää aiheesta vuoden 2017 blogipostauksissa (joita on päivitetty): metsanomistaja.blogspot.com. Asia ei ole yksinkertainen, jos katsoo vaikka kaaviokuvaa punkkien elinkierrosta, joka kestää vähintään kaksi vuotta. Yksinkertainenkin konsti voi silti muuttaa sitä mitä tuosta kierrosta tulee ulos.

No just niin massi.

Sulle taisi olla hankala se kasvunopeus-juttu, missä reppu nousee alaoksalta kasvun mukana ylettymättömiin päivän aikana. Siitäkö se möksötys jäi.

On se minustakin aika hurja kasvuvauhti, mutta sinä et tainnu uskoa sitä ollenkaan! Senkin epääleväinen ketkula, mutta kuitenkin niin lutunen!

Suukkoja Sergeille!

Leena