Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Puuki

    Minä ruokin kauriita aina keväällä, kun ne ei muuta ruokaa enää löydä paksun lumen aikaan. Muutama kauris ei tee juuri mitään vahinkoja taimikoissakaan. Voi olla niinkin, että eivät tee niitä vähiäkään vahinkoja, kun saavat eväänsä pahinpaan aikaan keväällä ruokintapaikalta. Aion jatkaa hommaa eikä niitä metsästetä täällä harvan kannan alueella.

    Hirvenmetsästys on eri asia ja niitä pitää tietysti vähentää.

    A.Jalkanen

    Lumisena talvena kevätruokinta on toki eettinen teko, mutta harva kanta voi muuttua tiheäksi kannaksi ja niiden pitää syödä ympäri vuoden. Hidas muutos jää helposti huomaamatta ja tuho muuttuu uudeksi normaalitilaksi kuten poroalueilla on käynyt. Ei kukaan muista Lapissa miltä luonnon kuuluisi näyttää.

    Remie

    A.J . Olet oikessa, eräs tuttuni kävi 15 vuoden jälkeen kotiseuduillaan lomailemassa eikä olut tuntea seutukuntaan. Maasto kulunutta eikä vaivaiskoivujakaan enää lähde kasvamaan. Joka paikka tallottu ja sotkettu hiekalle. Oli lohduton näky. Kaupallisuus on vain kaikkialla esillä.

    Remie

    Pitääkö joku oikeasti kauriin lihasta, ei se mielestäni peuran lihasta mitenkään eroa. Kyllä luonnon lohi tai jokin muu luonnon kala aina lihat voittaa tuoreena. Tuoreena ei vain enää saa kun tuli se mädättävä laki etteo kalastaja saa myydä kalaa tuottajalle vaan kala lennätettävä ympäri planettaa ennen kuin kuluttaja sitä saa. Hyvää kalaa saa vain kalan pyydystäjä. Huonoin laki JV- lain jälkeen. JV – laki täysin torso, täydellinen irvikuva osaamisesta. Kaikkialla on eriarvoisuutta mutta tuossa laissa korostuu oikein sadistisesti epäoikeudenmukaisuus, ja miksi , säästösyistä.

    sitolkka

    On aivan varmaa, että mikä tahansa sorkkaeläin saadaan Suomesta hävitettyä sukupuuttoon jos niin halutaan. Valkohäntäpeura helpoiten kun uutta muuttovoittoa ei ulkopuolelta tule. Mutta hirvi kuuluu maamme luontoon ja pieni kanta on siten hyväksyttävä.

    Puuki

    Metsäkauriskanta on täällä vähentynyt eikä lisääntynyt ainakin yhden ruokintapaikan ja alueen seurannan mukaan.   Enimmillään oli n. 6-7 vuotta sitten ja sen jälkeen vähentyneet. Ahmat ja ilvekset lähinnä pitää siitä huolen.

    Remie

    Hirvethän on komeita eläimiä ja harvoin käyttävät ihmistä ravinnokseen. Pieni kanta siotokyvyn kynnksellä suotakoon.

    Gla

    Suorittava: ”Sen verran iso osa edellä mainitusta porukasta on joko kyvyttömiä tai haluttomia tekemään moista operaatiota , että tilanteeseen on turha odotella isoja muutoksia .Yli 40 vuotta minäkin… ”

    Voisitko jo päättää? Nykyinen järjestelmä on mielestäsi tehokkain tapa, mutta se ei silti ole 40 vuoteen toiminut. Onko asia nyt oikeasti niin, että kun porukka muuttuu kyvyttömämmäksi, ruokinnalla yms. asioilla pitää saalisvarmuutta kasvattaa?

     

    Metsuri motokuski

    Tämä vuosi kertoo paljon. Nyt on sellaiset kaatolupa määrät annettu hirvieläimille että suunta pitää muuttua. Jos näin ei käy niin sitten olen gla:n linjoilla ja muutoksille on tarve.

    suorittava porras

    Järjestelmä on tehokas tapa ja sitä on myös kehitetty koko ajan. Siitä hirvieläinkantojen hallinta ei jää kiinni. Toimintaympäristön muutokset sitävastoin tuovat mukanaan uusia haasteita ja yllätyksiä. Tästä esimerkkinä maa-alueet jotka käyvät eri syistä metsästykseen sopimattomiksi ja ihmiset ,jotka eivät vuokraa maitaan. Nämä ovat varsinkin valkohäntäpeuralle suuria mahdollisuuksia säilytyää henkensä.

    Gla ja muutama muu arvostelee  järjestelmää. Kyseessä on ihan sama ilmiö ,kuin jos minä pidän Corollaa epäluotettavana autona parin ikäloppua Corollaa ajaneen tuttavan mielipiteen perusteella ja täysin ilman omia käyttäjäkokemuksia. Kuitenkin se Corolla komeilee luotettavuustilastojen kärjessä. Huippuluokkaa on myös suomalainen metsästysjärjestelmä ja käytännöt kansainvälisen mittapuun mukaan. On käyttäjistä kiinni saadaanko se toimimaan. Kaikki eivät osaa käyttää Corollankaan ominaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 2,595)