› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,481 - 2,490 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 248 249 250 … 258 259 260

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Lähetetty: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 31.8.2024, 10:03

    Nyt alkaa jo olla esimerkiksi hirvien kohdalla se tilanne ,että naaraan ampunutta katsellaan ,kun halpaa makkaraa .   Jos ei ole naaraita ,ei synny uroksiakaan.

    Hirvikolarit ja peurakolarit paikkakunnallamme tähän mennessä nollassa lukuun ottamatta yhtä junnakohtaamista. Pienet sorkkaeläimet näyttävät vähentyneen lähes olemattomiin eli tasolle 20 vuotta sitten. Muutaman saaren haasteita ei kannata yleistää koko Suomeen.

    puunhalaaja 31.8.2024, 10:17

    Onpa taas lausuma suorittavalla, ”muutaman saaren haaste”. Kuvassa Urjalan kolarit tällä vuodella ennen pahinta kolariaikaa.

    https://aijaa.com/KAQNSb

    Mun mielestä on aika erikoinen maailmankuva ihmisellä jos tämä on jotenkin normaali meininki.

    kim1 31.8.2024, 10:30

    Siellä Varsinais-Suomessa aletaan olla huolissaan peurakannan laskusta 2 vuoden sisällä..

    Itselläni on vahva mutu,että meilläpäin peurakanta ei enää oleellisesti pienene lähivuosien aikana metsästäjien toimesta…,hirvikanta tosin jatkaa kasvuaan,mikä tosin oli kohtuu alhaisella tasolla vielä pari vuotta sitten..

    A.Jalkanen 31.8.2024, 10:36

    Kommentti HS.

    ”

    Tehokkaammat karkotuskeinot siirtävät vain ongelman naapurin pihaan, vaikka tiheä sähköpaimen, koira tai kuulapyssy voisikin olla tehokas.

    Metsästysmahdollisuuksien kansanterveydellinen hinta on nyt liian korkea. Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran suuri määrä tuottaa aina suuren määrän punkkeja. Puutiaisvälitteisten tautien määrän nousua voitaisiin siksi jonkin verran hillitä rajoittamalla pienten hirvieläinten määrää ja lisäämällä petojen määrää – siis ikään kuin ennallistamalla ravintoketjua.

    Borreliabakteerit muhivat jäniseläimissä, rastaissa ja myyrissä. Näitä kaikkia ei saada mitenkään pois pihoista ja metsistä eikä se olisi järkevääkään.

    Puutiaisaivokuumeen esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta vielä yhtä hyvin kuin borrelioosilla. Huolestuttavaa on taigapuutiaisen nopea lisääntyminen Etelä-Suomessa. Emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo THL:n blogissa, että niissä on tbev-esiintyvyys huomattavasti korkeampi kuin tavallisella puutiaisella. Taudin entistäkin nopeampi kasvu ihmisillä on siis odotettavissa. Kts. artikkeli ja kommentti: Puutiaisaivotulehduksen leviämiseen liittyvien riskien hallinta vaatii panostusta myös tulevaisuudessa.

    Kuten edellä jo ehdotettiinkin, onnistuisiko paikallisten suurempi osallistaminen? Kaatoluvat annetaan seuroille, mutta paikalliset mökkiläiset voisivat tulla avuksi lihan jatkokäsittelyyn: metsästäjät kaataisivat ja suolistaisivat ja mökkiläiset jatkaisivat siitä. Lihasta tulisi seuralle pieni korvaus, vähintään kaatoluvan suuruinen. Lihankäsittelykurssi alkuun?

    Yhden vinkin voisi ehkä nimenomaan saaristossa hyödyntää, koska eläinten liikkuminen alueelta toiselle on rajoitetumpaa: ammutaan muutama vuosi pääosin naaraita. Tätä voitaisiin ainakin kokeilla ongelma-alueilla, vaikka periaatteessa pyritään tasaiseen luonnolliseen sukupuolijakaumaan.”

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000010625405.html

    A.Jalkanen 31.8.2024, 13:14

    Kommentti HS. ”

    Punkkien elinkierrossa pääsääntö on, että mitä nuorempi ja pienempi elämänvaihe, sitä pienempi eläin on tärkeä. Aikuinen lisääntyvä punkkinaaras kelpuuttaa veriateriansa lähteeksi lähinnä rusakon tai kauriin kokoluokan eli ison eläimen. Aiemmat kehitysvaiheet eivät ole yhtä valikoivia. Myös myyrät ovat jonkin verran tärkeitä punkkien määrälle, koska punkkitoukat ja nymfit ruokailevat niissä, ja siirtyvät siten seuraavaan kehitysvaiheeseen.

    Myyrät ja linnut ovat ensiarvoisen tärkeitä punkkitautien määrälle punkeissa. Kunkin alueen borrelioosit ja muut taudit riippuvat siitä, mitä isäntäeläimiä juuri siinä eliöyhteisössä on punkeille tarjolla. Esimerkiksi lintuvälitteistä borrelioosia ei siis saa hävitettyä torjumalla myyriä ja päinvastoin.

    Kolme meillä yleisintä ihmisiä sairastuttavaa borreliabakteeria ovat niveloireita aiheuttava Borrelia burgdorferi s.s. (kantajina pienjyrsijät ja linnut), neuroborrelioosia aiheuttava Borrelia garinii (kantajina linnut), ja iho-oireita aiheuttava Borrelia afzelii (kantajina pienjyrsijät). Tästä pääsäännöstä on poikkeuksia ja samassa punkkiyksilössä voi olla enemmän kuin yksi borrelian alalaji. Eri borreliat ovat jossain määrin erikoistuneet eri isäntäeläimiin.”

    Gla 31.8.2024, 23:14

    AJ: ”Puutiaisvälitteisten tautien määrän nousua voitaisiin siksi jonkin verran hillitä rajoittamalla pienten hirvieläinten määrää ja lisäämällä petojen määrää – siis ikään kuin ennallistamalla ravintoketjua.”

    Eiköhän täällä, jossa on paljon pieniä hirvieläimiä ja Suomen tihein susikanta, petoja ole jo tarpeeksi. Kauriit on vapaata riistaa, mutta eipä seuraan kuulumattomat ole kiinnostuneita muusta kuin valittamisesta, vaikka lupien vapauttamista vaaditaan.

    Peuroja on metsästetty runsaasti jo vuosia ja nyt aletaan saada ensimmäisiä viitteitä tuloksista.

    ”Borreliabakteerit muhivat jäniseläimissä, rastaissa ja myyrissä.”

    Rusakkokin on vapaa, myyriin ei tarvita edes asetta ja lupaa, parin euron loukku riittää. Monikohan myyriä pyydystää borreliaa torjuakseen.

    ”Kaatoluvat annetaan seuroille, mutta paikalliset mökkiläiset voisivat tulla avuksi lihan jatkokäsittelyyn: metsästäjät kaataisivat ja suolistaisivat ja mökkiläiset jatkaisivat siitä. Lihasta tulisi seuralle pieni korvaus, vähintään kaatoluvan suuruinen.”

    Voivat myös liittyä seuraan. Ei se mikään hyväntekeväisyysjärjestö ole, joka paimentaa mökkiläisiä elintarvikehuoneistossa. Jokainen vieras tarvitsee yhden isännän ja joku koordinoi hommaa. Tuo ”joku” on punaisen kirjan listan kärkipään lajeja.

    Lihanmyyntitulot ovat seuroille elintärkeitä. Ei peuroja aleta jakaa omakustannushinnalla. Ja kun kanta alkaa laskea ja kaatoluvat vähentyä eli tulot putoaa, aletaan keskustella peurojen määrästä eri sävyyn kuin nyt.

     

    A.Jalkanen 31.8.2024, 23:58

    Pedoilla tarkoitan tuossa edellä kaikkia lihaa syöviä eläimiä, sekä nisäkkäitä että lintuja. Puhutaan siis koko ravintoketjun palauttamisesta enemmän luonnontilaisen kaltaiseksi. Ei puhuta vain suurpedoista ja kauriista.

    Seuratoiminnan haasteista Gla lienee hyvin kartalla. Mikä sitten parantaisi tilannetta saaristossa, ellei toimintaan voida sitouttaa mukaan mökkiläisiä? Voi myös olla että heitä ei haluta mukaan, koska heidän intressinsä asiassa on erilainen. No – ainakin naarasosuuden alentaminen kannassa olisi helposti toteutettavissa ja se pitäisi sallia ainakin noilla ongelma-alueilla.

     

    Anton Chigurh 1.9.2024, 01:22

    Hakee (löytyy ainakin google scholarista, eikä maksa mitään): Cascading effects of predator activity on tick-borne disease risk (julkaisija royal society, siis ei metsästäjäliitto eikä MTK).

    Olen tutkinut samaa ongelmaa parikymmentä vuotta. Sama lopputulos: kun myyräkannan säätelyjärjestelmää ei manipuloida (lopetetaan kettujen, supikoirien, minkkien ja näätien tappaminen), niin punkit (ja punkkivälitteiset myyrätaudit) häviävät lähes olemattomiin.

    Viimeinen ja pahin punkkiräjähdys koettiin kun supikoira ja minkki (ameriikan vesikko, joka on asettunut sukupuuttoon tapetun vesikon ekologiseen lokeroon) julistettiin 2019 aina tavattaessa heti tapettavien listalle.

    Punkkitoukat saavat lähes 100-prosenttisesti sen veriateriansa myyristä (myös sekä borrelian että puutiaisaivokuumeviruksen, jotka kulkeutuvat niiden mukana koko kierron läpi). Nymfit (kierron toinen vaihe) nousevat jo ruohonkorsiin tavoittelemaan myyriä suurempia laitumia. Kun sitten noita isompia sorkkaeläimiä on tutkimuksissa pidetty vesialtaiden päällä ja kerätty itsensä täyteen imeneet punkit talteen (niistä alla olevista vesialtaista), niin niitä on löytynyt tuhansia. Aikuiset punkit (kierron kolmas vaihe) ovat kiinnittyneenä alustaansa (hirvi, valkohäntäpeura) luokkaa muutama päivä, joten kesän aikana ne ehtivät (kukin yksilö) levittää ympäristöönsä satojatuhansia punkkeja.

    Gla 1.9.2024, 08:19

    AJ: ”Mikä sitten parantaisi tilannetta saaristossa, ellei toimintaan voida sitouttaa mukaan mökkiläisiä? Voi myös olla että heitä ei haluta mukaan, koska heidän intressinsä asiassa on erilainen. No – ainakin naarasosuuden alentaminen kannassa olisi helposti toteutettavissa ja se pitäisi sallia ainakin noilla ongelma-alueilla.”

    En tiedä seurojen halukkuutta ottaa mökkiläisiä jäseniksi, mutta tarkastelussa pitää edetä loogisesti.

    1. Mikä on tavoite peurakannan suhteen? Onko se tarjota riittävä saalisvarmuus eli paljoko peuroja alueen seuran mielestä pitäisi olla.

    2. Mikä on pullonkaula tavoitteen saavuttamisessa? Onko se seuran resurssien niukkuus vai haluttomuus sitoutua tavoitteeseen esim. lihanmyyntitulojen alentumisen takia.

    3. Jos seuran intressejä suojellaan ulkopuoliselta vaikuttamiselta esim. uusien jäsenten liittymistä rajoittamalla, silloin tuskin metsästykseen liittyvät säännötkään (esim. naarasosuus) auttavat. Seura voi muuttaa kaatojensa naarasosuutta ja siten vaikuttaa kantaa, mutta samaan aikaan seura voi vähentää kaatojen määrää, jolloin vaikutuksia ei saada aikaan huolimatta naarasosuuden alentumisesta.

    Saaristossa on kauriita paljon. Jos mökkiläisellä on seuraa kiinnostava määrä vuokrauskelpoista maata, mökkiläinen voi ampua itsekin kauriita. Minun käsittääkseni tällaisia mökkiläisiä tai muita seuraan kuulumattomia henkilöitä on hyvin vähän, joilla on kiinnostusta aihetta kohtaan tai siihen liittyvää osaamista/motivaatiota hankkia osaamista. Ne joilla on, ovat jo seuroissa jäsenenä.

     

    Nostokoukku 1.9.2024, 09:50

    Nuoruusvaiheessa punkkien määrä on suurimmillaan, seuraavissa kehitysvaiheissa tapahtuu kovasti katoa. Kannattaa siis keskittyä myyrien ja pienikokoisten lintujen ja sitten jänisten hävittämiseen. Kauniiden ja peurojen hävittämisellä saadaan kaikkein huonoin hyötysuhde.

Esillä 10 vastausta, 2,481 - 2,490 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 248 249 250 … 258 259 260