Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • puunhalaaja

    Gla, kirjoitit: ”Kuulostaa varsin sekavalta, että seurat joutuisivat hakemaan luvat, mutta maanomistajilla olisi vapaat kädet.”

    Seuramalli on periaatteessa paras malli hillitä ja hallita. Lupien hakeminen ei minusta sinänsä ole mikään itseisarvo. Sillä viranomainen ei kuitenkaan voi pakottaa seuroja ampumaan, se voi vaan jättää lupia myöntämättä. Tässä tilanteessa ei tietenkään ole mitään järjellistä syytä jättää lupia myöntämättä, joten ihan hyvin kaikki voisi ampua vain ilmoitusmenettelyllä, kunnes kanta on alle tiheän rajana. Tämä siis ainakin tiheän kannan alueella. Ehdottamani mallin idea on vain kannustaa seuroja ampumaan, jotta ne saisi taas monopolin.

    Viikonloppuna istuskelin saunan edessä vilvoittelemassa, nää kulkee kaikessa rauhassa pihan poikki noin 15 metrin etäisyydellä: https://aijaa.com/VLHz5f

    Metsäkauriiden kanta lähti kasvuun samaan aikaan kun peurojen määrä. Väitän, että keskeisin syy on se, että metsästäjien mielenkiinto meni ja menee peuroihin. Jos ei olisi peuroja, kauris olisi ihan eri tavalla kiinnostava kohde. Lisäksi kauriin yleistymistä auttaa ruokinta, ruokkimalla on saatu Hettaankin jo kauriskanta. Vähän ihmettelin kun tänä kesänä yhtenä yönä katselin Vuontisjärvellä kauriin pinkovan pellolla.

    Ja mitä tulee haavakoihin, niin ei tietenkään ole seuran vastuulla.

    Rukopiikki

    Kauemminhan niitä kauriita on Lapissa ollut mitä etelässä. Ruotsista ja Norjastahan niitä on Lappiin tullu.

    puunhalaaja

    Rukopiikki, perustan tietoni tässä vain tähän juttuun mikä tuli aiemmin vastaan kun googlettelin: https://www.luontoon.fi/hetta/luonto ” …kiinnostava tuttavuus Hetassa on metsäkauris, jonka kanta on talviruokinnan ansiosta lisääntynyt.”

    Mulla on ollut se käsitys että aluksi kaurista oli lähinnä jossain Tornion suunnalla, mutta nyt ahkeralla työllä se on saatu jo tunturilappiinkin. Mutta voin tässä olla hakoteillä.

    Gla

    Näyttää ahkera metsästys viimeinkin tuottavan tulosta:

    Valkohäntäpeurakanta väheni Varsinais-Suomessa ensi kertaa merkittävästi – samalla vähenivät peurakolarit

    https://yle.fi/a/74-20106404

    Toki alueellista vaihtelua varmasti edelleen löytyy, joten työtä on jatkettava. Nyt tullaan kiinnostavan kysymyksen ääreen eli paljonko kantaa maltetaan leikata ja milloin aletaan huolestua saalismäärän laskusta.

     

    Visakallo

    Metsästäjät toki aivan ymmärrettävästi korostavat omaa osuuttaan. Pedotkin toki mainitaan ainakin sivulauseessa. Niillä alueilla, jonne on muodostunut susilaumoja ja samaan aikaan myös runsas ilveskanta, saattaa petojen osuus vuosittaisesta saaliista olla jo metsästäjiä suurempi.

    Gla

    Täällä on Syomen tihein susikanta ja ilveskin on runsastunut. Peuran raato ei ole mikään ainutlaatuinen näky metsässä, mutta jos pedot peuroja tappaisi lähellekään sitä määrää kuin metsästäjät, määrä olisi paljon suurempi. Vaikka luutkin menee parempiin suihin, ihan hetkessä se ei metsästä häviä kuten muu ruho.

     

    A.Jalkanen

    Hesarissa oli juttua peuroista Rosalan ja Hiittisen saarilla. Kaikki mustikat ja kukat syödään, myös hautausmaalta. Pihat täynnä punkkeja. Kaikki aitaus- ja karkotusmenetelmät on kokeiltu. Alueen metsästäjillä ei riitä kapasiteetti enempään. Jos saarille tuodaan vaikka vierailijametsästäjiä, ruhot olisi vietävä muualle käsiteltäviksi. Talviruokintaa ei tehdä.

    Toivoa herättävät sielläkin petojen lisääntyvät käynnit. Karkotus siirtää vain ongelman naapurin pihaan: vaikka sähköpaimen, koira tai kuulapyssy. Yhden ilmaisen vinkin voisi vielä hyödyntää: ammutaan muutama vuosi pääosin naaraita ja katsotaan mitä tapahtuu.

    Nostokoukku

    Tuota naaraiden ampumista on jo kokeiltu hirvikannan pienentämisessä. Riistahallinto vain naamioi sen markkinoimalla sitä metsästäjille ”sukupuolijakauman” oikaisuna. Totuus on kuitenkin, että kantaa haluttiin nopeasti pienemmäksi. Ja ainakin paikoin se toimi. On tosin arveluttavaa sanoa tänä päivänä meetoo- ja sateenkaariaikakautena sitä, että uros ei pysty vasomaan vaikka kuinka yrittäisi.

    A.Jalkanen

    Joo näin on tehty, ja ilmeisesti luontainen sukupuolijakauma onkin hirvieläimillä kohtalaisen tasainen. Kiinassa väki alkoi vähentyä nopsaan yhden lapsen politiikan aikana kun suosittiin poikalapsia. Peura ei ole yksiavioinen kuten ihminen monesti on, joten keino ei ole peuralla aivan yhtä tehokas.

    Mielestäni luontaisesta sukupuolijakaumasta voitaisiin poiketa ainakin kokeilumielessä alueilla jossa hirvieläimistä on monenlaista haittaa. Itse lajille vinouman kääntämisestä urosten suuntaan ei liene haittaa. Tuolla saarialueella voi olla hiukan sisäsiittoinen kanta, vai saakohan se geenivaihtoa mantereelta?

    Nostokoukku

    Naaraiden vähentäminen on tehokas konsti. Toimii varmasti A.J. kuvaamassa tapauksessa ja kannattaisi toteuttaa.

    Nykypäivän ihminen ei poikkea tavoiltaan peurasta. Yksiavioiset ihmiset ovat jo suuri vähemmistö

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 2,595)