› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,451 - 2,460 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 245 246 247 … 258 259 260

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Lähetetty: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 11.5.2024, 10:26

    Glan referaatti oli hyvä. Se on päivänselvää että valkohäntäpeura ja kauriit lisäävät isoina eläiminä tehokkaasti punkkien määrää alueella. Tauteja levittäviä eläimiä ovat jutussa mainitut myyrät, linnut ja jäniseläimet. Niitä ei pystytä kontrolloimaan metsästämällä, joten siinä kohtaa kannattaisi suosia petoeläimiä kuten ilvestä, ahmaa, kettua ja näätää.

    Metsävahingot ja haitat monimuotoisuudelle arvioidaan vähäisiksi. Valkohäntäpeura syö kesällä lehtipuuta ja ruohokasveja, talvisin pääasiassa ihmisen sille kuskaamaa apetta? Lihan arvosta pitäisi kai vähentää ruokinnan kustannukset ja muut tulon hankinnan kulut kuten teurastustilojen rakentaminen. Hirvi on niissä jakamassa kuluja. On ihan hyvä että terveellistä riistaluomulihaa tuotetaan, mutta pienempikin määrä riittäisi.

    Ruotsin tilanne on kyllä erikoinen. Meidän kannattaisi tutkia sitä mitkä ovat havaitut vaikutukset luonnossa ja toisaalta mielialat eri ihmisryhmissä runsaan sorkkakannan alueella Etelä-Ruotsissa. Sen olen lukenut että Keski-Ruotsiin keskittyvää susikantaa halutaan loiventaa ja lisätä vastaavasti etelässä.

    Metsästäjä-lehti: ”On osoittautunut, että valkohäntäpeura ei valtakunnallisessa mittakaavassa uhkaa muiden lajien olemassaoloa. Poikkeus on saaristo, jossa peuran metsästys on ollut vaikeaa. Saaristossa ei myöskään ole ollut tarjolla metsästäjien tarjoamaa ravintoa. Näin peurat ovat hyödyntäneet niukkakasvillisesta saaresta kaiken mahdollisen ravinnon. Ne ovat syöneet saarilta niittykasvit ja vaikuttaneet hyönteisten kantoihin. Koska kyseessä on paikallinen ilmiö, ei voida puhua vakavasta muiden lajien syrjäyttämisestä, eikä haitallisen vieraslajin kriteerit siltä osin täyty.”

    Voitanee siis sanoa että vhp on paikallisesti haitallinen vieraslaji. Haitat olisivat hyvin pitkälle eliminoitavissa tehostamalla metsästystä kaikilla tihentymäalueilla ja erityisesti saaristossa?

    Kimmo Hantunen:

    ”Yksi suuri syy metsojen ahdingolle etelä-Suomessa on valkohäntäpeurat ja kauriit. Niille maistuu talvella mustikanvarvut, ja mustikka on hävinnyt suuresta osasta etelä- ja lounais-Suomea. Mustikka on tärkeä ravintolisä aikuisille linnuille ja metsojen poikasille. Kun metson poikaset eivät löydä metsästä syötävää niin huonostihan niille käy.”

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010382808.html

    Timbe 11.5.2024, 21:24

    Metsästäjä-lehti jätti mainitsematta, että jokainen autoilija osallistuu tämän vieraslaji kannan ”ylläpitoon” noin 30€ summalla mikäli on ottanut hirvieläin kaskovakuutuksen.

    ”Autoilija maksaa kaskovakuutuksessaan noin 60 euroa
    hirvieläinvahingoista vuodessa, josta noin puolet peuravahingoista”

    https://valtioneuvosto.fi/documents/1410837/0/valkoh%C3%A4nt%C3%A4peuraselvitys_+(1).pdf/f55cfdb3-2bf6-66ba-be11-2d54c6ec072a/valkoh%C3%A4nt%C3%A4peuraselvitys_+(1).pdf?t=1677765808515

     

    Paljonkos siitä saadaan miljoonia, kun tehdään laskutoimitus 30*(helsinki+uusimaa+varsinais_suomi+pirkanmaa+satakunta)autojen määrä + muutama kuollut motoristi vuosittain.

     

    Mistä lähtien valtionvirasto riistakeskus on suoltanut tällaista propagandaa?

    A.Jalkanen 11.7.2024, 10:11

    Uudellemaalle on myönnetty yli 10000 valkohäntäpeuran kaatolupaa.  Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, paitsi nuo edellä mainitut liikenneonnettomuudet, myös kansanterveys. Suomen Riistakeskuksen viestintä on koettanut jo pitkään selittää kauriita ja borrelioita parhain päin. On kuitenkin havaittu että valkohäntäpeuran tiheyden ja ihmisten puutiaisaivokuume-esiintyvyyden välillä on myös yhteys.

    ”TBE incidence was positively associated with white-tailed deer density. Variation in host animal density should be considered when assessing TBE risks and designing interventions.”

    Julkaisussa: Game Animal Density, Climate, and Tick-Borne Encephalitis in Finland, 2007–2017.

    käpysonni 12.7.2024, 22:37

    Tosiaan, tällä kuluneella viikolla olen repinyt itsestäni irti 3 punkkia, ne pirulaiset on tarttuneet minuun  juuri taimikoiden tarkastuskierroksilla.

    A.Jalkanen 13.7.2024, 10:40

    Punkkeja löytyy entistä enemmän myös poronhoitoalueelta.

    Kommentoin:

    ”Myös muuttolinnut voinevat levittää punkkeja uusiin paikkoihin. Paikallisen lisääntyvän kannan syntyminen vaatii sopivia talvehtimisoloja ja sopivia paikallisia isäntäeläimiä. Ilmaston muuttuminen tarkoittaa että tautiongelmat pahenevat vuosi vuodelta, kuten tilastotkin näyttävät. Kansalaisten suojautuminen on onneksi nykyään parempaa, kun tietoa on saatu levitettyä.

    Metsästäjät ovat avainasemassa punkkien isäntäeläinten kantojen hallinnassa. Toistaiseksi riistakonsernissa ei ole otettu puutiaistauteja vakavasti. Ainakin voitaisiin kokeilla yhdistelmää kasvinsyöjien tehokas metsästys ja petojen metsästyksen vähentäminen joidenkin kokeiluun halukkaiden suurmetsänomistajien mailla. Tämä menettely voisi olla toiselta nimeltään ”ravintoketjun ennallistaminen”. Vrt. luontotyyppien ennallistaminen.”

    https://www.hs.fi/suomi/art-2000010560307.html

    Gla 13.7.2024, 10:56

    ”Ainakin voitaisiin kokeilla yhdistelmää kasvinsyöjien tehokas metsästys”

    Miten peurojen metsästystä saataisiin lisättyä, kun kaatomäärät ovat olleet jo vuosia korkeat, tihentymäalueella tavoitteena laskea kantaa? Entä kauris ja rusakko, joilla ei edes kaatoluvat ole esteenä, kuten ei oikeasti peurallakaan. Kaikilla on lupia riittävästi.

     

    A.Jalkanen 13.7.2024, 11:19

    Tehokas kannanrajoituskeino: metsästetään peurojen kanta urosvoittoiseksi. Urokset eivät lisäänny. Lisäapua saadaan petokantojen vahvistumisesta.

    Gla 13.7.2024, 16:41

    Jostain syystä kaatolupaehdoissa halutaan pitää sukupuolijakauma tasaisena. Hyvä kysymys, miksi tihentymäalueilla näin.

    Kauriilla ja rusakolla tätä rasitetta ei ole, mutta rusakostahan ei ennen laukausta voi varmuudella sukupuolta sanoa.

    A.Jalkanen 26.7.2024, 14:59

    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/simppelit-konstit-suojaavat-punkeilta/#d22ca7cc

    Valkohäntäpeurallakin on rooli tässä. Siitäkin päästäisiin simppeleillä konsteilla eroon, jos niitä haluttaisiin käyttää.

    A.Jalkanen 26.7.2024, 19:23

    Yks kommentti katosi bittiavaruuteen kun yritin muokata, mutta ei se mitään, jatketaan tällä. Tässä ruotsalaisten katsauksessa kerrotaan, että tbe-viruksen esiintymiseen vaikuttavat koko lailla samat tekijät kuin borrelioosinkin esiintymiseen. Tbe:tä esiintyy kuitenkin selvästi enemmän laikuttain, ei tasaisesti, ja mukana ilmiössä ovat sää ja ilmasto. Vaikuttavat eläinlajit ovat hirvieläimet, jäniseläimet, hiiret, myyrät sekä linnut.

    ”Based on a review of published data we presume that certain temperature-related variables and the population densities of transmission hosts, i.e. small mammals, and of primary tick maintenance hosts, i.e. cervids and lagomorphs, of the TBE virus vector Ixodes ricinus, are among the potentially most important factors affecting the TBE incidence.

    The epidemiology of TBE varies with time and geography and depends on numerous factors, i.a. climate, virus genotypes, and densities of vectors, tick maintenance hosts and transmission hosts. This study suggests that the increased availability of deer to I. ricinus over large areas of potential tick habitats in southern Sweden increased the density and range of I. ricinus and created new TBEV foci, which resulted in increased incidence of human TBE. New foci may be established by TBE virus-infected birds, or by birds or migrating mammals infested with TBEV-infected ticks. Generally, persistence of TBE virus foci appears to require presence of transmission-competent small mammals, especially mice (Apodemus spp.) or bank voles (Myodes glareolus>).”

    Jaenson ym. 2018. The importance of wildlife in the ecology and epidemiology of the TBE virus in Sweden: incidence of human TBE correlates with abundance of deer and hares. Parasites & Vectors 11. Article number 477.

Esillä 10 vastausta, 2,451 - 2,460 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 245 246 247 … 258 259 260