Sinulla taasen perustuu tuskin edes mututuntumaan…,silti tiedät kuinka metsästäjät suhtautuvat peuroihin..

Etelä-Savossa tavoitteena on hallittu valkohäntäpeurakannan leviäminen ja kasvu vahinkotilanne huomioiden.

Mitäköhän tuo käytännössä tarkoittaa?

Näillä kulmilla näytti pyyntilupien käyttöaste runsasta 30%:a. Joten tilanne ei liene kovin huolestuttava.  Kaatomäärät tippuneet tasaisesti viimeiset kolme vuotta.

Metsästäjä-lehti on taas vauhdissa.

Siinä pohditaan, onko peura haitallinen vieraslaji. Ei ole, koska laji ei aiheuta haittaa koko valtakunnan alueella. Pitääkö lajin aiheuttaa haittaa koko maassa ollakseen haitallinen? Ei tarvitse.

Metsästäjä-lehden mukaan laji siis saa aiheuttaa haittaa osassa maata. Artikkelissa rajataan haitat saaristoon. Tarkastelematta jää muu osa Suomea, jossa on tihentymiä.

Borrelia-bakteerin osalta tarkastelussa päädytään siihen, että bakteerin puutiainen saa usein jyrsijöiltä, linnuilta, supikoiralta tai jäniseläimeltä. Tarkastelematta jää se, paljonko puutiaisten määrä lisääntyy peurojen takia. Kasvanut kanta luonnollisesti levittää borreliaa, kun se on tekemisissä muiden lajien kanssa.

Liikenteen osalta tarkastelussa huomataan, että peurakolarien korvaussumma on laskentatavasta riippumatta vain 1,5-2,5%. Kun siis vertailukohdaksi otetaan riittävän laaja otos, näyttää peurojen osuus vähäiseltä. 6500 vakuutusyhtiölle ilmoitettua kolaria vuodessa ei tunnu missään. Vielä parempia lukuja saadaan, kun tehdään vastaava tarkastelu maa- ja metsätalousvainkoihin. Ihan hyvin tarkastelun voisi tehdä koko EU:n tasolla, saataisiin vielä pienemmät prosentit. Tarkastelematta jää se, mitä tekemistä peurakolareilla on muiden liikennevahinkojen kanssa. Jos yleinen liikenneturvallisuus heikkenee tai korvausmäärä kasvaa, sekö oikeuttaa lisäämään myös peurakolareiden määrää ja korvaustasoa.

Sitten päästään hyötyihin. Vuotuisen lihan arvo on 16,4 milj. €. Yhdessä metsästyksen virkistysarvon kanssa luku on 50 milj. €. Spekuloidaan myös metsästysmatkailun mahdollisuuksilla. Tarkastelematta jää esim. virkistysarvojen heikentyminen punkkien takia ja muu vastaavalla mekanismilla määritelty heikentyminen luonnossa ja puutarhoissa, joista ei siis euroja virallisiin vahinkotilastoihin päädy.

Kertauksena vielä liikenteen vakuutuskorvauksien määrä peurakolareista 20 miljoonaa ja lihan arvo 16,4 miljoonaa.

Entä kannan kehitys tulevaisuudessa? Jutun mukaan metsästäjät ovat huolissaan peurojen määrästä, kun kanta on laskussa. Ja loppuhuipennuksena kytkentä susiin. Peurojen tihentymäalueella on vahva susikanta, mutta susien määrään nähden vain vähän metsästyskoira- ja kotieläinvahinkoja. Peuroja ei siis voi vähentää, koska se lisää susivahinkojen määrää metsästyskoirille ja kotieläimille. Hyvä muistaa jatkossa, kun metsästäjät valittavat susivaaraa. Peurojen ansiosta uhka on susien määrään nähden pieni.

Kuten Vihreä lanka kirjoitti supikoirien osalta, Metsästäjä-lehti ehdottaa vhp:n osalta vieraslajinimityksestä luopumista.

Metsästäjä-lehti on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti.

Kannattaa lukea myös :” Ruotsissa satsataan hirvieläinten ravinnon lissäämiseen metsätaloudessa”

Hirvikanta 5-7/1000ha ,kauriita 20-50, kuusipeuroja 200-400 ,saksanhirviä 10-30 ja villipossut päälle. Sorkkaeläinten kannat satoja/1000ha.

Kuinkahan ne Ruotsissa pärjää ,kun Suomessa nykyiset huomattavasti pienemmät määrät enteilevät jo maailmanloppua ?

Valkohännän julistaminen haitalliseksi vieraslajiksi on tässä vaiheessa myöhäistä eikä toimenpiteellä välttämättä voiteta mitään. Kanta on kuitenkin saatu lasku-uralle jo nykyisilläkin konsteilla. Täällä keskemmällä on siinä ja tässä saako edes näköhavaintoa koko otuksesta.  30 valkkaria kaatui viime kaudella ja ennakkotietojen perusteella ensi syksynä tuskin sitäkään. Tämä siis koko paikkakunnalla. Pyyntiluviksi muutettuna 22,5/80 mahdollisesta. Kaatoja kolmannes vähemmän kauteen 2020-21 verrattuna (33,5/60).