Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,421 - 2,430 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Metsuri motokuski

    Mielenkiintoista olisi tietää miten olette vastauksia antaneet.  Oletteko asiaa pohtineet oman metsätilan osalta ja sen alueen hirvikannan osalta. Vai oletteko pohtineet asiaa valtakunnan hirvipolitiikan kannalta. Nehän ovat hieman eri asioita. Katsokoo tilannetta tuvan ikkunasta vai isommalla kuvalla.

    Minä en ole kysymys palettia sen kummemmin katsellut enkä pohtinut. Olen sen pieni metsänomistaja.

    A.Jalkanen

    MTK:n kyselyssähän kysytään tilannetta nimenomaan oman metsän osalta joka on omalla kohdallani (hirvitalousalue KS1) varsin hyvä. Laitoin vapaa sana -kohtaan lausuman:

    ”Valkohäntäpeura vieraslajina ja punkkivälitteisten tautien levittäjänä ansaitsee tulla kohdelluksi tiukemmin kuin perinteiset kotoperäiset riistaeläimemme. Sen tihentymät tulee purkaa ja sen leviäminen pohjoisemmaksi estää.”

    Makarov

    Tein kyselyn ja laitoin tulikiven katkuista palautetta toki asiasta.

    Visakallo

    Palautteessa kerroin, että hirvikannan suuruudesta päätettäessä metsästäjien näkemys on edelleen hallitsevin. Jatkossa myös metsätalouden harjoittajien toimintaedellytykset tulee ottaa myös tihentymäalueilla tasapuolisemmin huomioon.

    A.Jalkanen

    Luke alkaa tutkia riistaruokinnan vaikutuksia ja petojen vaikutuksia. Hyvä!

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/32b4cb78-5ea0-46a2-be26-22a10aed3ccc

    Metsuri motokuski

    Haluatko Anneli tietää tutkimuksen tuloksen ? Voin kertoa. Riistanruokinta lisää riistaeläinten hyvin vointia etenkin naaraita se lisää vasojen määrää kun naaraat ovat paremmassa kunnossa. Riistaruokinnalla voi olla myös haittavaikutuksia sairauden leviämisen osalta. Riisraruokinta keskittää riistaeläimiä alueelle joka on riski niin liikenteelle kuin maa ja metsätalous vahingoille.

    Petoeläinten vaikutus on riistamääriin vain välillinen koska petojen reviirejä ei voi olla määräänsä enempää vaikka ravinto antaisikin siihen mahdollisuuden. Ja jne tämä sama jargoni jatkuu…..

    Empä usko että tulos antaa juurikaan mitään uutta tietoa. Tätäkin on tutkittu jo aika paljon metsästäjien toimesta.

    Gla

    Kiinnostavaa olisi saada selvyys houkutteluruokinnan vaikutus peurakantoihin, paljonko ruokinta lisää hyvinvointia ja paljonko ruokinnalle ampuminen kantaa kurittaa. Sekä paljonko ruokinnalle kyttäystä kompensoitaisiin muilla metsästysmuodoilla ilman ruokintapaikkoja.

    Tarkasteluun myös muiden lajien saama hyöty ruokinnoista. Paljonko esim. keltasirkut hyötyvät kauratarjoilusta.

    Vähän samaa mieltä kuin Mm, taas selvitetään hauska tietää-tason juttuja.

    A.Jalkanen

    Kyllä vain! Mutta hyvääkin hankkeissa on. Voidaan analysoida taudit ja loiset hirvieläimissä tarkasti. Lisäksi havainnoidaan mitä petoeläimet syövät niin osataan arvioida niiden vaikutus kumpaankin kauriiseen määrällisesti, jolloin kannanarviointi niillä saattaisi parantua. Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä: voidaan havainnoida pantailvesten reviirikäytöstä: tuleeko pihakäyntejä ja kotieläinten aitauksissa käyntiä.

    Gla

    Täytyy myös kysyä, mitä kaikkea Suomella on varaa selvittää 10 miljardin velkaantumisvauhdin keskellä. Miten ennen on pärjätty ilman tätä tietoa ja mitä lisäarvoa siitä nyt saadaan.

    A.Jalkanen

    Voisi koettaa tässäkin ketjussa pysyä otsikossa ettei ihan hulinaksi mene.

Esillä 10 vastausta, 2,421 - 2,430 (kaikkiaan 2,595)