Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,381 - 2,390 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen

    Sorkkaeläinpolitiikkaa ruåtsalaisittain. ”Yleinen tiheys kuusipeuran levinneisyysalueella Ruotsissa on 200 eläintä tuhannella hehtaarilla, mutta tiheydet ovat nousseet paikoitellen jopa 400 peuraan tuhannella hehtaarilla.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/cd761a12-c953-4e9b-863a-be6b1118c29b

    Gla

    Tuossakin uutisessa kerrotaan vain tilanteen yhdestä vaikutuksesta eli ongelmista maanviljelyyn. Muu luonnon monimuotoisuus, metsäteollisuus, liikenneturvallisuus ja haittojen torjunnan kustannukset jne. tulee vielä päälle. Nämä unohtuvat niiltä, joiden mielestä Suomessa ei ole sorkkaeläinongelmaa, koska Ruotsissa on paljon vahvemmat kannat.

    Gla

    Riistakeskus:

    Varsinais-Suomessa on maan suurin ja kattavin valkohäntäpeurakanta. Tavoite on edelleen selkeä kannan vähentäminen, vaikka haetut ja myönnetyt lupamäärät vähenivätkin muutamalla prosentilla. Paikallinen vaihtelu on peurakannassa suurta. Vaikka peurasaalis väheni edellisellä kaudella noin 2 000 peuralla 23 000 peuraan, valkohäntäpeurakannan kääntyminen laskuun Varsinais-Suomessa on edelleen epävarmaa. Tulevalle kaudelle myönnetyt luvat riittävät yli 30 000 peuran saaliiseen. 

    https://riista.fi/varsinais-suomen-hirvielainpyyntiluvat-2023-myonnetty-peurajahti-jatkuu-tehokkaana/

    Mikä mahtaa olla peruste vähentää lupia? Toki nuokin varmasti riittää, kun kerta viime vuonna saatiin nurin vain 23000 peuraa.

    Timbe

    <p>Pirkanmaalla paikallisella seuralla oli 200 lupaa mutta jättivät käyttämättä 40. Perustelivat, että oli hankalaa ja peurat olivat vaikeissa paikoissa. En usko kannan laskeneen ainakaan tällä seudulla.</p>

    Gla

    Makarov susikeskustelussa: ”Kyllä ne sudetkin katoaa kun saadaan hirvieläinkanta vähemmäksi.”

    Nyt kiinnostaa tietää, miten hirvieläinkantaa saadaan alemmas. Hirvikanta on metsästäjien mielestä jo liian alhaalla. Kun se on lisäksi tavoitteessa, hirvikantaa ei enää leikata.

    Peurakantaa on vuosia yritetty leikata, mutta tuloksia ei tule. Tuottavuus on niin suuri, että jo nyt metsästäjät tekevät kohtuuttomasti töitä leikatakseen kantaa.

    Kauris on pyyntiluvista vapaa, eikä sen kantaa arvioida yhtä tarkasti kuin peuran ja varsinkaan hirven. Silti vallitseva käsitys on, että kanta on selvästi kasvussa.

    Metsäpeura ja kuusipeurakin ovat tarjolla lähinnä tietyillä alueilla, mutta kokonaisuutena ehkä merkityksettöminä. Tulevaisuudessa saksanhirvi leviää tänne ja koska se on tulokaslaji, ainakin luontoväki haluaa rajoittaa sen metstätystä. Lupia alkaa olla jaossa vasta, kun kanta on paisunut haitallisen suureksi.

    Sisältyikö kommenttiisi ajatus, että nostat jalat pöydälle ja odottelet metsästäjien hoitavan hirvieläinkantojen leikkauksen, jonka jälkeen asiat on taas kunnossa vai millaisen vision myötä ”hirvieläinkanta saadaan vähemmäksi” ja paljonko sitä pitää leikata, jotta muutos on riittävän suuri? Akuutti ongelma on vhp, joten toin asian tämän otsikon alle.

    suorittava porras

    Näillä nurkilla riitti valkohäntien kohdalla se , että muutamana vuotena on metsästetty paikkakunnan metsästykseen käytettävältä pinta-alalta alle 1 vhp / 1000 ha . Yhteensä alenevasti 40-30 yksilöä/ vuosi .Otusten vierailut riistakameroiden kohteena ovat vähentyneet jo tällä toimenpiteellä reippaasti. Kaikki seurat eivät edes metsästä valkohäntiä. Hakevat kuitenkin yhden pyyntiluvan ,että yhteislupa-alue saadaan toimivaksi.

    Kauriit sitä vastoin pikkuhiljaa lisääntyvät. Harva on niistä kiinnostunut ,vaikka ovat vapaata riistaa.

    Nuo ongelmat pienten sorkkaeläinten kohdalla ovat  lähtöisin etelän suurmaanomistajien liian hyvin onnistuneista kasvatuskokeiluista , joiden tuloksia hädän hetkellä huudetaan rahvasta korjaamaan. Kanta on kasvanut liian korkeaksi ,kun kaupalliseen tarkoitukseen kasvatettuja riistaeläimiä ei olekaan saatu kaadettua rajallisten markkinoiden takia tarpeeksi.

     

    Makarov

    Meilläpäin ongelma on vielä lähinnä hirvien aiheuttamat vahingot. Hirvet ovat todellinen ongelma metsätaloudesta elävälle ja harmittaa kovasti. Minunkin pinta-aloilla ne ovat vuosittain tuhansia euroja. Ei minulla ole aikaa tricoja levitellä taimikoihin, kaikki aika menee kun hoidan tiluksia.

    Mitäköhän teen sen eteen. Minulla on hyvä tieverkosto tiluksillani ja annan metsästäjien käyttää niitä enkä sulje puomeilla. Niitän vesakot tienvarsilta jotta näkyvyys olisi mahdollisimman hyvät. Korjaan myös jäljet jotta tiet pysyvät kunnossa, siihen menee yleensä äkkiä muutama päivä vuodesta. No niitoissa menee viikko mutta palveleehan ne minuakin. Toki vuokraan maat metsästyskäyttöön.

    Kyllä se nyt kannan ensisijaisesta huolehtimisesta kuuluu metsästäjille. Kelle muille jos ei niille. Kannoista päättävissä pitäisi olla enempi metsästäeläviä eikä pelkästään metsästystä harrastavia. Ehkä silloin ymmärrettäs todellinen ongelma. Puolet hirvi kannasta pois olisi hyvä alku. Silloin voisi jo hymyillä.

    Makarov

    Toki nyt sekin on ehkäisevää hoitoa kun raivaan männyntaimikot etupainotteisesti lehtipuusta pois. Tekee mahdollisemman isoja aukkoja, mieluusti yli viiden hehtaarin. Se estää myös hirvituhoja, ne käyvät reunalla mutteivat mieluusti mene sinne keskelle kun yhtenäinen alue on tarpeeksi suuri. Täytyyhän myös palstan olla oikean mallinen että tämmöisiä pystyy toteuttamaan esim. Kun olen ostanut palstoja niin olen heti heittänyt romukoppaan mäntymaita sisältävän palstan jos se on esim. Niin sanotun vääränmallinen. Voin antaa käytännön esimerkin hirvituhojen vähentämisestä. Ostin 2018 palstan joka oli hyvän muotoinen, perällä oli hyvä männyntaimikko kahtapuolta rajaa mutta siinä keskellä oli 2ha 03 luokan mäntymetsä. Oli alku syksyä ja kun pääsin 03 luokan metsän sisälle päälleni ampui heti hirvikärpäsiä. Hakkuutin samana syksyn 03 luokan kasvavan metsän nurin. Koska minulle se kertoi että jos haluan suojella hyviä kasvavia taimikoita minun kannattaa hakata se 2ha metsä siitä välistä pois jottei hirvillä olisi suojaa. No taimikko on saanut olla suht.rauhassa mutta onhan se väärin jos niin täytyy tehdä hirvithojen pelossa.

    Visakallo

    Makarovin käytännöt ja kokemukset ovat hyvin samankaltaisia kuin minullakin.

    suorittava porras

    Paljon on tapahtunut vuoden 2018 jälkeen jolloin hirvikanta oli edellisen kerran huipussaan. Siitä lähtien kanta on alentunut jyrkässä kulmassa ja pyyntilupien käyttöastekin on enää edellisestä johtuen alle 80% .

Esillä 10 vastausta, 2,381 - 2,390 (kaikkiaan 2,595)