Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,321 - 2,330 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • kim1

    Meilläpäin niitä uusia määräykset täyttäviä kylmäkäsittely tiloja on syntynyt kuin sieniä sateella.,saattaapi olla yksi syy miksi peurakanta päästettiin älyttömän korkeaksi viime vuosikymmenellä….,siis haluttiin peuran lihalla rahoittaa ne kylmäkäsittely tilat..,ja nyt kun peuranlihalla on kova kysyntä,niin halutaan jatkossakin vastata tarjontaan…,siksi väitän että esim.5 vuoden päästä ei peurakanta oleellisesti pienene vaan on se Gla:n mainitsema yli 20 peuraa/ 1000ha..ainakin meidän suunnalla..

    A.Jalkanen

    Jos siirryttäisiin kuusipeuran ja valkohäntäpeuran tarhaukseen. Kuinka suuren laitumen yksi peura tarvitsee? Ei ehkä kovin suurta, ottaen huomioon että ne ruokitaan jo nykyään talvella suureksi osaksi. Tarvisisi vain aidata ruokintapaikat ja elikot pysyisivät sisällä poissa tuhoja tekemästä.

    Visakallo

    Kannattavuushan siinä heikentyisi, kun pitäisi laajennetun jokamiehenoikeuden sijasta aidata ja hommata elukoille syömiset.

    Gla

    Aitaaminen ei poistaisi aitauksen ulkopuolisia ongelmia, ellei kantaa saada leikattua. Suurin kysymys on se, miten kanta saadaan leikattua. Ja sen jälkeen pidettyä kurissa.

    Kyllä ainakin täällä suunnalla töitä tehdään ihan tosissaan, että peuroja saataisiin nurin mahdollisimman paljon. Se vaan ei riitä ja jos seassa on suorittavan esittämiä näkemyksiä myyräntyötä tekemässä, helposti pilataan isonkin joukon tekemän työn saavutukset.

    A.Jalkanen

    Lieneekö tuolle edes tehty kannattavuuslaskentaa? Kuusipeuran liha ainakin on varsin arvokasta tarhattuna ja paloiteltuna. Samoin kauriin liha kaupan tiskillä.

    Vhp ruokitaan jo talvella osapuilleen puoliksi ja kanta on iso. Eli noin karkeasti neljännes  vuotuisesta rehusta on tullut ruokinnasta. Jos tuo rehun määrä (18 milj. kg) syötettäisiin tarhoihin pienemmälle määrälle eläimiä, metsästyksen kulut jäisivät pois.

    Säästöä tulisi satovahinkojen, taimituhojen, liikenneonnettomuuksien ja punkkitautien vähenemisenä ja monimuotoisuuden kohenemisena. Yhteiskunnan kannattaisi siis tukea toimintaa vaikkapa kustantamalla aitauksia. Tuen voisi suunnata vaikka luopuville turkistarhaajille, maanviljelijöille ja turpeennostajille Pohjanmaalla.

    Gla

    En kyllä osaa ajatella, miten puolet nykyisestä määrästä saataisiin tarhattua ja mistä sellaiset alueet löytyisi. Nykyään peuraa metsästää suuri joukko porukkaa, osa aktiivisesti, osa vähemmän aktiivisesti. Tarhausmallissa suurin osa porukasta jäisi pois, joten tuossa olisi silti suurelle joukolle täysipäiväinen työ ylläpitää tarhoja sekä saattaa valtava määrä ruhoja jalostukseen.

    Vierastan muutenkin ajatusta, että meillä lihan hinta pitäisi olla korkea. Saman verran kaloreita siitä saa, on kilohinta 10 € tai 50 €. Mitään lisäarvoa köyhä yhteiskunta ei korkeasta hinnasta saa.

    Mutta edelleen, millä saadaan peurat pois aitojen ulkopuolisilta alueilta? Lisäksi ruokinnoista hyötyy suuri määrä muutakin lajistoa kuin peurat. Esim. lintuja käy ruokinnoilla paljon, puhutaan kymmenien- tai jopa satojen yksilöiden parvista esim. keltasirkkuja. Jos ruokinnat keskittyisivät vain muutamiin tarhoihin, muiden lajien talviruokinta vähenisi selvästi. Tämä on asia, jota ihmiset tuskin tulevat ajatelleeksi, vaikka jyrkkiäkin kannanottoja peurojen ruokinnoista esitetään. Mitä lintujen ruokintojen väheneminen vaikuttaisi ja mitä mahdollisuuksia sen kompensointiin olisi, sitä tuskin missään on pohdittu.

    A.Jalkanen

    Ruokinta on villiin luontoon puuttumista, joten siihen pitää olla hyvät perusteet. En ymmärrä miksi kauriiden tarhaaminen olisi huono asia. Ei ennen laskentaa tiedetä mikä lihan hinnaksi muodostuisi. Nythän tilanne on tämä: riistalihan hinta on melko halpa, koska sen tuottamisen haitalliset ulkoisvaikutukset maksetaan muiden kuin metsästäjien pussista ja siitä halvasta lihasta nauttivat vain metsästävät kansalaiset.

    Rukopiikki

    Se valkohännän liha mitään herkkua ole.

    suorittava porras

    Kysyn Gla:lta , mitä myyräntyötä olen mielestäsi tehnyt? En ole ollut kannattamassa pienten sorkkaeläinten kantojen kasvattamista enkä edistämässä leviämistä . Aina ole posauttanut elukan hengiltä , jos se jahtitilanteessa on eteeni tullut. Se ,että oikoo virheellisiä ajatuksia , ei liene myyräntyötä . Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava ,jotta kehitystä saadaan aikaan. Huonoksi todettuja vaihtoehtojakaan ei kannata montaa kertaa toistaa.

    Tuo kim1:n näkökanta on myös syytä ottaa huomioon. Tuskin hirvieläimimiä yhdettömiin metsästetään ,jos uusien saaliin käsittelytilojen rakennuskustannukset rahoitetaan myymällä lihaa. Jos rahoitus on hankittava metsästäjien pussista ,voi jäsen -ja liittymismaksuihin tulla suuria korotuksia ja osallistumisaktiivisuus metsätystouhuihin laskee. Harrastus tulee liian kalliiksi ja aloituskynnys nousee .

    Ei ole montaa vuotta siitä ,kun etelä-suomalainen kaveri oli kovasti kiinnostunut liittymään paikalliseen metsästysseuraan , mutta kiinnostus loppui siihen , kun ilmoittivat liittymisen maksavan kymppitonnin. Täällä maaseudulla puhutaan onneksi vain satasista liittymismaksujen kohdalla. Hyvä , kun silläkään hinnalla tulijoita löytyy.

    Eli suo siellä ,vetelä täällä.

    Nostokoukku

    Aika arvokasta on peuranliha kaupassa. Esim. Vildgordissa 1,5 kiloa peuranpaistia 119 €.  Jauheliha 26 € kilo. Jos saisin nuita hintoja ja menekki olisi taattu, heti alan peuratarhaa tekemään.

Esillä 10 vastausta, 2,321 - 2,330 (kaikkiaan 2,595)