› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,301 - 2,310 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 230 231 232 … 258 259 260

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Lähetetty: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 20.5.2023, 14:29

    Minun tietooni ei ole tullut että mitään puulaji vaatimuksia istuksille ei ole tulossa. Toki suositellaan lehtipuun lisäämistä ja monia muitakin asioita. Enemmänkin olisin huolissani fsc osalta lisääntyneistä säästöpuu ja vesistöjen suoja-alue vaatimuksista sekä 5 % peitteisenä kasvatettavasta metsäalasta pysyvän suojelun lisäksi.

    Gla 20.5.2023, 14:33

    Metsuri motokuski, suositteletko juurikääpäalueelle kuusen istuttamista?

    Visakallo 20.5.2023, 15:15

    Onko sertit todellakin vain suosituksia? Se oli minulle uusi asia.

    Metsuri motokuski 20.5.2023, 17:29

    En tietenkään suosittele juurikääpä alueelle kuusta. Mutta tietääkseni sertifikaati ei sitä estä jos metsänomistaja haluaa kaikesta huolimatta niin tehdä.

    suorittava porras 20.5.2023, 19:15

    Gla voi selata pari sivua tasksepäin ja lukea ”rukopiikin” kommentin ,jossa jälleen palataan vhp:n statuksen muuttamiseen vieraslajiksi. Kommennttini koski sitä ja käsittääksein olemme gla:n kanssa samaa mieltä siitä ,että sillä toimenpiteellä ei saavuteta hyötyjä.

    Kommenttini on tarkoitettu myös niille ,jotka eivät osallistu keskusteluun ja joiden mailla hirviongelma ratkeaa tekemällä th-toimet ajallaan. Tarkoitukseni on myös hillitä sitä tarpeetonta kuusettamista sellaisilla alueilla ,joilla sorkkaeläinongelmaa ei ole. Talvehtimisalueiden ja muutaman paikallisen sorkkaeläinkeskittymän takia ei kannata tehdä huonoja ratkaisuja muualla eli suurimmassa osassa metsäsuomea.

    Valkohäntien lisääntymisestä syytetään ruokintaa. Aivan sama mekanismi toimii hirvenkin kohdalla , kun sille on tarjolla ylenmäärin mieluista syötävää. Sitä eivät metsätäjät kuitenkaan ole tarjoamassa.  Seurauksista metsästäjien päätä ollaan kuitenkin vaatimassa vadille. Milloin taimikonhoitorästit saadan puolitettua hirvikannan tavoin?  Valkohäntienkin kohdalla alkaa kanta vähetä. Th -rästit vain kasvavat .

     

    Gla 20.5.2023, 21:23

    Selasin sivulle 220 ja löysin seuraavat kommentit:

    On se kumma että valkohäntää ei saada haitalliseksi vieraslajiksi vaikka on varmasti haitallisin niistä kaikista.

    Kaikki nykyajan keinot käyttöön. Tässä kahvia keitellessä mietin että voisiko niille syöttää jotain kemiallista ehkäsyä että eivät lisääntyisi. Ainakin tapporahaa pitäisi maksaa ja se koko ajan kasvava mitä vähemmäksi kanta pääsee.

    Rukopiikki ei siis ole väittänyt, että kaatomäärien kasvu olisi saatu aikaan vain nimeämällä valkohäntä vieraslajiksi. Nyt haluan tietää motiivisi ohjata keskustelua aiheisiin, jotka ovat sinun keksintöäsi, mutta joita väität muiden mielipiteiksi. Tämä saattaa kuulostaa nillittämiseltä, mutta vahingon kärsijänä tuollainen asenne metsästyspuolelta antaa vaikutelman siitä, että ollaan tekevinään asioita ongelman ratkaisemiseksi, mutta oikeasti tavoitellaan saavutettujen etujen säilyttämistä ja ongelmien lakaisemista mattojen alle.

    Onneksi osa jo tiedostaa sen, että ellei ongelmaa saada ratkaistua, joku muu ottaa ohjat käsiinsä. Näin ainakin jossain alan lehdessä muistaakseni kirjoiteltiin. Sitä metsästyspiireissä ei haluta nähdä, joten harjoittamaasi myyräntyötäkään ei kaivata.

    ”Kommenttini koski sitä ja käsittääksein olemme gla:n kanssa samaa mieltä siitä ,että sillä toimenpiteellä ei saavuteta hyötyjä.”

    Olen samaa mieltä siitä, että metsästyksen vapauttaminen ei auta asiaa, todennäköisesti päin vastoin. Vieraslajistatuksen vaikutuksiin en osaa mielipidettä sanoa. Hyvää olisi ymmärrys siitä, että peuroja täytyy vähentää, huonoa olisi riski erinomaisen raaka-aineen arvostuksen laskusta, mikä voisi heijastua monin tavoin eri asioihin.

    Se on fakta, että nykyisellä kannalla vhp on haitallinen vieraslaji. Kohtuullisella kannalla (tiheydellä) se voisi olla metsästäjien tavoittelema arvokas lisä riistavalikoimaan.

    ”Kommenttini on tarkoitettu myös niille ,jotka eivät osallistu keskusteluun”

    Meinaatko, että viesti meni perille..?

    ”Tarkoitukseni on myös hillitä sitä tarpeetonta kuusettamista sellaisilla alueilla ,joilla sorkkaeläinongelmaa ei ole.”

    Keskustelet siis peuraongelmasta niiden kanssa, jotka eivät osallistu keskusteluun peuraongelmasta alueilla, joilla ei peuroja ole ja lisäät soppaan keksimiäsi aineksia esim. haitallisen vieraslajin statuksen vaikutuksesta. Nyt ymmärrän, miksi näkemykset menee ristiin.

    ”Valkohäntien lisääntymisestä syytetään ruokintaa. Aivan sama mekanismi toimii hirvenkin kohdalla , kun sille on tarjolla ylenmäärin mieluista syötävää.”

    Monenlaisia ajatuksia keskusteluissa esitetään. Mikä on sinun mielipiteesi, kasvattaako ruokinta tällä hetkellä peurakantaa vai vähentääkö se sitä? Minun käsitykseni mukaan suurin osa peuroista ammutaan ruokapurkin ääreen ja ilman ruokintaa kaatomäärät romahtaisivat ja peurakannan kasvu kiihtyisi.

    Hirvikanta on saatu niin lähelle tavoitetta, että kaatolupien käyttöä aletaan jo jarruttaa, vaikka lupamäärä on mitoitettu tavoitekannan koon mukaiseksi.

    suorittava porras 20.5.2023, 22:13

    Lupamäärä on mitoitettu niin ,että tavoite täyttyy noin 80%:n käyttöasteella ja ne  parikymmentä prosenttia luvista on käytettävissä tihentymien leikkaamiseen. Kun ollaan tavoitehaarukassa ,metsästetään vain tuotto. Jos ollaan alarajoilla tingitään siitäkin. Tämä siksi ,että edes jonkinlainen mielenkiinto metsästykseen säilyy. Nyt se on uhkaavasti hiipumassa.

    Kyllä ne valkohännätkin vähenee , kun kannanhoitosuunitelma käytäntöön vietynä alkaa purra. Nyt on vain katsottava miten tilanne etenee. Hosumalla ja väärillä ratkaisuilla se ei kuitenkaan parane. Hirven kohdalla tavoite saavutettiin kuudessa vuodessa kannanhoitosuunnitelman tultua käyttöön.

    Gla 20.5.2023, 22:33

    Hoitosuunnitelmaa vaan ei ole olemassa, joten se ei voi purra.

    suorittava porras 21.5.2023, 07:38

    Alueellisia hoitosuunnitelmia löytyy. Ne on laadittu vastaamaan paikallisia olosuhteita ja tavoitteita. Niiden pohjalta laaditaan verotussuunnitelmat.

    Nostokoukku 21.5.2023, 13:54

    Emännän painostuksesta siivoilin nurkkiin kertyneitä lehtikasoja. Eräästä metsäalan lehdestä sattui silmiin kokeneen metsäammattilaisen haastattelu. Ahti Jauhiainen on yli kolme vuosikymmentä vastannut Mtk:n Kettulan kartanon yli 2200 ha metsien sekä muiden mtk:n metsätilojen hoidosta, Kettulassa hän on asunut 43 vuotta. Muutamia hänen mielipiteitään metsien hoidosta: Hän ihmettelee metsäammattilaisten ja metsänomistajien intoa vaihtaa hirvien pelossa muut puulajit kuuseen. Kerttulan mailla on sattunut vain yksi taimikkovahinko vaikka hirvitiheys kartanon mailla on keskimäärin 10 hirveä tuhannella ha. Myöskään valkohännistä tai kauriista ei ole ollut harmia. Tähän on päästy säilyttämällä taimikoissa myös lehtipuuta. Hänen mukaansa puulaji tulee valita vain ja ainoastaan maan ravinteikkuuden mukaan. Uudistaminen on joskus epäonnistunut myyrätuhojen ei hirvien vuoksi. Niillekin alueille on syntynyt luontainen hyvä sekametsä. ”Luontoa vastaan ei kannata liiaksi kamppailla” hän toteaa. Hän ei noidu kuusen tyvilahoa, vaan toteaa että sen kanssa kykenee elämään. Kun kuusen kasvu hiipuu ja puu harsuuntuu, on metsä vain uudistettava nopeasti ja alue istutettava heti hakkuun jälkeen. Hänen mukaansa monet muokkaajat tekevät liian suuria mättäitä, sadan litran mätäs on riittävä kuusen nopeaan kasvuun lähtöön. Istutustiheydeksi hän suosittelee 1000 kuusentainta hehtaarille, luonto kyllä täydentää loput.

Esillä 10 vastausta, 2,301 - 2,310 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 230 231 232 … 258 259 260