Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,271 - 2,280 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Visakallo

    Luonto hoitaa tasapainon eri eläinlajien välillä, jos ihminen ei mene sitä systeemiä sotkemaan, ja jos menee, luonto koventaa vastaavasti keinojaan.

    Gla

    Ei luonnossa mitään tasapainoa ole.

    jees h-valta

    Ihminen se suurin sotkija kuitenkin on. Mitä tulee haavikoideni hirvien poisajoon on se pakon sanelemaa koska siellä ei metsästysseurat pysty juurikaan mihinkään kun on pitäjän rajaa ja metsästysseurojen rajaa lähes minun tilusteni rajassa. Samalla on tullut pelastettua männyn taimikoitani ja vielä naapurinkin mäntytaimikko. Mutta se on aaltoliikettä eli harvoin tarvii lähteä niitä ajamaan pois koska talvella jäljistä näkee liikealueet ja pystyy jopa rajaamaan niiden tunkua omille maille. Kun hiukan aktiivisemmin käy muutaman kerran ne häipyvät kauemmas ja voi aivan huoletta olla viikonkin käymättä. Haavikko ei olisi koskaan onnistunut ilman toimiani. Siltikin aina satunnaisesti joku yksinäinen kulkurihirvi pääsee yllättämään tahi emä joka vasaansa yrittää pudottaa pois perästään. Mutta pääasia on kuitenkin ettei se isompi talvehtiva lauma pääse tuhotöihinsä.

    kim1

    Visa:Peurojen taajamaan muutto ja ruokinta..Vaikka nyt taajamassa se peurakanta onkin lisääntynyt,niin 2 vuoden aikana peurakanta kuitenkin muilla alueilla jonkin verran alentunut,meidän kylällä jopa kohtuu hyvin..,tosin eiköhän niitä vielä tälläkin hetkellä n.30/1000ha ..,mutta aivan totta..,sen johdosta peurojen ruokinta on lisääntynyt täällä maalla..,eriskummallista eikö totta…

    Gla

    Lukelta hyvä julkaisu peurakannasta (pdf):

    https://jukuri.luke.fi/handle/10024/553289

    Metsästäjien arviot kannasta n. puolet nykymenetelmään verrattuna, s. 9.

     

    A.Jalkanen

    Laitan vielä tähänkin ketjuun SLL:n kannanoton koska siinä esitetään vhp:n lisäämistä haitallisten vieraslajien listaan ja vapautusta pyyntiluvista.

    https://www.sll.fi/uusimaa/2023/03/22/piirin-kommentit-riistafoorumeihin/?

    A.Jalkanen

    Glan linkistä.

    ”Koko maan kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 59,1 % (95 % todennäköisyysväli 56,8–62,3 %). Aikuiskannan sukupuolijakaumaksi arvioitiin 1,25 naarasta urosta kohden (95 % todennä- köisyysväli 1,15–1,41 naarasta/uros).”

    Sukupuolijakauma on melko hyvä verrattuna joihinkin hirvitalousalueisiin, joissa se on hirvellä paljon vinompi eli naaraita on paikoin ylen määrin. Jos tuottavuutta haluttaisiin vielä alentaa, niin naarasosuutta edelleen pienentämällä se voisi onnistua. Myös talviruokintaa hiljalleen vähentämällä.

    Miksi haluttaisiin pienempi tuottavuus? Pienempi kaatourakka syksyisin ja kannan heilahtelut vaimenisivat?

    Puuhastelija

    Vai käykö niin, että jos pienentää kantaa niin monet lopettavat metsästyksen, kun ei ole pyydettävää ja sitten, kun kanta kasvaa ei metsästäjiä ole?

    A.Jalkanen

    Olisiko metsästäjä uhanalainen laji? SLL:n visiossa pallo on maanomistajilla eli he kaataisivat ja myöntäisivät lupia. Voi olla että tuo systeemi toimisi alhaisen kannan oloissa, mutta ensin tähän käsillä olevaan suureen kannanalennusurakkaan tarvitaan seuratoiminnan suunnitelmallisuus ja jämäkkyys.

    A.Jalkanen

    Vielä toinen kannanotto SLL:ltä: joulukuussa MMM:n selvitysmiehille Lauri Kontro ja Esa Härmälä.

    https://www.sll.fi/2022/12/23/kestavaan-valkohantakaurispolitiikkaan/

Esillä 10 vastausta, 2,271 - 2,280 (kaikkiaan 2,595)