Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,261 - 2,270 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen

    Pitää valita haluaako paljon lihaa paljolla työllä vai vähän lihaa vähällä työllä.

    suorittava porras

    Eipä kertomassani ole mielikuvitukselle sijaa. Kaikki perustuu kokemaani. Totesin myös ,että välillä valtasi riittämättömyyden tunne. Priorisointia joutui harrastamaan ,että sai asiat sujumaan.

    Mitä tulee silmittömään teurastamiseen ,peuratalkoot ovat juuri sitä monen kohdalla tällä hetkellä ,mutta palstan raati on ollut tähän asti sitä mieltä ,että sekään ei riitä. Valtaosalle metsästäjistä riittäisi huomattavasti pienempikin saalismäärä ,mutta nyt on ruvettu vaatimaan mahdottomia.

    Riistakannan kasvuun ei monikaan heistä ole ollut vaikuttamassa. Tehotuotanto on saatu aikaan pienemmissä piireissä. Esimerkiksi some on ollut tehokas markkinoitikanava riistanhoidon ja ruokinnan kehittämisessä. Vaikutukset olivat valitettavasti todettavissa vasta ,kun oli jo liian myöhäistä. Virheen korjaaminen ei tapahdu hetkessä.

    Gla

    ”Pitää valita haluaako paljon lihaa paljolla työllä vai vähän lihaa vähällä työllä.”

    Noin, jos lihamäärä/työmäärä on vakio. Mutta kuten metsätaloudessakin, oletettavasti metsästyksessäkin kannattaa välttää turhaa työtä. Muuten saa vähän lihaa paljolla työllä. Ja kun tavoitteena on leikata peurakantaa, tarvetta tehostaa toimintaa on. Jatkuvastihan täällä suorittava kertoo, miten väki vähenee.

    Se ei silti estä niitä, joilla aikaa on lähes rajattomasti, puuhastelemasta aiheen parissa.

    Gla

    Suorittava: ”Eipä kertomassani ole mielikuvitukselle sijaa. Kaikki perustuu kokemaani. Totesin myös ,että välillä valtasi riittämättömyyden tunne. Priorisointia joutui harrastamaan ,että sai asiat sujumaan.”

    Usko tuon. Mielikuvituksella viittasin niihin ”muutamiin”, joista puhuit. Itseäsi et silloin tarkoittanut. Keitä siis tarkoitit?

    ”Mitä tulee silmittömään teurastamiseen ,peuratalkoot ovat juuri sitä monen kohdalla tällä hetkellä ,mutta palstan raati on ollut tähän asti sitä mieltä ,että sekään ei riitä. Valtaosalle metsästäjistä riittäisi huomattavasti pienempikin saalismäärä ,mutta nyt on ruvettu vaatimaan mahdottomia.”

    Kantaa pitää ainakin tihentymäalueilla leikata vielä reilusti, vaihtoehtoja ei ole. Ei varsinkaan, kun uusi tarkennettu laskentamenetelmä kasvatti peurakantaa 20 000 yksilöllä. Jos metsästys ei tehostu, nykyisellä n. 10% vuotuisella kannan alenemalla kestää vuosia, että päästään kestävälle tasolle.

    ”Riistakannan kasvuun ei monikaan heistä ole ollut vaikuttamassa. Tehotuotanto on saatu aikaan pienemmissä piireissä. Esimerkiksi some on ollut tehokas markkinoitikanava riistanhoidon ja ruokinnan kehittämisessä. Vaikutukset olivat valitettavasti todettavissa vasta ,kun oli jo liian myöhäistä. Virheen korjaaminen ei tapahdu hetkessä.”

    Virhe oli jo tiedossa vuonna 2014, mutta silloin puhuttiin menestystarinasta:

    https://yle.fi/a/3-7281721

    Virheen korjaaminen aloitettiin vasta, kun virhe oli tuosta kaksinkertaistunut. Ei tässä ole kyse muusta kuin omaan napaan tuijottamisesta.

    Visakallo

    Jokainen voi osallistua riistanhoitotyöhön myös täysin ilman kustannuksia, jättämällä metsäneläimet ruokkimatta, ja opastamalla myös muita tekemään samoin. Tällä tavalla helpotetaan metsästäjien suorituspaineita ja lopulta kaikki ovat tyytyväisiä.

    A.Jalkanen

    Täsmennän että tarkoitin valinnalla halutaanko suuri ja/tai tuottava kanta vai alhainen ja/tai heikosti vasoja tuottava kanta. Jos halutaan vähällä vaivalla nopeasti tulosta, alennetaan kannan naarasosuutta? Joka tapauksessa nykyisen suuruisen eli korkean kannan hoito on työlästä. Halutaanko ja voidaanko tätä tilannetta ylläpitää; kyllä jotkut varmasti haluavat.

    Nostokoukku

    Mitähän ällöttävää jess näkee siinä, että metsästäjä seuraa muutakin luontoa. Itselläni ei niin kovin hirveä hinku ole enää kaatotilanteisiin, mieluummin hakeudun johonkin takapassiin varmistajaksi. Aikani kuluu kyllä siellä vaikkapa tiaisparvea seuraten. Jos yletöntä tehokkuutta vaadit, niin hakeudu ensi syksynä hirviporukkaan kellokalleksi passimiehille, että ”fokus” pysyy sinulle tärkeämmissä asioissa. Joskus nuorempana  uskoin pärjääväni hirvelle juoksukilpailussa, aina toiseksi jäin. En tiedä, mutta ehkä metsästäjien kellottamisella ja liikkeelle potkimisella olisi enemmän hyötyä kuin vanhan ukon rymyämisellä otsalampun kanssa iltapimeällä hirviä taimikoista ajellen. Tosin hirvet eivät taida maillasi olla ongelma valtavista haapa- ja koivukertymistä päätellen. Täällä kun talvilaidunalueilla haavan vesa ei koskaan nosta päätään hankirajan yläpuolelle, aina on sille turpa opettajana.

    Gla

    Minusta ei kannata hirveästi laittaa paukkuja valikoivaan metsästykseen. Jos tarjolla on kolme peuraa, noista ammutaan se, joka on sopivassa paikassa eli tausta turvallinen, etäisyys maltillinen ja eläin poikittain. Vasat tietysti ensin, mutta sen jälkeen se aikuinen, mikä on sopivasti ampujaan nähden. Jos jätetään uros ampumatta, kun naarasta tavoitellaan, jää helposti peuroja ampumatta, kun naaras ei missään vaiheessa käänny poikittain, vaan porukka poistuu paikalta. Vain jos uros ja naaras ovat hyvin hollilla, voi valita naaraan.

    Varmasti löytyy paljon porukkaa, jotka haluavat ylläpitää nykytilaa. Olihan jokunen vuosi sitten tehdyssä kyselyssäkin suuri osa varsinais-suomalaisista metsästäjistä niitä, joiden mielestä kanta on ok. Joko he eivät harjoita metsätaloutta tai eivät siitä mitään ymmärrä.

    Gla

    Jessen kommenttiin. En minäkään pidä hyvänä asiana, että metsästys peurojen osalta on lahtaamista. Tällä hetkellä se vaan niin täytyy olla, jotta tilanne saataisiin tasaantumaan, kaatomäärät palautettua tolkullisiksi ja metsästyksestä metsästystä.

    Toisaalta en moiti ketään, joka nauttii metsässä kyttäämisestä ja tiaisparven seurailusta. Mikäs sen mukavampaa ulkoilua onkaan, ainakin hyvällä kelillä. Jokainen kaato on askel oikeaan suuntaan, vaikka sitten ampuisikin vaan kaksi peuraa vuodessa eli oman pakastimen täyteen. Ei ongelma sillä tahdilla poistu, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Aina löytyy tehokkaampiakin kaatajia ja näille pitää olla mahdollisuus tehokkaaseen ajankäyttöön.

    Taviokuurna

    Eiköhän noilta sontaisilta ruokintapaikoilta lähde jokin hullun lehmän taudin -tapainen epidemia liikkeelle, joka romhaduttaa kannan hätäjahtien osanottajat hantlankareinaan. Norjassakin hävittivät tunturipeuroja jokunen vuosi sitten noin 1800, kun porukkaan oli levinnyt tautia.

Esillä 10 vastausta, 2,261 - 2,270 (kaikkiaan 2,595)