Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,241 - 2,250 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • suorittava porras

    En olisi ottanut asiaa esille ,jos ei olisi esimerkkejä. Ruokinta ja ruokintapaikat ovat joillekin pyhiä asioita. Lähestymistavassa asiaan tämä kannattaa otta huomioon.

    Gla

    Ota myös esimerkkejä niistä, joiden mielestä seuratoiminta tuo mukanaan liikaa velvoitteita, eivätkä siksi ala metsästäjiksi.

     

    suorittava porras

    Siinä vain on se ero ,että aktiiviset ruokintojen ylläpitäjät kaatavat suurimman osan saaliista. Nämä velvollisuuksia ja työtä pelkäävät eivät taasen merkittävästi vaikuta tilanteeseen siellä eikä täällä. 50-100 elukan vuotuisen saalin pyytäjän poistumisella on enemmän merkitystä.

    Nostokoukku

    Nykyajan ihminen on hätäinen ja hänellä on kiire. Metsästystapahtumaksi nuorempi väki laskee vain ampumatilanteet. Metsästystapahtuma ei ole se, että lähdet aamuyöllä etsimään jälkiä , ruhon käsittelyt tai että istut tuntikausia passissa ja seuraat tiaisparven touhuja. Sorsastus alkoi hiipua sorsakantojen vähenemisen myötä. Harva viitsi rampata pikkulampia ja puronvarsia parin tavin perässä. Mutta annas olla kun keksittiin sorsien massiivinen ruokinta kosteikkolammilla. Löytyi sorsastajia, jotka tuosta ”metsästämisestä” olivat jopa valmiit maksamaan huomattavasti enemmän kuin kalastuskunnan 5 euron vesilintulupa. Kas’ kun sai tepsutella lankkupolkua kosteikon rantaan ja ”tapahtumia” tuli viitisenkymmentä ensimmäisen tunnin aikana. Nyt kun ollaan sorsien ruokintaa kieltämässä, yhä harvempi lähtee luomusorsia etsimään. Kyllä Suorittava on osittain oikeassa.

    suorittava porras

    Paikkakunnallani kiinnostus pieniin sorkkaeläimiin on varsin maltillista. Valkohäntiin kohdistetuista 80 pyyntiluvasta realisoitui kaadoiksi 30. Muutama kauris tämän lisäksi päätyi eräksi.

    Puuhastelija

    Jos talviruokintaa ei tehtäisi ja peuroja kuolee nälkään niin monestako raadosta aktiivinen kyttäysmetsästäjä harmistuu? Entä aktiivinen ei metsästävä metsänomistaja? Entä harmittaako hengissä säilyneellä peuralla, että talvi vei x-määrän lajikumppaneita?

    Tässä vähän erilaista pohdintaa.

     

    Gla

    Keski-Suomi kuuluu alueeseen, jossa peuroja säästellään kannan kasvun toiveissa. Suorittavakaan ei ruokintapaikkaa tee, jossa voisi saada saalista.

    Tietysti on metsästäjiä, jotka innostuu, kun saalista on luvassa. Kukapa näin ei toimisi. Et itsekään mene luistinradalle tai sadevesitynnyriin pilkille. Mutta on myös porukkaa, joka haluaa priorisoida ajankäyttönsä muuhun kuin talkooporukan kanssa pullakahvien mussuttamiseen.

    ”Jos talviruokintaa ei tehtäisi ja peuroja kuolee nälkään niin monestako raadosta aktiivinen kyttäysmetsästäjä harmistuu?”

    Turha noita kuvitteellisia skenaarioita on pyöritellä. Ei täällä peurat nälkään kuole.

    ”Entä harmittaako hengissä säilyneellä peuralla, että talvi vei x-määrän lajikumppaneita?”

    Nyt ollaan jo aika tukevasti jalat irti maasta. Ei peurat jää muistotilaisuuteen itkemään, eikä kirjaa poisnukkuneita kirkonkirjoihin. Jotkut metsästäjät ampuu samalle pellolle illan aikana 2-3 peuraa. Jos niitä lajikumppanien kuolema harmittaisi, tuskin kuolleiden peurojen viereen syömään tulisivat. Mutta kun me ei noiden ajatuksista mitään tiedetä, turha niistäkään on spekuloida. Jätetään vihreille se homma.

    A.Jalkanen

    Ei, vaan me emme halua Keski-Suomeen ruokintapaikkoja, jotta kauriit jatkavat matkaa eivätkä pysähdy meidän maille.

    Nostokoukku

    Metsästän Keski-Suomessa. Yhteisluvan puitteissa on yritetty omalla metsästysalueellani päästä vähäisistä peuroista mahdollisimman tehokkaasti eroon, hirviporukoiden yhteisjahdeilla, kannustamalla vähiä kyttäyspyytäjiä ym. Talviruokintaa ei kukaan harjoita. Mutta Gla:lla on ilmeisesti parempaa tietoa.

    on myös porukkaa, joka haluaa priorisoida ajankäyttönsä.. Suomentaisitko vähän, en oikein ymmärtänyt.

    Peura on vieraslaji, tosin turhankin hyvin tänne sopeutunut. Luonto ei moralisoi eikä etsi eettisiä perusteita, nälkään nääntyneille ei lajikaverit seppeleitä laske. Omalla alueellani jokainen talvella keikahtanut peura on helpotus metsästäjille.

    Gla

    Jos haluaa metsästää, mutta elämässä on muutakin, esim. työ ja perhe, täytyy metsästykseen uhrattava aika käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Silloin ei voi istua kovin montaa päivää metsästysseuran talkoissa juomassa kahvia, kun talkootyöt hoituisi kahdessa tunnissa tehokkaasti tehden.

    Käsitys peurojen lisäämisestä tihentymäalueiden ympärillä perustuu jonkin alan organisaation lausuntoon. En nyt muista missä se oli. Siinä kuitenkin linjattiin tarvetta leikata kantaa tihentymäalueilla ja muualla kasvattaa. Samaa toivetta on näkynyt muissakin yhteyksissä. Mutta hyvä, jos seurasi kannustaa vähentämään peuroja, vaikka ollaan tihentymän ulkopuolella.

     

Esillä 10 vastausta, 2,241 - 2,250 (kaikkiaan 2,595)