Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,231 - 2,240 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla

    ”Metsästäjät varmaan tietävät parhaiten alueensa tilanteen.”

    Varmasti näin. Keskustelua syntyy siitä, mitä kanta vaikuttaa ja millaista kantaa kannattaa tavoitella.

    ”Talvetkin ovat erilaisia. Runsaslumisena talvena kauriit kokoontuvat ruokinnoille ja varmaan pysyvätkin niillä metsästyksestä huolimatta. Sieltä niitä voi napsia pois sitä mukaa kuin lahtivaja vetää.”

    Tämä olikin kiinnostava yksityiskohta. Täällä on kerrottu, miten sorkkaeläimet kaikkoaa metsästyspaineen takia vuokraamattomille alueille. Kuitenkin ruokintapaikoilla, jossa metsästyspainetta on enemmän kuin muualla, kävijöitä riittää. Onkohan metsästysvetoinen idealismi ohjannut käsitystä eläinten liikkeistä ja metsästyksen onnistumisesta enemmän kuin biologia.

    ”Lumettomana talvena ruokinnan voinee päättää metsästysajan päättymiseen, mutta runsaslumisena talvena ja tihentymäalueella ei.”

    Kun houkutteluruokinta on ok, mutta tukiruokinta ei ole ja nimenomaan tihentymäalueilla pitäisi kantaa saada alas, tuo linjaus johtaa tukiruokintaan tihentymäalueilla. Se taas johtaa kannan tuottavuuden kasvuun eli kannan leikkauksen vaikeutumiseen.

    Supikoiran saa ampua vaikka lisääntymisaikaan. Luontoväki esitti samaa peuralle. Itse en pidä tuota eettisenä, edes supikoiran kohdalla en ole varma asiasta. Onko supikoiran pennuille aiheutettu kärsimys ok, jos sillä säästää vieraspedon aiheuttamia tuhoja alkuperäisluonnossa. Kuitenkaan peurojen ravintotilanne ei helmikuun puolivälissä voi olla eettinen ongelma, koska metsästyskausi on juuri päättynyt ja luonnossa ruokaa etsii 60-70 000 peuraa vähemmän kuin syyskuun alussa. Osittain samoista aterioista kilpailevia hirviä ja kauriitakin on vähemmän kuin syksyllä. Ellei talven aikana tehty leikkaus eläinmääriin riitä, paljonko elukoita pitää vähentää, jotta ruokintaa voisi vähentää?

    A.Jalkanen

    Juuri tuota tarkoitin että metsästäjät tietävät paikalliset olot: sen milloin ja kuinka paljon tukiruokintaa tarvitaan. Nälkään näännyttämistä ei käytetä kannan säätelyyn vaan kaatoja. Ruokintaa tarvitaan enemmän tihentymäalueilla ennen kuin kanta on saatu alemmaksi ja lumisena talvena muuallakin. Itsestään selvyyksiä, luulisin.

    Gla

    En pidä noita itsestäänselvyyksinä.

    Metsästäjien käsitystä tukiruokinnan tarpeesta ohjaa käsitys peurakannan tuottavuudesta ja päälle laitetaan vähän varmuuskerrointa. Muille riittää vähempikin tuottavuus. Siitä on vielä matkaa nälkään näännyttämiseen.

    Luonnossa on normaalia, että ajoittain tulee tiukempia aikoja, jolloin lisääntyminenkin heikkenee. Ei peuran kohdalla tarvitse ajatella, että ne ovat kotieläimiä, joita hoidetaan paremmin kuin ihmistä vailla miltään luontaiselta stressiltä. Ei me metsiinkään katselujärjestelmiä rakenneta, vaikka puusto kärsii kuivina kesinä. Tai luontoa lämmitetä, jotta lintujen pesiminen onnistuisi paremmin.

    Tihentymäalueilla on luonnostaankin ruokaa enemmän kuin muualla, koska kanta on kasvanut suureksi. Peura tuntuu viihtyvän peltojen muodostamalla mosaiikkialueilla, jossa vilja ja heinä vetää laumoja puoleensa. Metsäisemmät alueet tarjoavat heikommin ruokaa, joten kanta ei ole keski- ja itäsuomalaisten metsästäjien harmiksi kasvanut siellä yhtä nopeasti kuin täällä.

    A.Jalkanen

    Aivan: ei ole kasvanut, eikä ruokinnalla pidä vhp:tä levittää yhtään nykyistä laajemmalle. Metsästäjäliitto on hyvin asiallisesti linjannutkin, että tukiruokintaa pitää vähentää ja – pitäytyä jos vain mahdollista – houkutteluruokinnassa. Ehkäpä asenteiden on jo aika muuttua.

    Gla

    Toivotaan. Alan lehdistä yms. keskusteluista paistaa läpi, että toiveena on levittää peura metsästettäväksi lajiksi niille alueille, joilla kanta ei vielä ole vahva.

     

    A.Jalkanen

    Metsästävien metsänomistajien kannattanee olla aktiivisesti mukana niissä keskusteluissa. Itse en mene koska siellä ei metsästystä harrastamattomia välttämättä kuunnella. Hesarissakin joskus näkee kommentteja, että asioista mitään ymmärtämättömät olkoot hiljaa.

    Gla

    Ymmärtämättömyys ei tietenkään ole eduksi keskustelulle, mutta tittelillä ei tarvitsisi olla väliä. Metsästämättömän pitäisi saada osallistua, jos voi perustella mielipiteensä ja ymmärtää, että siihen liittyy kääntöpuolikin. Samoin tietysti metsästäjän ja siksi ajatukset peurakannan levittämisestä yhä laajemmalle alueelle huolestuttaa. Perusteeksi ei mielestäni riitä, ettei peuroista mitään haittaa ole.

    suorittava porras

    Yksi huomionarvoinen asia on ,että riistanhoito ruokintoineen sitouttaa metsästäjiä harrastuksen pariin tarjotessaan touhua ympäri vuoden. Kannattaakin miettiä tarkkaan ,mitä vaikutuksia metsästäjien määrään ruokinnan rajoittamisella on. Jos joku ei hyväksy rajoituksia voi olla seurauksena aktiivisen toimijan siirtyminen muiden harrastusten pariin. Tästä on näyttöä ja aihe on arka.

    Gla

    Tuo nyt vaikuttaa keksimällä keksityltä. Eiköhän työntäyteisen peurakauden jälkeen itse kukin halua vetää henkeä. Sitten alkaakin laskennat, seuran talkoot, ampumaharjoittelu ratavalvontoineen yms. Riistanhoitoakin riittää, vaikkei peuroja ruokkisikaan. Pyytää vaikka minkkejä ja supikoiria. Ja näin onkin jo elokuu, jolloin on luvat taskussa ja uusi kausi polttelee näpeissä. Hirvikokeen suorituksen kun muistaa hoitaa ja innokkaimmat jo ampuu sorsia haulikolla.

    Fiksuista metsästäjistähän sinäkin ruokintojen yhteydessä puhuit.

    Visakallo

    Enitenhän metsästäjät ovat kaikki nämä vuodet valittaneet, miten työlästä ja kovaa se homma on. Kun ruokinta lopetetaan, niin kyllä se metsästettävätkin siitä vähenee, kun pedot ja taudit tappavat nälän heikentämät sorkkajalkaiset.

Esillä 10 vastausta, 2,231 - 2,240 (kaikkiaan 2,595)