› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,201 - 2,210 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 220 221 222 … 258 259 260

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Lähetetty: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kim1 19.3.2023, 11:16

    Meidän rhy:n alueella kaadettiin 36peuraa/1000ha päättyneellä metsästys kaudella..Hirvieläin kolareiden määrä nousi v 2022 77% edellisvuodesta..

    Kolareiden rajun kasvun arvioidaan johtuvan siintä,että sorkkaeläimet ovat siirtyneet  taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen…,missä autoilijat eivät ole niin tottuneita varotaan sorkkaeläimiä liikenteessä…

    A.Jalkanen 19.3.2023, 11:25

    Siirtyneet taajamiin miksi? Suurpedot ajaneet?

    Oli hyvä Metsästäjä-lehti. Pitäisi muistaa useammin lukea. Hirvenmetsästystä eri maissa vertailevan jutun kirjoitti Mikael Wikström.

    Visakallo 19.3.2023, 11:51

    Olisiko kim1 mahdollisesti käynyt niin, että sorkkaeläinten taajamiin muuttoa ja samalla niiden lukumäärän lisääntymistä olisikin edistänyt lisääntynyt ruokinta?

    suorittava porras 19.3.2023, 12:10

    Jospa sitä ruokintaa onkin yleisön pyynnöstä jo vähennetty ja sorkkaeläimet ovat siirtyneet hakemaan korvaavaa ravintoa ihmisten puutarhoista. Susikaan ei siellä ole alituisesti häiritsemässä.

    Gla 19.3.2023, 13:11

    Lukaisen Metsästäjän tänään ja kommentoin niitä sen jälkeen. Jo nyt voin kuitenkin sanoa, ettei mieltä yhtään lämmitä rästikohteiden tuhot, kun hoidetuissa koivikoissa torjunta kokemukseni mukaan onnistuu ruiskuttamalla Tricoa 2xvuodessa ja männiköissä 1 kerta. Se on melkoinen kustannus niin metsästäjille kuin metsätaloudenharjoittajille.

    Sorkkaeläimet ilman muuta suuntaavat tiheämin asutuille alueille, jos löytävät sieltä ruokaa. Aivan kuten juuri katselen hömötinttiä lintulaudallani (tai oikeastaan ruokintapaikallani), vaikka sen pitäisi olla vanhojen metsien laji. Kun peurakanta on ollut pidemmän aikaa tiheä, ravintokisa on kovaa. Kun vielä metsästyskauden jälkeen kyttäyspaikkojen tarjoilut hiipuu, siirtymää väkisinkin ilmenee.

     

    Visakallo 19.3.2023, 13:50

    Lienee täysin yksiselitteistä, että talviruokinta on pääsyy valkohäntien kantojen kasvuun Suomessa. Oma osansa on myös lauhoilla ja vähälumisilla talvilla. Jos joku on tästä eri mieltä, on siitä syytä esittää selkeä perustelu.

    Gla 19.3.2023, 14:15

    En ole eri mieltä, enkä samaa mieltä. Niin homma ei kuitenkaan mene, että väite on tosi, ellei sitä voi kumota. Tai jos menee, alan luetella asioita, joissa olen vähintään Suomen paras.

    Minun käsitykseni kasvun syystä on metsästäjien tahto ja sen vaikutus käytäntöihin. Tämä yhdessä lauhojen talvien ja kenties peltojen viljelymenetelmien muutoksella (kasvipeitteisyys kasvukauden uökopuolella lisääntynyt) on tuottanut tulosta. Metsästyskaudella ruokitaan ahkerasti ja ehkä jo ennenkin sitä (opetetaan peurat kulkemaan ruokintapaikoille), mutta kauden päätyttyä ruokinnan määrä vähenee merkittävästi. Kenen kukkarossa riittää paksuutta siihen, että kauraa raahataan satoja kiloja metsään ilman, etä saadaan vastineeksi lihaa.

    Gla 19.3.2023, 14:41

    Suorittava: ”Tälläkin palstalla on esiintynyt väittämiä ,että kaupallistaminen toisi ratkaisun  sorkkaeläinongelmiin. Kuten luvut näyttävät ,ei tuo.”

    Olen samaa mieltä.

    ”Mitä mieltä Gla on siitä ,että Ruotsissa joillakin alueilla on muiden sorkkaeläinten lisäksi noin 400 kuusipeuraa/täpläkaurista/ 1000 ha?”

    Tuo tuhoaa edellytykset kestävän metsätalouden harjoittamiselle ja luonnon monimuotoisuudelle. Metsistä tulee puupeltoja. Olisi kiinnostava tietää, mitä WWF on asiasta mieltä. Iloitaanko siellä söpöjen karvanaamojen runsaudesta vai vaaditaanko niiden ampumista.

    ”Täällä ollaan huolissaan muutamasta kymmenestä valkohännästä vastaavalla pinta-alalla.” 

    Ihan aiheesta. Ei luonto ole mitoitettu tuollaista varten.

    ”Tämäkin vain pienessä osassa maatamme.”

    Tietenkään Kajaanissa ei tarvitse huolestua valkohäntien vaikutuksesta sikäläiseen luontoon. Voidaanko Vaasa-Kotka-linjan eteläpuoli uhrata riistapolitiikalle? Lapissa porot tekevät saman, väliin jää kaista tervettä luontoa.

    ”En sano ,että haluaisin samaa , mutta lukuihin kannattaa tutustua vertailun vuoksi.Gla voi tutkailla laajemmin näitä asioita tuoreesta Metsästäjä-lehdestä.”

    Ei yhdellä lukemisella selvinnyt, miksi vertailua tehdään. Oliko tavoitteena oikeuttaa täällä kantojen kasvattaminen?

    ”Muutakin mielenkiintoista lehdestä löytyy. Muun muassa näkemyksiä hirvieläinten vaikutuksesta metsien tilaan verrattuna metsien hoidon laiminlyöntien aiheuttamiin menetyksiin.”

    Täällä Nostokoukku luetteli liudan mielikuvia (19.3.23 11:01) ja sai näyttämään asiat pöljiltä. Tauno Partanen teki saman pykälää hienostuneemmin.

     

    A.Jalkanen 19.3.2023, 16:14

    Tuli mieleen tuosta Metsästäjä-lehden artikkelista katsella borrelioositilastoja. Suomella on kyseenalainen kunnia olla kolmannella sijalla vuoden 2021 Euroopan tilastossa sairastapausten määrässä. Asukaslukuun suhteutettuna meillä ilmiintyy enemmän borrelioosia kuin Saksassa ja Tsekissä mutta vähemmän kuin Virossa. Tosin tuota katsellessa pitää huomata että kaikista maista ei ole tietoja mukana. Google kertoo että tauti on yleinen Skandinaviassa, Baltiassa, Itävallassa, Tsekissä, Saksassa ja Sloveniassa.

    (The incidence of Lyme disease in Europe is highest in the Scandinavian and Baltic states in northern Europe and in Austria, the Czech Republic, Germany, and Slovenia in central Europe.)

    Mitä ihmettä meillä tapahtuu? Tekisi mieli syyttää valkohäntäpeuraa.

    https://www.hopkinslymetracker.org/overview/

    Metsuri motokuski 19.3.2023, 17:18

    Voihan sitä syyttää.  Borrelioosi tartuntoja oli vasta-aine testien mukaan eniten 50 luvulla. Itseasiassa porrelioositartuntoja on nykyään vähemmän kuin ennen. Tautia ei vai  tunnistettu.

Esillä 10 vastausta, 2,201 - 2,210 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 220 221 222 … 258 259 260