Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,181 - 2,190 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen

    Ehkäpä sidosryhmien kantaa pitäisi kysyä eikä toimia omin päin. Ruokintapaikan perustaminen lienee luvanvaraista, eli toisen maalle ei voi mennä vaikka olisi sinne hirven tai vhp:n metsästysoikeus. Varmaan vuokrasopimuksessa on pitänyt antaa ruokinnalle lupa?

    Gla

    Kyllä, pelkkä metsästysvuokrasopimus ei anna lupaa ruokintapaikalle, eikä kyttäyskopille. Niistä pitää sopia erikseen.

    Sitten päästäänkin hauskojen keskustelujen pariin, jos maanomistaja on antanut luvan ruokinnalle omalla maalla ja tämä saa oikeuden ampua peuroja. Kuinka kauas pitää mennä, ettei tarvitse miettiä sitä, puhutaanko toisen ylläpitämältä ruokintapaikalta ampumisesta.

    Visakallo

    Kyllä ruokintapaikat ja nuolukivet ovat oikeita pirun keksintöjä. Se on täysin höpöpuhetta, että nuolukivi vähentäisi puiden kaluamista ja taimikkotuhoja. Asia on täsmälleen päinvastoin. Mitä enemmän on sorkkaporukkaa paikalla, sen rumempaa jälkeä syntyy ympäristössä. Jos nuolukivi ja ruokintapaikka on ruokintaan innostuneen omistajan mailla, niin eipä sille silloin kovin helposti ainakaan laillisin keinoin mitään voi. Kärsit vain vahingot tahollasi.

    Nostokoukku

    Gla. Liittojen miehet kokoustaa ja lehtimiehet kirjoittaa. Totuus on kuitenkin se, että metsästäjät eivät halua yletöntä peurakantaa uusille alueille. Kyllä hirvitalkoissa on jo urakkaa riittävästi.

    Gla

    Puhutko 300 000 henkilön puolesta. Sellainenkin tutkimus löytyy, että suuri osa on tyytyväisiä nykyiseen tihentymäalueen kantaan.

    Nostokoukku

    En tiedä tihentymäalueiden mielipiteitä. Puhuin vain pohjosempien alueiden tilanteesta. Tänne peuralaumoja ei ole vielä levinnyt, eikä toivottavasti leviäkkään. Täällä on vielä muutakin metsästettävää kuin peurat. Muutama ukko vie metsästysaikana omenoita pellonnurkkaan ja siitä pari peuraa hyvänä syksynä poistaa. Oma seurani on metsästänyt samalla alueella yli 30 vuotta ja kaksi peuraa on ammuttu. Saattaa mennä pari-kolme vuotta ettei edes näköhavaintoa ole tullut. Ja hyvä niin.

    A.Jalkanen
    suorittava porras

    Miten meillä verrattuna muualla metsästyskaudella 2020-2021:

    Suomessa sorkkaeläimiä kaadettiin keskim.    5 yksilöä/1000ha , Ruotsissa 14/ 1000ha,.             Tanskassa 34/ 1000ha,.                                             Saksassa 75/ 1000ha ( kyseessä maa- ja metsätalousmaa)

    Sorkkaeläinkolarit samalla aikajaksolla:

    Suomi: 0,5/ 1000 ha

    Ruotsi:  2/ 1000ha

    Saksa:    8/1000ha

    Ruotsissa pelätään hirven joutuvan alentuneen kannan vuoksi ”punaiseen kirjaan” eli luokitteluun uhanalaiseksi. Kannan tiheys on kuitenkin vielä keskim. 9/1000ha. Meillä ko uhka on jo suuri ,koska hirviä on enää keskimäärin  kolme yksilöä tuhannella hehtaarilla.

    Noita vertailuja muiden maiden tilanteeseen katsellessa tulee mieleen ,että meillä on vähän ylireagoinnin makua suhtautumisessa sorkkaeläimiin.

     

     

     

    Visakallo

    En nyt tiedä, onko ylireagointia, mutta kovasti kyllä vitutti, kun löytyi taas parhaassa kasvussa olevasta, äskettäin harvennetusta tukkikuusikosta puolentusinaa hirvien kalttaamia kuusia.

    kim1

    No meidän rhy:n alueella oli hirvieläin kolareita v.2022 3.2/1000ha,jos meillä olisi yhtä suuri autokanta kuin Saksassa (kun melkein samankokoisia maita ollaan)..,niin eiköhän meilläkin vähintääkin samaa luokkaa olisi hirvieläin kolari tiheys..

Esillä 10 vastausta, 2,181 - 2,190 (kaikkiaan 2,595)