Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,171 - 2,180 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen

    Jos keskisuomalaiset ovat fiksuja eivätkä ruoki, ja sudet ja karhut vievät osan, niin ei ole välttämättä kasvava kanta.

    Veikkaan että etelässä talviruokinnasta väännetään vielä monta kertaa. Saavutetusta edusta eli lihan myynnistä ei helposti luovuta. Ankarana talvena ruokinta on edelleen perusteltua. Kannan alennus ampumalla on eettisempää kuin nälkään näännyttämällä. Mitähän ne syövät talvisin Jenkeissä… sielläkin tulee lunta paikoin aika paljon.

    Visakallo

    Luonto on aina ankara eikä noudata etiikkaa. Kova talvi pitää tehokkaimmin kantaa kurissa. Etelä-Suomessa jo riittävän selvästi nähtävissä, ettei metsästys pelkästään siihen riitä. On järjetöntä, että samaan aikaan kun kunnalliset kompostitarkastajat valvovat biojätteen käsittelyä, kipataan traktorikuormakaupalla  samaa biotavaraa talviruoaksi taajaman lähelle pellonlaitoihin.

    Nostokoukku

    Metsäkauriilla on ns. kevätmetsästys, jolloin kaurispukkia voi metsästää kuukauden ajan. Mitenkä toimisi valkohännän kanssa? Kyttäysmetsästys olisi helpompaa, valoa on lähes vuorokauden ympäri ja ei tarvitse pakkasessa kärvistellä.

    suorittava porras

    Talviruokinnan yhtäkkinen lopettaminen johtaa helposti vahinkojen lisääntymiseen puistoissa ja puutarhoissa sekä valkohäntien nopeampaan leviämiseen alueille ,joilta löytyy ravintoa . Tihentymäalueiden puustokin saa kokea kovia pienten sorkkaeläinen hakiessa ruokinnan korvaavaa ravintoa pystypuiden kuoresta. Ruokintaa ei siis kannata lopettaa ennen ,kun kantaa on saatu leikattua riittävästi.

    Lupaprosesseihin on kaivattu joustavuutta. Joustoa löytyy jo nyt ,jos on haluja yhteistyöhön. Esitetyt yksittäisille maanomistajille anomuksesta myönnetyt ekstraluvat evät välttämättä paranna mahdollisuuksia leikata kantaa . Saattaa käydä niinkin ,että joku tehopyytäjä vetää ko toimenpiteestä herneen nenään ja lopettaa jahtihommat kokonaan . Ei tunnu hyvältä,jos joku ulkopuolinen alkaa pytää hänen monia vuosia ruokkimiaan elukoita ja huolella vaalimaansa suurisarvista pukkia. Saattaa luvanhakijakin nopeasti kyllästyä ,kun homma ei toimikkaan odotetulla tavalla eikä saalis olekaan niin helposti ristikossa. Paikallisesti tämä ”markkinahäiriö” johtaa siihen ,että valkohäntiä jääkin kaatamatta , vaikka tavoitellaan jotakin muuta.

    Seuratoimintaa lupapolitiikka ei saa heikentää. Seurasta löytyy reservejä ,jos yksittäisten metsästäjien into hiipuu tai loppuu. Talkoita riittää vielä vuosiksi.

    Gla

    Nyt kun kantaa on leikattu 67000 peuralla n. 150000 peurasta, ruokinnan voi lopettaa.

    Metsästyspiireissä on syytä aloittaa asennekasvatus, jos siellä kasvatetaan suurisarvisia pukkeja, joita metsästysoikeuden omistajat ei saa ampua. Tietenkään toisen houkuttelupaikalta ei voi, mutta muuten pitää kunnioittaa metsästysoikeutta.

    En silti usko, että maanomistajat saavat merkittävää määrää peuroja nurin eli tuollainen muutos ei ole ratkaisu mihinkään ongelmaan.

    Sulli

    Ei ne nälkään kuole vaikka ruokinnan lopettaakin. Niillä on neljä jalkaa ja siirtyvät vikkelästi sinne missä on vähemmän lunta ja luontaisesti ravintoa. tyypillistä on että Pirkanmaan pohjoisosista ja Keski-suomen länsiosista siirtyvät talven tullen Orivesi-Tampere tasalle ja siitä vähän etelämmäksikin talveksi ja palaavat sitten lumirajan mukana keväällä.

    Gla

    AJ: ”Jos keskisuomalaiset ovat fiksuja eivätkä ruoki, ja sudet ja karhut vievät osan, niin ei ole välttämättä kasvava kanta.”

    Veikkaan, että tihentymäalueen ulkopuolella kiinnostus ruokintaan on suurta, koska metsästyspiireissä halutaan saada näille alueille lisää riistaa. Ovat kateellisia etelän porukoille, joilla peuroja riittää kaadettavaksi.

    Visakallo

    Eihän ne aikuiset yksilöt nälkään kuolekaan, mutta niiden lisääntyminen kyllä vähenee. Luonto kyllä säätelee eläinkannat kestävälle tasolle, jos ihminen ei mene sitä ruokinnalla sotkemaan. Vielä kymmenen vuotta sitten tällä korkeudella ei ollut valkohäntiä, mutta nyt niitä on jo laumoittain.

    Nostokoukku

    Sulli. Olet oikeassa. Keski-Suomen länsiosassa, missä peuroja on vähän ja vain metsästysaikaista houkutteluruokintaa, näin käy. Alkusyksystä peuroja ja niiden jälkiä näkyy harvakseltaan, mutta kun lunta alkaa olla 5-10 cm häipyvät kuin tuhka tuuleen.

    Gla. Ainakaan oman rhy:alueella en tiedä ketään, joka haluaisi läntiseen Keski-Suomeen yhtään enempää peuroja. Niitä harvoja joita täällä on, yritetään metsästää mahdollisimman vähiin mm. lupakäytäntöjä helpottamalla, tietenkin lain puitteissa.

    Gla

    Viestiä, jonka mukaan peurakantaa yritetään levittää, saa lukea alan lehdistä. Olipa jossain liiton tms. organisaation julkaisussakin tavoite mainittu. Tihentymäalueilla kantaa yritetään leikata, muualla vahvistaa.

Esillä 10 vastausta, 2,171 - 2,180 (kaikkiaan 2,595)