”Jotakuta tuntui täällä huvittavan, että nämä sorkalliset käyvät ruokailemassa jopa haudoille vietyjä kukkia,..”

Vai huvittiko sitten saman kirjoittajan väite, että ihmiset kantavat säkkikaupalla rehumaissia istutustensa lähelle (pihat, hautausmaat), ettei noin kävisi.

Mutta taisi olla niin, että Glan mielestä noita kirjoituksia ei saa epäillä tai korjata. Sori tästä.

Metsästäjäliitto on tehnyt tihentymäalueiden seuroille kyselyn, joiden tuloksia liitto käyttää MMM:n peuraselvityksen yhteydessä. Tuloksia:

”Valkohäntäpeuraa pidetään seuroissa tärkeänä riistaeläimenä, jonka hyödyt nähdään vahinkoja suurempina, joskin vahingot tunnistetaan ja tunnustetaan ja niihin halutaan puutua. Suurimmiksi vahingoiksi tunnistettiin liikenne- maatalous- ja piha- taikka puutarhavahingot.”

Hankala kommentti. Toisaalta haitat tunnustetaan, toisaalta ei. Riistaeläimenä peura mielestäni olisi ok, jos kanta olisi maltillinen. Tällä hetkellä ei ole, joten hyödytkään ei voi olla vahinkoja suurempia.

”Myös autoilijoilta toivottiin vastuuta ja parannettavaa tarkkuudessa ja asenteissa peurarikkailla alueilla ajettaessa.”

Liikennepuolen asiantuntijoiden mukaan kannan suuruus määrittelee vahinkojen suuruuden myös liikenteessä. Tietysti autoilijoilta vaaditaan vastuuta, mutta se ei tarkoita mahdollisuutta ylläpitää suurta peurakantaa, eikä siitä johtuvien vahinkojen vastuun ulkoistamista autoilijoille.

”Peuran merkittävimmät hyödyt ovat lihansaannissa, metsästysmahdollisuuksissa, maaseudun elinvoimassa ja jahtien tuomassa yhteisöllisyydessä.”

Varmasti näin. Itse lisäisin tuohon jotain ehkä vaikeasti määriteltäviä suomalaisen kulttuurin säilyttämiseen liittyviä juttuja. Jotain, millä säilytetään tuntuma muuhunkin kuin kaupunkilaiseen elämään, jossa valmiit tuotteet haetaan kaupasta ja asiat hoituu ostopalveluina. Toinen juttu on tukea reserviläistoimintaa.

”Valkohäntäpeuran tiedetään olevan vieraslaji, mutta myös hyödyllinen riistalaji. Merkille pistettävää ja ohjaavaa on, että 97 % vastaajista haluaa pitää sen sellaisena. Valkohäntäpeuraa ei pidetä haitallisena vieraslajina.”

Haitallisuus riippuu kannan suuruudesta. Tällä hetkellä se on haitallinen vieraslaji. Jos kanta olisi 30 kpl/1000 ha sijaan vaikka edes 10kpl/1000 ha, haitallisuutta tai haitattomuutta kannattaisi edes yrittää arvioida.

”Valkohäntäpeuraa halutaan yleisesti ottaen eniten (46 %) vähentää siellä, missä kannat ovat tiheimmät ja toiseksi eniten (22 %) vähentää alueellisen riistaneuvostojen asettamaan aluetavoitteeseen. Lisäksi yleisesti vähentämisen kannalla oli 12 %. Kaikkiaan vastaajista vähentämisen kannalla on siten 80 %.”

Kysymyksen asettelu saattaa olla epäonnistunut, kun en oikein hahmota tämän kommentin informaatioarvoa.

”Nykyistä peurapyynnin lupajärjestelmää pitää parhaana kannanhoitotapana 81 % ja sen keventämistä joiltain osin 18 %. Vastaukset tukevat liiton näkemystä siitä, että vaikka nykymalli on pystynyt vastaamaan kannankehitykseen viiveellä, ovat vaihtoehtoiset menetelmät sitä merkittävästi huonompia.”

Keventämiseen on vaikea ottaa kantaa, kun ei kerrota keventämistapoja. Yleisesti ottaen järjestelmä lienee toimiva, eikä tarvetta isompaan remonttiin ole.

”Avoimissa vastauksissa oli kommentteja kannantiheyden aiheuttamasta metsästysvastaisuuden kasvusta ja kritiikistä. Suuria ajallisia uhrauksia peurakannan hallintaan tekeville metsästäjille syyttely kannan tahallisina kasvattajina syö motivaatiota, sillä moni katsoi, ettei heidän tai seuransa tavoitteena tai toimenpiteissä ole ollut peurakannan kasvattaminen, vaan se on päässyt kasvamaan jostain muusta syystä. Pyynnistä pitäisi saada kiitosta eikä syyllistämistä. Peltojen kasvipeitteisyyden kasvun arveltiin johtaneen kannan räjähtämiseen.”

Tässä on varmasti syytä jokaisen pysähtyä. Kritiikki on ajoittain ollut kovaa ja varmasti vähintään osittain aiheestakin. Pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei haukuta väärää puuta. Helposti tulee vedettyä mutkia suoriksi, kun kaikkia yksityiskohtia ei tunne. Pitää myös pitää erillään yksittäiset metsästäjät ja politiikka.

Peltojen kasvipeitteisyyden osuudesta kannan kasvussa en osaa sanoa mitään.

”Jäsenten lisääminen, jahtivieraiden vastaanottaminen ja seuran sisäisten toimintatapojen tehostaminen nähtiin parhaina tapoina lisätä pyyntiä. Sen sijaan ampumakokeen poistamista, luvanvaraisuudesta ja metsästyksenjohtajista luopumista ja pinta-alavaatimuksen muuttamista pidettiin tehoa vähentävinä.”

Tuosta voi olla samaa mieltä. Osaamisvaatimukset ja kontrolli tuskin tällä hetkellä toimintaa rajoittaa. Tai jos rajoittaa, hyvä niin. Vaihtoehto olisi vielä huonompi.

”Erikoisviljelmien ja puutarhojen haittojen aiheuttajina pidettiin usein metsäkaurista, jonka kanta lähti käsistä pyyntilupavapauden jälkeen.”

Kuten olen sanonut, vapauttajat voisivat antaa näyttöä kauriin kohdalla. Muuten uskottavuus siitä, että peuran osalta vapauttaminen olisi perusteltu ratkaisu olemassa olevaan ongelmaan, puuttuu. Muutoksen pitää kohdistua pullonkaulaan. Muutosta ei pidä tehdä muutoksen takia.

”Ohjausvaikutuksen pelättiin katoavan pienemmissä yksiköissä ja pyyntipaine laskisi metsästäjien ampuessa vain omaan tarpeeseensa, jota ei yksittäiset, pienillä paloilla ampuvat korvaisi. Ruokinnat lisääntyisivät, jos monelle pienelle palalle houkuteltaisiin peuroja nykykokonaisuuksien sijaan.”

Nämä ovat asioita, joita ulkopuolisten on vaikea tunnistaa ja siksi on helppo vastuuttomana heitellä muutosesityksiä kevyin perustein.

”Lupapinta-alan pienentäminen 500 hehtaarista heikentäisi turvallisuutta. Se johtaisi seuran alueen sirpaloitumiseen, mikä heikentäisi seuran mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitelmallisesti kokonaiskantaan. Sitä seuraava mahdollinen maavuokrien nousu loisi myös tavoitteita peurakannan kasvattamiseksi, sillä vuokra korreloisi eläinmäärää.”

Metsänomistajana puhun ehkä itseni pussiin, kun vastustan vastikkeellisia vuokria. Mutta tällä haluan ylläpitää perinteistä suomalaista kulttuuria, jossa edes joku elämän osa-alue säilyy edes jossain määrin kaupallisten toimijoiden vallan ulkopuolella. Ei tänne pidä tuoda keski-eurooppalaista tapaa käyttää metsiä.

Pienempien alueiden liittäminen varsinaiseen 500 ha pääalueeseen voisi olla tarvetta helpottaa. Vaikka sitten rajauksella, joka sallii vain kyttäysmetsästyksen.

”Johtopäätös on, että ruokinnalta pyytämistä ei tule kieltää, sillä kaatomääriä ruokinnoilta ei pystytä korvaamaan muilla tavoilla. Ruokinnoilla ohjataan myös eläinten sijaintia, jolloin se vähentää liikenne-, viljely- ja puutarha / pihavahinkoja. Ruokinnalta pyytäminen lisää turvallisuutta.”

Houkutteluruokinta on ok, tukiruokinta ei. Eläinten ohjaamiseen ruokintojen avulla en usko ainakaan nykyisillä peuramäärillä.

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/valkohantapeuran-jasenkysely-tukee-vahvasti-liiton-linjauksia

Ruokinnalla liikkeiden ohjailu on enemmänkin teoreettinen ajatus kuin käytännössä toteutuskelpoinen tapa vähentää vahinkoja.

Tukiruokinta parantaa kannan tuottavuutta, joten kannan leikkaus vaatii metsästykseltä enemmän. Toisaalta tukiruokinnan ohjaava vaikutus vaatii kattavan suunnitelmallista kokonaisuutta, mihin tuskin keskimääräisellä metsästäjällä on kiinnostusta tai edes osaamista. Motivaationa on ehkä sama kuin itselläni lintulaudan pitämiseen eli sen tarkemmin määrittelemätön halu ruokkia eläimiä tai ehkä auttaa niitä selviytymään paremmin. Lisäksi metsästyskauden koittaessa elukat on valmiiksi omilla passipaikoilla. Kun lisäksi ruokintaa harrastetaan vähän siellä sun täällä, ei eläinten liikkeitä kukaan voi kontrolloida.

”Kuten olen sanonut, vapauttajat voisivat antaa näyttöä kauriin kohdalla. Muuten uskottavuus siitä, että peuran osalta vapauttaminen olisi perusteltu ratkaisu olemassa olevaan ongelmaan, puuttuu.”

Kauriin osalta olen sitä mieltä, että sen vapautus osui niihin aikoihin kun peurakanta räjähti käsiin. Ketä kiinnostaa kauriin ampuminen, jos peuroja on pilvin pimein? Itse asustelen alueella jossa peuroja on saanut vasta alkaa metsästää. Aiemmin tuli kauriita kytättyä, mutta nyt olen käytännössä lopettanut kauriin kyttäyksen ja siirtynyt peuraan. Samalla vaivalla saa 3 kertaa enemään lihaa kun ampuu peuran vs. kauris. Ja kun ampuu peuran tai kaksi niin sitten on omaan talouteen lihaa niin ettei tarvitse mitään muuta metsästää, kun ei pysty enempää syömään. Eli en vetäisi suoraa johtopäätöstä, että jos peuran metsästys vapautettaisiin niin kaatomäärät vähenisi.

Eihän annettujen kaatolupien määrä pakota seurojakaan ampumaan koko lupamäärää. Toissa syksynä jätettiin meilläpäin (Etelä-Pohjanmaa) paljon hirviä ampumatta, kun alkoi kuulumaan huhua, että rannikolla hirvet loppuu. Ei tulisi muuttohirviä ja omia ei raskittu ampua vähemmäksi, jotta on kova kanta tulevinakin vuosina. Hirviä oli kyllä paljon ja tänä syksynä vielä enemmän ja lupamäärät laski. Ei tiedä hyvää mäntytaimikoille.

Peuroja täällä ei tosiaan ole vielä riesaksi asti ja aika tiukasti säädellyillä rajoituksilla mennään. Pukkeja olisi vaikka kuin ampua, mutta kun halutaan ampua naaraita ja vasoja samassa suhteessa niinkuin on paperilla käsketty, niin tänäkin vuonna jää lupia käyttämättä. Tälle talvea jää itsellä peura kaatamatta, kun ei pyöri vasaporukoita ruokinnalla ja aikuisten vähäiset luvat jo käytetty. -> Taitaa joutua kaurista kyttäämään.

Mielestäni täällä ei kaatuisi yhtään sen enempää kauriita vaikka niille olisi luvat anottava. Jos porukkaa ei niitä kiinnosta jahdata, niin ei seurat niitä voi pakottaa ampumaan vaikka lupia olisi myönnetty.

Ei tiheän peurakannan alueellakaan seuroja kiinnosta peuroja isoja määriä kaataa, jos lihaa ei saada kaupattua eteenpäin. Ja vaikka lihalle markkinoita löytyisikin niin kuulema alkaa jo tympiä muutaman vuoden lahtaamisen jälkeen urakointi. Jos peurakantaa ei tihentymäalueilla saada pian leikattua, niin kohta iskee väsy ja sitten se kanta vasta karkaakin.