› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,111 - 2,120 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 211 212 213 … 258 259 260

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Lähetetty: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 30.11.2022, 07:33

    Sirpalealuetta ei voi liittää yhteislupaan ,jos se on naapuriseuran alueen sisällä. Lupahakemus tulee bumerangina takaisin. Jatkuva riitely sirpalealueista johti lakimuutokseen muutama vuosi sitten.

    Jos isäntä jättää esim. riitojen vuoksi tai muista syistä alueensa vuokraamatta seuralle ,jonka sisällä alue sijaitsee ,siellä ei metsästä kukaan niitä hirvieläimiä ,jota pinta-alarajoitus koskee. Tämä pykälä on ”koeponnistettu”meilläkin.

    Gla 30.11.2022, 07:43

    Suorittava: ”En valitettavasti nää saaren tilannetta ,mutta koko Varsinais-Suomen kaatomäärät ovat lähes tuplaantuneet vuodesta 2017 .  Silloiseen verrattuna on kaadettu jo viime kaudella yli 10 000 valkohäntää enemmän eli huutoon on vastattu ja tulosta tehty ilman alueiden pirstomistakin. Koko valtakunnassa pyyntilupien käyttöaste oli viime kaudella 70%.”

    Kaatojen määrä on toki kasvanut, mutta valitettavasti kannan kasvuun nähden viiveellä. Kun paine muun yhteiskunnan taholta ei ollut riittävän kovaa, voitiin nauttia riistanhoidon menestystarinan mahdollistamasta hyvästä saalisvarmuudesta. Ongelmat alkoivat, kun ihmiset havahtuivat tilanteeseen ja sitä alettiin käsitellä julkisuudessakin.

    Nyt ollaan tilanteessa, jossa kaatolupien määrä ei rajoita toimintaa, ellei paikallistasolla pankinjohtaja ala loppukaudesta pihistellä. Planterin mainitsemat alueet kärsivät tietysti enemmän, mutta ne tuskin numeroita kokonaiskuvassa heilauttaa. Eiköhän yli 90% pinta-alasta ole käytettävissä. Tähän en laske niitä, joiden omistajat syystä tai toisesta ei alueitaan halua vuokrata. Sille asiallehan ei edes lainsäädäntö mitään voi.

    ”Linkissä vuodelta 2018 haastateltiin matkailuyrittäjää ,joten pientä epäilystä on siitä ,että oma peura on ojassa ja olisi haluja ottaa jahtihommat omiin nimiin ja jättää seura nuolemaan näppejään.”

    Kieltämättä jutusta ei koko totuus selvinnyt, kun pieniä epäloogisuuksia ja avoimia kysymyksiä siihen jäi.  Tuokin on siis mahdollista.

    suorittava porras 30.11.2022, 08:00

    Pääsyy kantojen voimakkaaseen kasvuun on ollut sorkkaeläinten kohdalla virheellinen kanta-arvio. Välkohännän kohdalla kantaa ei arvioinut oikeastaan kukaan ennen ,kun tilanne räjähti silmille. Hirvien kohdalla hommat saatiin paremmalle tolalle kattavan havaintojenkeruun ja kannan hoitosuunnitelman ansiosta.

    On helppoa arvostella tuloksia ,kun kukaan ei ole pystynyt ennustamaan kehitystä oikein puutteellisten tietojen pohjalta. Valkohäntien määrä oli pysynyt suhteellisen vakaana jo ainakin vuosikymmenen verran ennen yllättävää kasvupyrähdystä. Kannan tarkkailulle ei tämän vuoksi ilmeisesti nähty aihetta. Nyt ratkotaan samaa ongelmaa ,joka erääntyi hirven kohdalla 20 vuotta sitten .

    Sulli 30.11.2022, 09:38

    Ei tietenkään ole kyse siitä että nykyinen suuri alue pilkotaisiin pienempiin, eihän se kenenkään etua palvele, vaan siitä että osa Suomen pinta-alasta ei ole minkäänlaisen sorkkaeläin metsästykseen piirissä. Syinä mm tilarakenne, maankäyttö ymym. Alle 500 ha alueita pystyisi yhdistelemään muttamutta…mitäpä sillä sitten tekisi. Rusakkojahtiin toki sopii, vaikka vhp laumat haittaavatkin (poukkoilevat ampumasektorissa, ajokoira harhautuu sorkkaeläimen perään)

    Gla 30.11.2022, 09:55

    ”Ei tietenkään ole kyse siitä että nykyinen suuri alue pilkotaisiin pienempiin, eihän se kenenkään etua palvele…”

    Ellei sitten jormaollilat halua alkaa pyörittää metsästysmatkailubisnestä, johon 100 ha palstalle laitetut kyttäyskopit antaisi mahdollisuuden. Kuvaan kuuluu tiukat ehdot kaadettavaksi sallituille peuroille (valikoiva metsästys), jotta kannan tuottavuus säilyisi mahdollisimman hyvänä ja tarjolla olisi näyttäviä pukkeja ammuttavaksi. Toimitusjohtajakaverit ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat 10-piikkisen broilerin nurin ja sarvet työhuoneen seinälle.

    Kärsijöiksi jää luonto, naapurusto ja alueen metsästysseurat.

    Me emme voi tietää, millaisia seurauksia yksioikoisella pinta-alavaatimuksen leikkauksella olisi. Jos tällainen tehdään, pitää se siksi kohdistaa jollain tavalla nyt metsästyksen ulkopuolelle jääviin alueisiin ja estää yhtenäisten alueiden pilkkoutuminen.

    Ehkä yhtenäiseen vähintään 500 ha alueeseen voisi kytkeä jollain reunaehdoilla vähintään 100 ha alueen, jolla sallitaan ainoastaan kyttäysmetsästys? Tämäntapainen muutos voisi olla toimiva ratkaisu nyt katveeseen jääville alueille, koska yhtenäisen alueen pinta-ala ei leikkautuisi.

    Gla 30.11.2022, 10:03

    Suorittava: ”On helppoa arvostella tuloksia ,kun kukaan ei ole pystynyt ennustamaan kehitystä oikein puutteellisten tietojen pohjalta.”

    Kolaritilastoista on nähty aika tarkkaan, mihin ollaan menossa. Mutta koska kannan kasvua ei ole nähty ongelmana, vaan tavoiteltavana asiana, siihen ei ole edes haluttu puuttua. Suhtautumistapa asiaan olisi ollut erilainen, jos peuran ei olisi haluttu antaa lisääntyä. Silloin olisi ollut tuntosarvet eri asennossa.

    Katson siis kritiikin olevan aiheellista. Toisaalta sillä ei ole merkitystä, kun nyt pitää hoitaa käsissä oleva tilanne ja se ei ratkea taustapeiliin vilkuilemalla. Ainoa tiedossani oleva keino on ampua peuroja.

     

    A.Jalkanen 30.11.2022, 10:40

    yhtenäiseen vähintään 500 ha alueeseen voisi kytkeä jollain reunaehdoilla vähintään 100 ha alueen, jolla sallitaan ainoastaan kyttäysmetsästys

    Esimerkiksi näin kuten edellä esitetään. Nämä pienalueet eivät siis saisi omia lupia, vaan aina yhdessä pääalueen kanssa, mikä estäisi niiden pirstoutumisen uusiksi sirpalealueiksi.

    Käytännön ongelmatilanteisiin pitäisi varautua etukäteen. Pienalueelta kyttäyksestä – yleensä siis houkutteluruokinnalta – karkaavan haavoittuneen yksilön poisto pitäisi voida olla aina mahdollista metsästysvuokrasopimusten estämättä. Eli jos nähdään tarpeelliseksi, pitäisi ehkä muuttaa lakia siltä osin kuin se määrittää naapuriseuran alueelle kaadetun eläimen sen seuran omaisuudeksi.

    Suurin osa maanomistajista hyväksyisi tämän mutinoitta, koska he kärsivät sorkkaeläinten aiheuttamat haitat tihentymäalueilla. Viisaat selvitysmiehet Kontro ja Härmälä osaavat varmaan esittää mikä olisi pienalueen minimikoko. Joskus voi olla tarpeen sorkallisten poisto yksittäiseltä omakotitontiltakin.

    Gla 30.11.2022, 11:53

    Minusta haavoittuneen yksilön perässä saa ja pitää mennä vaikka Ruotsiin saakka. Lopettaa sen saa, vaikkei oltaisi vuokratulla alueella.

    Suorittava varmaan korjaa, jos käsitys on väärä.

    Ne maanomistajat, jotka eivät 100 ha muutosta hyväksy, eivät maitaan metsästykseen vuokraa. Mutta kun siellä ei nytkään metsästetä, mitään riskiä tilanteen heikentymisestä ei ole.

     

    Visakallo 1.12.2022, 14:28

    Valkohännät ja kauriit näkyvät oppivan hyvin sen, että ne ovat asutuksen keskellä hyvin suojassa. Jotakuta tuntui täällä huvittavan, että nämä sorkalliset käyvät ruokailemassa jopa haudoille vietyjä kukkia, mutta tämä on valitettavan totta jo täällä Päijät-Hämeen pohjois osassakin. Esim. Länsi-Uudellamaalla tilanne on vielä paljon pahempi, jossa sorkalliset kulkevat pitkin pihoja kaikessa rauhassa. Jos sorkallisten kanta aiotaan joskus saada edes jonkinlaiseen kuriin, pitää taajamia varten kehittää oma, ihmisille turvallinen pyyntimenetelmä.

    Puuki 1.12.2022, 14:53

    Vierasperäiset lajit on alunperin tuotu yleensä riistaksi metsästystä varten.  Vhp ja kanadanhanhi esimerkiksi. Molemmista tullut haittaeläimiä kantojen liiallisen runsastumisen ja /tai vääränlaisen  suojelun takia.

    Metsäpeura ja (ehkä) -kauriskin sopii paremmin alkuperäislajeina tänne vaikka kauriista on haittaa mm. metsänkasvatukselle ja puutarhoille.

Esillä 10 vastausta, 2,111 - 2,120 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 211 212 213 … 258 259 260