Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,101 - 2,110 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • suorittava porras

    En valitettavasti nää saaren tilannetta ,mutta koko Varsinais-Suomen kaatomäärät ovat lähes tuplaantuneet vuodesta 2017 .  Silloiseen verrattuna on kaadettu jo viime kaudella yli 10 000 valkohäntää enemmän eli huutoon on vastattu ja tulosta tehty ilman alueiden pirstomistakin. Koko valtakunnassa pyyntilupien käyttöaste oli viime kaudella 70%. Mistä löytyy se alue ,jossa luvat eivät ole esim. viime vuonna riittäneet tai hakija ei ole saanut pyyntilupia haluamasnsa määrää?

    Linkissä vuodelta 2018 haastateltiin matkailuyrittäjää ,joten pientä epäilystä on siitä ,että oma peura on ojassa ja olisi haluja ottaa jahtihommat omiin nimiin ja jättää seura nuolemaan näppejään. Yksittäinen maanomistaja on kuitenkin heikoilla poikkeuslupa-asioissa. Tästä syystä jotkut haluavat muutosta. Riistakannan hallinnassa tämä on vaarallinen tie. Liiketoimintamuotoinen metsästys laajemmin ei ainakaan vähennä riistan määrää. Vastiketta rahalle tarvitaan ,jotta bisnes pyörii.

    Gla

    AJ: ”Vähänpä täällä on luottoa maanomistajiin: ajatellaan että jos lupa-alueen koko alennetaan 100 hehtaariin, iso osa maanomistajista irrottaisi alueensa isommasta nykyisestä lupa-alueesta ja rikkoisi sen. Kun aloitteen tarkoitus olisi vähentää sirpalealueita, joissa ei nyt voida metsästää lainkaan.”

    Kukaan tuskin tietää, miten tuossa kävisi. Kun mtk on ehdotuksen esittäjänä, siellähän voi olla moottorina vaikka muutama kaupallisesta metsästyksestä haaveileva 100-300 ha isäntä. Tässä tapauksessa ei tavoite peuranmetsästyksen tehostamisesta toteutuisi. Kemiössä on huono esimerkki siitä, mitä kaupallisesta toiminnasta seuraa. Juttu oli jossain metsästyslehdessä.

    Lisäksi riskinä on, että noita 100 ha peurankyttäyspalstoja alkaisi esiintyä.

    Jos sen sijaan esitettäisiin keinoja parantaa alle 500 ha sirpalealueiden asemaa, tilanne muuttuisi täysin toiseksi. Sitä mtk ei ole tehnyt.

    Gla

    Minulla on rajanaapurina 2,8 × 0,4 km tilakokonaisuus. Melkoinen haava tulisi seuran alueeseen, jos tämä muodostaisi oman pienalueensa.

    A.Jalkanen

    keinoja parantaa alle 500 ha sirpalealueiden asemaa

    Mitä nämä ovat? Ajatteletko Gla että näillä voitaisiin metsästää, mutta ne eivät saisi ”omia” lupia irrallaan suuremmasta kokonaisuudesta?

    Gla

    En tiedä, kunhan niiden asema paranisi.

    A.Jalkanen

    Yksi helppo konsti olisi vain luopua yhtenäisen lupa-alueen vaatimuksesta? Lupa-alueeseen voisi siis sisältyä noita sirpaleita. Lisäksi pitäisi tehdä helpoksi pihoihin ja puutarhoihin mieltyneiden yksilöiden poisto. Tämä hoituisi ehkä sillä että pienikin tontti voisi sisältyä luvalliseen alueeseen. Tässä mallissa seura hakisi entiseen malliin itselleen luvat, joten lupaviranomaisen työmäärä ei kasvaisi.

    Gla

    Tuon suuntainen muutos voisi olla perusteltu. Joku määritelmä sirpalealueen kelpoisuudelle pitäisi varmaan silti olla, en vaan maallikkona osaa sanoa mikä.

    suorittava porras

    Tuskin yhtenäisen lupa-alueen vaatimuksesta luovutaan. Sirpalealueet esim . toisen seuran alueella olivat aikoinaan kiivaiden kiistojen aiheena. Tämän vuoksi siirryttiin vaatimukseen yhtenäisestä metsästysalueesta.  Näin jahdit saatiin sujumaan ongelmitta.

    Sirpaleet syntyivät enimmäkseen erimielisyyksien tuloksena. Järkevää perustetta metsästysalueiden pilkkomiselle ei ole. Palsta kannattaa vuokrata sille seurueelle, jonka alue sivuaa tai ympäröi tilaa. Muuten se on sorkkaeläinjahdin osalta käyttökelvoton. Menneeseen ei ole paluuta .

    Gla

    Eikö seuroilla ole savujako eli toinen seura ei vuokraa itselleen maata toisen seuran alueelta?

    Metsuri motokuski

    Yleensä on . Mutta on niitäkin metsänomistajia jotka eivät vuokraa maitaan paikalliselle seuralle, vaikka riidan vuoksi. Silloin naapuriseuran kannattaa se vuokrata ja vaikka liittää yhteislupaan.

Esillä 10 vastausta, 2,101 - 2,110 (kaikkiaan 2,595)