Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,071 - 2,080 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla

    Kiitos kehuista, onhan tämä varsin kiinnostava aihe. Sen verran kuitenkin väitän vastaan, että vaikka seuroilla voi sisäisiäkin rajoitteita olla, se tuskin on ainoa syy nykytilan ongelmiin, ei poista mahdollista hallinnon osuutta, eikä ainakaan poista tarvetta puolueettomasti selvittää pullonkauloja. Onhan jossain ihan julkisestikin lausuttu, että peurakantoja halutaan vahvistaa tihentymien ulkopuolella ja levittää kokonaan uusille alueille. Tämä on esimerkki linjauksesta, jota vain ylemmän tason hallinto voi korjata. Mikään muu ei estä esim. keski-suomalaisen rhy:n alueen porukkaa ruokkimasta peuroja ja rajoittaa metsästystä tavoitteena vahvistaa alueen kantaa.

    Seurojen sääntöjä on alan organisaatioissa kehotettu tarkistamaan metsästyksen tehostamiseksi. En kuitenkaan osaa sanoa, paljonko tällaisia ongelmia on. Julkisuudessa asiaa ei liene käsitelty.

    Ja loppupeleissä jos ihan rehellisiä ollaan, ei minua suuresti haittaa 5-10 peuraa/1000 ha, kunhan sorkkaeläinten kokonaismäärä pysyy kurissa. Vhp on vieraslaji, mutta sen hävittäminen on käytännössä mahdotonta, joten parempi sopeutua maltilliseen kantaan. Eikä siitä silloin suurta haittaa olekaan, jos elukoita on tuon verran eli n. 1/6… 1/3 nykyiseen verrattuna, jos arvio nykyisestä kannasta on edes suunnilleen oikea.

    Planter

    Sallitaanko tähän keskusteluun runsaan hirvieläinkannan alueella asuvan metsätaloutta ja kotitarveviljelyä harjoittaneen näkemys?

    Tuossa lähellä on kahden tilan muodostama noin 180 hehtaarin yhtenäinen alue. Siinä on ympärillä kesämökkialuetta ja muuta siten, ettei se liity mihinkään yhtenäiseen metsäalueeseen. Alue on ns sirpalealue, eli sitä ei voi vuokrata metsästysseuralle vhp metsästykseen. Yhtenäisen vähintään 500 hehtariin vaatimus ei täyty. Ainakin rannikko-ja saaristoalue on aika ”repaleinen”.

    Kukaan ei saa metsästää sillä alueella valkohäntiä. Niitä kuitenkin asustaa siellä kymmenittäin. Maanomistajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa valkohäntien eduksi. Aitaamaan pienen alueen 2 metrin korkuisella riista-aidalla, että saa edes varhaisperunat omasta maasta ja lopettamaan muuta toimintaa.

    Lain mukaan metsästysoikeus on yksiselitteisesti maanomistajalla, mutta ei ole oikeutta itse metsästää tai vuokrata metsästysoikeutta.
    Kun metsästäjät eivät kuulemma mitenkään ehdi kaataa ja teurastaa kaikkia valkohäntiä, niin mitä haittaa olisi jos maanomistajilla olisi tässä tapauksessa oikeus metsästää näillä omilla maillaan? Miten se haittaisi metsästysseuroja. Eivät maanomistajat itse metsästäisi, mutta ei täällä ”ukkoutuminen” vaivaa. Ilmaiseksi päästäisivät halukkaat metsästyksen harrastajat vhp jahtiin, olisi porukkaa jonoksi asti, myös alueen metsästysseuroista.

    Ei tämä vaikuttaisi mitenkään seurojen toimintaan. Vai ajatellaanko, että tämä on niille hyödyllinen suojelureservaatti, joka syöttää tasaisesti eläimiä ympäröiville seuroille ja siten ylläpitää kantaa?

    Lahtivajaselityksiä en ymmärrä. Olin syksyllä vhp metsästystä harrastavan sukulaismiehen matkassa opintomatkalla. Saalis vietiin suolistettuna peräkärryllä riistateurastamoon. Siellä asiantuntija kirurgin tarkkuudella poisti talit ja irroitti lihat luista eikä valittanut. Kylmiöni hyllyllä on nyt purkkeja, parasta ennen 22.10.2025. Eiköhän metsästäjillä ole yleensä suunnitelma etukäteen miten ja missä käsittelevät tai käsittelyttävät ruhon.

    En tiedä onko tämä nyt kaupallista metsästystä, että ammattilainen suorittaa lihankäsittelyn korvausta vastaan ja käsitelty liha palautuu metsästäjälle. Jokainen tekee mitä parhaiten osaa.

    VS alueellisen riistaneuvoston ainoana maaomistajajäsenenäkin oli maanomistajien etua ajamassa!!! riistateurastamoyrittäjä. Se kylläkin on kaupallista, koska välittää jalostettua lihaa myös  ravintoloille.

    Esitimme aikanaan murheemme alueen puolueiden maanläheisille edustajille. Oikeutta maanomistajien omaisuuden suojaamiseen ei käytännössä ole vaikka laissa on. Maanomistajien oikeuksia on loukattu ja asia pitäisi jotenkin korjata. Erään kannatustaan säntillisesti vähentäneen puolueen edustaja ei ymmärtänyt maaomistajan oikeuksia eikä huolia vaan suhtautuminen oli lähinnä ylimielistä. Erään puolueen edustaja teki lakialoitteen asiasta, mutta toinen puolue kaatoi sen.

    Eihän tällä yksilön oikeuksien suojaamisella olisi juuri mitään vaikutusta koko vhp kantaan, mutta jo muutama yksilö omenatarhassa voi tehdä mittavaa tuhoa ja tuntuisi oikeudenmukaiselta, että omistajalla olisi oikeus/mahdollisuus suojata omaisuuttaan.

    suorittava porras

    On mahdollista hakea poikkeuslupia sirpalealueille esim saaristossa. Yhteistyössä lähialueen metsästysseuran kanssa se onnistuu ,jos henkilökemiat eivät ole esteenä. Yksityiselle henkilölle nousee seinä vastaan ,ei seuralle ,jolla on isommat maa-alueet. Onko tätä vaihtoehtoa kokeiltu?

    Joistakin seuroista irtaantuu palasia erimielisyyksien takia . Niille ei luonnollisesti poikkeuslupia heru.

    Gla

    Miten hallitaan tuollaisten alueiden lupakäytäntö ilman, että aiheutetaan muille alueille vastaavasti moninkertaisesti suurempaa haittaa? Tuossa tapauksessa varmasti olisi perusteltua sallia pienempienkin alueiden käyttö, mutta mitä sanoo täkäläisen seuran yhtenäisen alueen keskellä oleva 101 ha omistaja, jos hän ei saa rikkoa nykyistä aluetta, mutta toinen saa oman alueensa? Teoriassa voidaan määritellä niin, että puhutaan metsästyksen sallimisesta sirpalealueella, mutta tuohan on jatkuvasti elävä tilanne. Joku vuokraa maansa, jolloin ei ole enää sirpalealue ja sitten ei taas vuokraakaan. Luvat pitää kuitenkin hakea kaikki yhtä aikaa ja vuokrasopimukset elää omaa elämäänsä.

    Suojelureservaattiajatteluun en usko.

    Jos tuollaisia riistateurastamoita on, hyvä niin. Silloin ei olla seuran infran varassa. En pidä tuota kaupallisena metsästyksenä. Pitäähän patruunatkin ostaa kaupasta, muttei se metsästyksestä kaupallista tee. Ei siis tee saaliin käsittelykään. Se on kaupallista metsästystä, että alueen omistaja/metsästysoikeuden haltija ottaa vieraita alueelleen maksua vastaan metsästämään. Tällöin tavoitteena ei ole kantojen leikkaus, vaan maksimointi. Muutenhan ei asiakkaita riitä. Lohta kuulemma kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan, kaupallisen peuranmetsästyksen osalta en samaan usko.

    Jos tarkoitat kansanedustajalla kaveria, jonka tilan koko kartalta mitattuna päätien länsipuolella on reilut 1,1 km2, suhtautumistapa kuulostaa tutulta. Tuon poika, joka on tilan jatkaja, harrastaa metsästystä. Minä sain tältä edustajalta ohjeeksi mennä vähän paukuttelemaan, eikö ne (hirvieläimet) sillä poistu.

     

    Gla

    Suorittavan mainitsema poikkeus sirpalealueelle on minulle uusi asia. Onko siellä nyt potentiaalisia metsästäjiä vai onko kyse vain periaatteesta? Eli joko on Planterilla varattuna aika poliisille aselupaa varten vai tarvitaanko luvanhakuun toimiva seura?

     

    A.Jalkanen

    Em. linkissä on ne luvan saamisen periaatteet kuvattu. Jos oikein ymmärsin, ei tarvitse olla seuraa vaan metsästysoikeus alueelle riittää.

    Sulli

    Sirpalealueelle poikkeuslupa? Kuitenkin 400-490 ha pinta-alalla tulee valtavasti byrokratiaa ja hallintotyötä? Mielenkiintoista.

    Vuokra-alueen koko ja jäsenmäärä eivät korreloi mitenkään. Naapurissa on 5000 ha vuokra-alue, jäseniä alle kymmenen. Rajan takana 800 ha vuokra-alue, jäseniä 22. Miten menee resurssit? Arvatkaapa montako vhp:tä kaatuu 5000 ha alalta. Hirvistäkin jää osa juoksemaan, ei vaan jaksa. Mitä etelämmäksi mennään sitä pienemmiksi alueet käyvät. Multian korvessa kun on yksi toimiva maatila ja tuhansia hehtaareja metsäyhtiöiden yhtenäisiä metsätiloja, on aivan eri olosuhteet kuin Urjalan tai Vesilahden peltoaukeilla. Kannattaa muistaa että vuokra-alueita ei jaeta missään komiteoissa vaan jokainen yhdistys hoitaa sitä omalla tavallaan maanomistajien kanssa. Kapinaliikkeet syntyy useimmiten maanomistajien toimesta, tyytymättömyydestä yhdistyksen toimintaan. Jäsenet eivät pysty aluetta uudelleen jakamaan.

    Miksi alle 500 ha seurassa toiminta muuttuu villiksi? Eikä lainsäädäntö koske kaikkia? Kun elukat kuitenkin ammutaan kyttäyskopista pellon laitaan, siihen ei tarvita satoja hehtaareita. Tarvitaan vain se yksi kohta jossa on suojattu tausta, talojen ja teiden viidakosta. Houkutusruokinta on aivan ehdoton jo turvallisuudenkin takia.

     

    Gla

    Sulli: ”Sirpalealueelle poikkeuslupa? Kuitenkin 400-490 ha pinta-alalla tulee valtavasti byrokratiaa ja hallintotyötä? Mielenkiintoista.”

    MTK esitti 100 ha eli puhutaan 100-499 ha. En tosin tiedä, paljonko on alle 1000 ha peura-alueita, kun hirville haetaan kuitenkin luvat 1000 ha perusteella ja samoilla vuokrasopimuksilla molempia metsästetään.

    Byrokratiaa ja hallintoa tulee, jos tuollaisia alueita tulee paljon. Jos ei tule, ei tule työtäkään, muttei myöskään merkitystä kannanhallintaan.

    Poikkeuslupia ei tule missään tapauksessa olemaan paljon eli ne ei työllistä.

    ”Vuokra-alueen koko ja jäsenmäärä eivät korreloi mitenkään. Naapurissa on 5000 ha vuokra-alue, jäseniä alle kymmenen. Rajan takana 800 ha vuokra-alue, jäseniä 22. Miten menee resurssit? Arvatkaapa montako vhp:tä kaatuu 5000 ha alalta. Hirvistäkin jää osa juoksemaan, ei vaan jaksa.”

    Oletteko jutelleet alueiden yhdistämisestä?

    10 kaveria ampuu n. 50 peuraa. Täällä, jossa virallinen kanta on n. 30/1000 eli kesällä 45/1000, olisi peuroja 5000 ha alueella 225 kpl. Tuotto tällä kannalla on 75 peuraa.

    ”Multian korvessa kun on yksi toimiva maatila ja tuhansia hehtaareja metsäyhtiöiden yhtenäisiä metsätiloja, on aivan eri olosuhteet kuin Urjalan tai Vesilahden peltoaukeilla.”

    Aika hyvä syy olla levittämättä peuroja tuonne. Mutta silti niitä halutaan levittää. Kannattaa kysyä syytä tähän. Arvokas riistaeläin…

    ”Miksi alle 500 ha seurassa toiminta muuttuu villiksi?”

    Käytin termiä ”villit” kuvaamaan näitä metsästäjiä, jotka ei kuulu seuraan, vaan haluaa oman pienalueensa metsästykseen. Anna parempi termi, niin alan käyttää sitä.

    ”Kun elukat kuitenkin ammutaan kyttäyskopista pellon laitaan, siihen ei tarvita satoja hehtaareita.”

    Minähän sanoin, että tuohon riittää 10 ha. Tarve tulee ihan muista asioista.

    Planter

    Paraisten saaristotie on ”peurakolaririkkaimpia” teitä.  Jos katsotaan kartasta minkälaisesta kiinteistösilpusta sen ympäristö koostuu, niin siinä voi tulla mieleen, että esim 100 ha yhtenäisellä vaatimuksella olisi helpompi perustaa enemmän kyttäyspaikkoja. Ajattelematta kuka on villi ja kuka ei. Tummennettu 500 ha.

    Gla: Tämän tien itäpuolelta , mutta toisen saaristotien länsipuolelta neuvottiin, että melua ja karjahtele, niin ”eikö ne peurat siitä häivy  hih hih hiii.”

    pargas

    Sulli

    Planterilla erittäin hyvä esimerkki. Siitä vaan yhtenäistä aluetta koostamaan. Muutaman neuvottelun saa käydä ja tulee erilaisten persoonallisuuksien ja periaattellisuuden kirjo tutuksi.

Esillä 10 vastausta, 2,071 - 2,080 (kaikkiaan 2,595)