Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,596 vastausta, 95 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mettämiäs toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen

    Peurakeskustelun antia verkossa.

    Esimerkiksi kiimakäyttäytyminen selitettynä.

    ”Valkohäntäpeuran, kuten hirvenkin kiimakäyttäytyminen toimii hyvin, kun kannassa on riittävän paljon täysikasvuisia uroksia. Silloin naaraat löytävät nopeasti sopivia uroksia ja tiinehtymiset tapahtuvat suhteellisen varhaisessa vaiheessa ja lyhyessä ajassa. Jos urosten verotus on valikoimaton ja suuri osuus uroksista kaadetaan vuosittain, harvalla uroksella on mahdollisuus kasvaa täysikasvuiseksi.

    Kaatamalla suuren osan vasoista ja ylivuotisista ja säästämällä 2–3 –vuotiaat kunnes ovat täysikasvuiset, voidaan nostaa täysikasvuisten osuutta kannassa merkittävästi. Kaadetuista aikuisista uroksista (≥ 1½ v.) noin puolet voi olla ylivuotisia ja puolet täysikasvuisia. Kaadettujen vasojen ja aikuisten määrä sopeutetaan kannan vuosittaiseen tuottoon. Jotta näistä periaatteista olisi hyötyä, niitä pitää soveltaa kaikissa metsästysmuodoissa, sekä vahtimismetsästyksessä että seuruejahdeissa koirien kanssa.

    Mikäli aikuisista uroksista on pula, on kaadettu turhan paljon uroksia.”

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/17580414/puhutaan-peurasta–6-10-2022-klo-14-20?utm_id=kv-0001&utm_medium=recommendation_widget

    Nostokoukku

    Siispä kaikki metsästäjät kaatamaan mahdollisimman isoja uroksia. Kyllä se kanta siitä pienenee.

    Planter

    Hyvä neuvo. Jos ei ole tarpeeksi iso, niin säästetään uroksetkin seuraavaan vuoteen, että on ruokittu riittävän isoksi.

    A.Jalkanen

    Kopioin tähän kommentin Suomi24-kanavan peurakeskustelusta Anonyymi 06.10.2022 17:52. (Kursivoinnit minun.)

    ”Itselläni on kolmenkymmenen vuoden kokemus valkohäntäpeuran metsästyksestä ja kokemuksesta omaan ajankohtaiset ja faktapitoiset näkemyksetkin asiaan. Johan olen jo tälle kaudelle kolmen valkohäntää kaatanutkin.

    Valkohäntäpeura on suomen riistalajistossa rikkaus, josta kiitettäköön amerikansuomalaisia jotka aikoinaan lahjoittivat valkohäntiä suomeen istutettavaksi. Vajaassa sadassa vuodessa valkkarista onkin muodostunut merkittävin riistalaji suomeen.

    Itselleni valkohäntä on tärkeä täyte pakastimeen syksyn ja talven mittaan.
    Kuitenkin kyseessä on vieraslaji, mutta mikä sitten määrittelee onko vieraslaji hävitettävä kuten kurtturuusu yhettömiin vai voisiko tämän kanssa elää rinnan. Mielestäni valkohännän kanssa voisi elää rinnan ja kantaa metsästää voimakkaasti siinä ohessa johon runsaus antaa mahdollisuuden. Valkohäntä ei uhkaa mitään kotoperäistä eläinlajiamme ja maatalousvahingotkaan eivät aja maatiloja konkurssiin, kuten valkoposkihanhien syys ja kevät laidun alueiden muuttoreiteillä.

    Kuulun kolmeen metsästysseuraan missä eteläisimmässä minulla on mahdollisuus päästä käytännössä kaatamaan valkohäntiä niin paljon kuin aika vain antaa myöden vapaa-ajallani. Peuranlupia on niin paljon kuin kaatoja vaan kaudessa saa. Toisessa seurassa metsästän hirviä ja alueella on myös valkohäntiä, mutta erämaa alueesta johtuen valkohännät siirtyvät talven tullen kokonaan pois lähi kylien peltomaisemiin pois metsistä susien ja ilveksien tieltä ihmisten nurkkiin. Kolmas seura on pelkästään pienriistaseura missä halukkuutta olisi peuran luvillekin, mutta vaikka monet sopparit onkin myös peuran kattavia ei yhtenäistä 500ha pinta-alaa joka oikeuttaa lupiin saada kasaan. Alueella siis on erittäin paljon valkkareita, mutta peuranpyynti mahdollisuutta ei ole. On ns rikkonainen välialue.

    Tästä syystä kannatan, että vieraslaji valkohäntäpeuralta pitää ehdottomasti poistaa pinta-ala vaatimus kokonaan ja valkkari on myös saatettava kuten metsäkauris vapaaksi pyyntiluvista. On naurettavaa, että edelleen vieraslajia pidetään pyyntiluvanvaraisena ja sen metsästystä tarkoituksella halutaan estää pienalueilta pinta-alavaatimusten takia.

    Metsästys alan toimijat lisäksi valehtelevat alan julkaisuissa mitä ihmeellisin termein ”luvanvaraisuuden poistaminen rapauttaisi metsästysseura toiminnan”. Tuo on kateellisten jäärien puhetta jotka haluavat kynsin hampain pitää kiinni ”suurriistan” ehkä elitistisen kuvan saaneen riistalajin metsästyksen yksinoikeudesta. Tunnen kavereita jotka eivät haluistaan huolimatta pääse valkkari jahtiin, kun korkeintaan isolla rahalla. Eräskin asuu varsinaissuomen peura rikkaalla alueella ja innokkaana jahtimiehenä hänen mahdollisuutensa ylipäätään metsästää tuntuvat olevan ainoastaan lapin valtion maat. Seuroihin hän ei pääse, koska ”tulee kuitenkin vain lihaosuuksille” väitetään ja eihän hänella ole maitakaan. Kyllä hän isolla rahalla pääsisi tyyliin vasa 100e, naaras 200e ja uros arvoitetaan kuin polvihoususaksalaisessa metsästyskulttuurissa ikään sarvia punnitsemalla tai piikkejä eurottamalla sellaisiin summiin ettei hyvässäkään tuloluokassa oleva viitti ns ”haittaeläimestä” alkaa ulkomaanmatkan verran maksamaan samalla, kun seura hakee valtion luvat vain muutamilla kympeillä.

    Seurassa missä paljon valkkaria metsästän on myös jääräpäinen systeemi. Ketään vierasta ei oteta hirvieläinjahteihin. Sanovat nämäkin jotka eivät tikkua laita ristiin valkohännän pyyntiin, mutta lihat kyllä kelpaa. Meillä on noin yhden käden sormin laskettava aktiivi porukka joka kaataa talkootyönä mahdollisimman paljon peuroja ja loput kymmenet jäsenet hakevat vain lihat, mutta ehdoton ei että kukaan ulkopuolinen tulisi jahtiin.

    Kuten monessa muussakin asiassa kateus on se tämänkin jutun perisynti.
    Lause ”rapauttaa metsästysseura toiminnan” onkin siis täysin kateuksissa esitetty väite. Mikäli valkkari vapautettaisiin kuten kauris seuroissamme mikään ei muuttuisi. Ehkä me aktiivi pyytäjät ampuisimme vain ne omat talouspeuramme ja se olisi siinä. Ne jotka odottavat vain lihalaatikkoa joutuvat menemään itsekin kytikselle. Toisessa seurassa asia ei muuttuisi mihinkään. Pyytää kuka haluaa tai ehtii ennen talven tuloa peuran kunnes lähtevät alueelta. Kolmas seura yhtenäistyisi. Pienriista porukka pääsisi viimein metsästämään alueen runsasta peurakantaa, kun aluemäärät ja luvanvaraisuus poistettaisiin.

    Seurat pysyisi seuroina yhä edelleen, vaikka valkkari toivottavasti vapautettaisiin. Mihinkä ne ”rapautuisi” ei mihinkään. Hirvi yms kotimainen kuitenkin on se elukka joka metsästysseura toimintaa aikoinaan on suomessa kuitenkin pääasiassa rakentanut. Melko vähässä on ne seurat jotka on valkohäntäpeuran pohjalle perustettu.”

    Sulli

    Näinhän se on.

    Gla

    Olen eri mieltä, vaikkei 30 vuotista metsästyskokemusta olekaan

    ”Valkohäntä ei uhkaa mitään kotoperäistä eläinlajiamme ja maatalousvahingotkaan eivät aja maatiloja konkurssiin”

    Vhp nykyisellä kannallaan laiduntaa voimakkaasti metsäluontoa, millä on vaikutusta moneen asiaan. On siis täydellistä typeryyttä väittää, ettei vhp uhkaa mitään lajia.

    Maatilojen vaikeudet on tällä hetkellä sitä luokkaa, että yhtään lisäkuormaa ei sinne pidä antaa.

    ”Mielestäni valkohännän kanssa voisi elää rinnan ja kantaa metsästää voimakkaasti siinä ohessa johon runsaus antaa mahdollisuuden.” 

    Kyllä. Sopiva kanta on 30 000 yksilöä ja kaiken tuoton saa metsästää. Eikä haittaa, vaikka vähän enemmänkin joku ottaisi.

    Vapauttamisesta vielä. Kun seuralla on lahtivaja, josta aiheutuu kustannuksia, jollain nuo on katettava. Rusakoiden ja kauriiden omatoimisella metsästyksellä ei tuloja tule, kuten ei myöskään vhp:n vapaaĺla metsästyksellä. Kun seura ei voi tarjota infraa metsästykseen, taatusti mielenkiinto peuraa kohtaan hiipuisi. 70 000 peuraa ei käsitellä keittiössä tai vanhassa liiterissä. Se vaatii hyvät tilat, jotta homma olisi mielekästä.

    A.Jalkanen

    Samaan aikaan Ruotsin Sörmlannissa… On aloitettu kuusipeuran tehojahti jossa on tarkoitus poistaa noin 6000 eläintä 4 vuoden aikana maatalousvahinkojen vähentämiseksi. Tätä eläintä ei pitäisi päästää luontoomme lainkaan, vaan sen kasvatus pitää sallia vain tiukasti luvanvaraisena aidatuissa tarhoissa ja karkulaiset pitäisi ampua heti. Ei todellakaan tarvita enää toista vierasta hirvieläinlajia luontoomme valkohäntäpeuran lisäksi.

    https://www.lrf.se/mitt-lrf/nyheter/sodermanland/2022/04/skyddsjakt-efter-dovhjort-tillatet-i-hela-sodermanland-fran-1-maj/?fbclid=IwAR3XQImWba99FiiZc3YW4fApRPQ0-RS5ZK3KLWflPT6CK7GGEEjSqffFWcM#/.Y06n8Kilfbs.facebook

     

    A.Jalkanen

    HS: Valkohäntäpeuran asemasta käynnistyy  MMM:n selvitys.

    Gla

    Tuollaisen uutisen kuulin radiosta.

    https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/maa-ja-metsatalousministerio-kaynnistaa-selvityksen-valkohantapeurakannan-hallinnasta

    Lisätietoja:

    Vesa Ruusila, erätalousneuvos

    Gla

    Tämä herättää ajatuksia: ”Länsi-Suomessa lajilla on tärkeä merkitys susien ravintona.”

    Pitääkö susia ruokkia vai mikä ajatus tuossa on taustalla? Entä jos tuota vieraslajia ei olisikaan. Susia olisi vähemmän, mutta mitä siitä pitäisi ajatella?

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 2,595)