Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Tämä aihe sisältää 2,677 vastausta, 96 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 tuntia, 53 minuuttia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 2,677)

1 2 3 … 164 165 166 … 266 267 268

Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Lähetetty: 3.9.2019, 18:25
Merkitty: biodiversiteetin kuihtuminen punkki tuho valkohäntäpeura vieraslaji vitsaus ympäristökatastrofi

Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

Tekijä
puunhalaaja

Teema Metsänhoito

kim1 29.8.2021, 21:55

Oikeaa metsästystä..?,heh..,no onhan se nytkin tihentymä alueilla etupäässä lahtausta..Taljajousella peuran ampumista voisi jo kutsua metsästykseksi,ja ettei käy sekin liian tylsäksi,niin välillä niitä peuroja voisi keihästää tahi seivästää..

Gla 29.8.2021, 22:56

Eikö ole vain hyvä, että ylitiheää kantaa leikataan ja jätetään idealismi sivuun?

Visakallo 30.8.2021, 06:11

A.Jalkanen: ”Vai katsooko eurooppalainen metsästäjä, että se ei ole enää oikeaa metsästystä jos eläin käydään posauttamassa aitauksessa?”

Tuota samaa olen joskus pohtinut. Onko meillä sielussa pohjalla se alkukantainen ajatus omasta hyödystä ja vahingonilosta, (jota kukaan ei tosin itselleen tunnusta) kun saan posautettua luonnosta itselleni toisten ilman korvausta ruokkiman elukan? (rosvopaisti!)

Visakallo 30.8.2021, 06:28

Maistuuhan puolukatkin omassa suussa paljon makeammilta, jos kerää ne toisen metsästä, ja vielä sellaisen, joka sen hyvin hoitanut ja lannoittanut!

suorittava porras 30.8.2021, 09:08

Alkuperäinen ajatus kestävästä metsästyksestä ja vain omiin tarpeisiin tuntuu joiltakin olevan kadoksissa. Olosuhteiden muutokset riistaa suosivaan suuntaan eivät ole yksin metsästäjien ansiota. Tosin metsästäjät ovat tunteneet vastuunsa tilanteissa ,joissa riistakanta ehtyy . Tällöin on metsästyspainetta yksissätuumin vähennetty. Tiettyyn rajaan asti metsästyspainetta myös kasvatetaan ,mutta monien kohdalla raja saavutetaan aiemmin ,kun harrastus alkaa tuntua teurastukselta. Väitän ,että enemmistö kuuluu tähän ryhmään. Tappakoot siis urakalla ne ,joita elukat haittaa ja ottakoot täyden hyödyn siitä ,että ovat ”kasvattaneet” riistaa omalla maallaan. Kun liittyy suraan ei rajatkaan ole heti vastassa. Voi olla ,että sitoutuminen ”tehtävään” kuulumalla ryhmään on parempi eikä hanke jää vain meinoomiseksi. Kiriapua tarvitaan ,kun urakka on iso.

Mitä tulee noihin puolukoihin ja marikoiden sijaintiin ,ne löytyvät usein yhtiöiden mailta. Siellä on käytetty lannoitteta ja hoidettu metsiä keskivertoa paremmin. Valitettavasti?(onneksi) edes ulkomaalaiset marjaturistit ottavat sadon talteen. Autokuormittain vierasmaalaisia näkyy nytkin olevan liikkeellä eikä vain aikeissa poimia marjoja. Useimmilta maanomistajilta jää marjat metsään ,mutta heidän mielestään on suuri synti ,jos joku vieras käy ne keräämässä…..itsekin tässä menossa sitä syntiä tekemään ,että ehtii ennen marjaturisteja. Voi olla ,että ovat jo siellä sopivasti kypsyneellä kohteella ,josta muutama ampärillinen on jo päätynyt pakasimeemme. Sitten on etsittävä toinen mesta. Onneksi eläkkeellä on aikaa etsiä korvaava paikka.

Gla 30.8.2021, 12:38

Suorittava: ”Alkuperäinen ajatus kestävästä metsästyksestä ja vain omiin tarpeisiin tuntuu joiltakin olevan kadoksissa.”

Älä muuta sano. Silti peuroja halutaan metsästäjien parissa levittää uusille alueille ja vahvistaa kantaa tihentymän ulkopuolella. Valitettavasti tätä ajatusta viljelevillä on päätösvalta.

”Olosuhteiden muutokset riistaa suosivaan suuntaan eivät ole yksin metsästäjien ansiota.”

Meillä on kaatolupajärjestelmä siksi, että metsästystä on mahdollista ohjata tilanteen vaatimalla tavalla. On erikoista vesittää järjestelmän perusteet, kun et siihen muutoksiakaan halua.

Tosin metsästäjät ovat tunteneet vastuunsa tilanteissa ,joissa riistakanta ehtyy . Tällöin on metsästyspainetta yksissätuumin vähennetty.

Kovin valikoivaa tuo halu on. Petoja ja lintuja halutaan metsästää heti, kun pienikin valonpilkahdus kannoissa näkyy. Peuran kohdalla ollaan oltu paljon varovaisempia. Muuten ei kantoja olisi saatu hilattua ylös.

”Tiettyyn rajaan asti metsästyspainetta myös kasvatetaan ,mutta monien kohdalla raja saavutetaan aiemmin ,kun harrastus alkaa tuntua teurastukselta. Väitän ,että enemmistö kuuluu tähän ryhmään.”

Uskon tuon. Silti tavoitteellisesti on luotu tilanne, jossa on tarve teurastukselle. Nyt pitää teurastaa, kunnes tilanne on hallinnassa. Onko niin, että valtaa pitävillä ei ole tietoa peurakannan vaikutuksista, vai onko kyse härskistä oman edun tavoittelusta?

”Tappakoot siis urakalla ne ,joita elukat haittaa ja ottakoot täyden hyödyn siitä ,että ovat ”kasvattaneet” riistaa omalla maallaan.”

Ei, vaan tappakoot ne, jotka ovat kannan kasvusta vastuussa.

”Kun liittyy suraan ei rajatkaan ole heti vastassa. Voi olla ,että sitoutuminen ”tehtävään” kuulumalla ryhmään on parempi eikä hanke jää vain meinoomiseksi.”

Seuraan liittyminen on kieltämättä ainoa keino. Melkoiset taimikonhoitokulut:

– seuran jäsen- yms. maksut x*100 € (riippuu seurasta)

– ase, kiikari + muut varusteet > 2500-4000 € (käytettynä vähän halvemmalla, jos käyttökelpoisen kyttäyspaketin jostain löytää

– aselupa 100 €

– asekaappi 500 €

– patruunat 1 €/kpl, radalle aluksi 500 kpl = 500 €

– muu rekvisiitta, kuten oranssit vaatteet, radio, veitset, ampumatuki, ehkä muutakin vaatetusta yms. > 500 €

– kurssi + tutkinto 100 €

– matkat kaikkiin noihin y*100 km

Osa kuluista jää pois tai alenee tulevina vuosina, lyijykielto taas voi kasvattaa patruunakuluja merkittävästi. Mutta pyöreästi viiden tonnin starttirahasta puhutaan.

Melkoisen määrän Tricoa silti saa tuolla summalla ja melkoisen määrän kuitua saa hakata, jotta nuo on maksettu. Ei ole helppo nakki tavalliselle palkansaajallekaan, saati pienituloiselle metsätalouden harjoittajalle. Eli siltä pohjalta voi miettiä vastuuta, kun yllyttää metsästäjäksi ryhtymistä talkoilemaan riistanhoidon menestystarinan seurausten kanssa.

jees h-valta 30.8.2021, 19:48

Ainakin Kymenlaaksossa tuo peurojen riesallisuus näyttäytyy todella paskamaisesti kun marjat näyttää jäävän mökkiläisiltä metsiin ja sienetkin. Itsekkin noukein iholta kolme punkkia juuri viikonlopun reissun jälkeen. Täällä saan tehdä päivän metsätöitäkin eikä yhtään punkkia. Siellä vielä yritetään varoakkin todella paljonkin heinikoita ja marjastamassakaan ei siellä enää käydä. Sienessä yritän vielä kerran mutta pitää kyllä pukea saapas yms. täysvarustus. Peuran jäljet oli mökin hiekkaosuudella nytkin vaikka ympäri tonttia on noin 1,3m:n aita. Tuore ruoho vetää puoleensa näin syssymmällä.

Visakallo 31.8.2021, 06:02

Oliko peurat menneet Jesen mökin aidan yli vaiko ali? Olen kuullut tutuilta vastaavaa, että omakotitalossakin ainoa turvallinen paikka kasvattaa jotain on yläkerran parveke!

Puuki 31.8.2021, 07:36

Hedelmäpuille ja myös muutamille havupuille joutuu tekemään korkeat verkkosuojat jotta latvat säilyisi talven yli. Kauriit ja varsinkin rusakot kurittaa muuten ne piloille jossain vaiheessa. Jos lunta tulee paljon, ei välttämättä riitä n. 1,3 m korkea suoja saman mittaisille taimille.

Planter 31.8.2021, 09:56

1,3 m aita ei ole mitään valkohäntäpeuroille. Metsäkauriit se saattaa pitää takanaan.

Valkohäntä voi hypätä maksimissaan 8 jalkaa (2,4m) korkeudelle. Jos on tilaa ottaa vauhtia ja näkyvyyttä niin 1,8m aidan yli loikkaa pelotettuna helposti. Omasta pihasta spurttasi tietä pitkin ja hyppäsi 1,8 m portin yli. Riista-aita 2m korkea ja yläreunaan jokin nauha lisäksi, sitten toimii, eikä alareuna saa olla yli 20cm korkealla maasta, muuten menee ali.

Näin valkohännän mailla ohjeistetaan: ”There are several facts you need to keep in mind when installing such a fence. … White-tailed deer can jump almost eight feet high, so effective upright fences against them should be this high. Deer may be able to jump high, but not both high and over a distance.”