Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Puuki

    Huono bisnes, jos jo ruokaporkkanat kustantaa 300 €/v x 5 v = 1500 € ja saaliin arvo = 1000 € .

    Kannattavuuskäyrät ei risteä koskaan. Paitsi jos laskee niin , että puuta voi kasvattaa vain jos hirvieläimet saa pois taimikkoja tuhoamasta tai saa ne syömään vain vesakkoja.

    Planter
    Biohorror

    Hyviä linkkejä nuo yllä olevat. En noita itse löytänyt, kun aihe on itselle uusi.

    Kirjo on melkoinen kun ekan linkin kommenttiosiossa todetaan 1€/ha olevan liikaa ja viimeisessä on nykyisellään käytössä 5€/ha. Ehkä tuossa näkyy se Etelä ja Keski-Suomen ero. Esimerkissä myös 150ha/osakas pinta-alaa. Ei vaikuta noilla hinnoilla Suomessa kannattavan tämäkään.

    Kyllähän tuo näyttäisi korreloivan Ruotsin 25-100€/ha kanssa jotenkuten.

    1 elukka/ha vs. 100elukkaa/ha

    jos vhp-tiheys etelässä on 30/ha+ muut elukat päälle luulisi sillä kuitenkin pääsevän tuonne Ruotsin alakvartiiliin. Meillä ei kuitenkaan liene infra kunnossa ja maksavat asiakkaat eivät vielä löydä kun ei ole palveluja. Eikö rambo-metsästykselle voi hinnoitella korkeamman elämysarvon kuin kyttäysmetsästykselle? Silloin ei tarvitsisi infraankaan panostaa niin paljoa.

    Elikoiden aitaus kyllä estäisi biodiversiteetin laajemman kuihtumisen tehokkaimmin, kun kansan syvät rivit uskaltaisi taas muutakin kuin kuusta. Tarkoittaisi tietysti riistalle pyhitetyn reservaatin perustamista.

    En itse näe tälle muuta ratkaisua kun palauttaa tilanne Laukon kartanon vuoteen nolla ja juhlia paistilla pari seuraavaa lihavaa vuotta. Tässä olisi nyt laman povaajille hyvä keino buustata taloutta lyhyellä aikavälillä. Saataisiin varmasti ilmaista mainosapua maailman lehdistöltä, kun julistettaisiin kaikki vhp:t lainsuojattomiksi ja 500€/lupa periaatteella nykyisille seuroille alueidensa mukaan. 10% voisivat seurat myydä kutsumilleen ulkomaisille vieraille haluamaansa markkinahintaan. Eiköhän tästä projektista 200 lisämiljoonaa kansantalouteen saataisi ja kaikki olisivat tyytyväisiä. Kuka ei ole? Luontokin kiittää. Byrokraateilta menee palstatilaa ja ihmisiltä kahvipöydistä yksi voivottelun aihe, mutta tulisi 2020 nevö foget!

    Ei tarvitsisi tästä asiasta vuodesta toiseen kohkata.

    A.Jalkanen

    Riistatalous ei kyllä taida yltää samanveroisiin kerrannaisvaikutuksiin kansantaloudessa kuin metsätalous.

    Metsäuutiset:

     

    suorittava porras

    Taas on karanneet jalat maankamaralta tässä keskustelussa. Viimeinen Annelin linkki avautuu reaalimaailmaan ja tarjoaa  käytännön työkalun hoitaa vhp-pulmaa siellä ,missä sitä esiintyy.

    Kaupallinen metsästystoiminta onnistuu hyvin harvoissa tapauksissa . Enimmäkseen vihjauskin kaupallisuuteen pistää koko toiminnan sekaisin. Odotukset ovat niin kaikana toisistaan. Toisaalla on ongelmana saada riittävästi porukkaa edes perinteiseen toimintaan ja jo yhdenkin seurueen avainhenkilön lopettaessa koko toiminta vähitellen hiipuu. Toiminta pyörii aikansa vanhalla painollaan ,mutta mitään uutta ja houkuttelevaa ei saada aikaiseksi tukemaan jatkuvuutta. Tästä on ihan omakohtaistakin kokemusta ja täällä kehäkolmosen yläpuolella monella muulla . Sitä enemmän,mitä kauemmas ko ringistä mennään. Mitkään palopuheet tai painostuskeinot eivät tuo tilanteeseen parannusta. Siihen on vain sopeuduttava.

    Biohorror

    Riistatalous ei ylläkään, mutta tämän jälkeen olisi nimenomaan paremmat edellytykset sille metsätaloudelle. Eikö se ole win-win.

    Vähän kieltämättä karkasi. En silti näe, etteikö yhtä tai kahta lakipykälää muuttamalla tästä ongelmasta päästäisi kokonaisuudessaan eroon. Poliittisia päätöksiä ei enää uskalleta tehdä, ne jätetään mieluummin tekemättä ja luodaan uusia esteitä tulevalle päätöksenteolle.

    Enkä tajua miten aikoinaan metsäpeura ja hirvet on saatu tässä maassa aikoinaan sukupuuton partaalle, mutta yhtä tänne roudattua elukkaa ei sata vuotta myöhemmin saada edes vähenemään. Kymmenen vuoden kuluttua voidaan käydä tämä sama keskustelu villisian ja sakaalin otsakkeen alla. Hesarissa tarjottiin tällä viikolla pesukarhua.

    Enkä tajua miten kaupallinen metsästys onnistuu muissa maissa muttei Suomessa.

    Tuossa radikaalissa ehdotuksessa olikin ideana, että tekoja ennen kuin tulee jatkuvuusongelmaa ja toiminnan hiipumista. Jos metsästäjät ovat jo nyt iäkkäitä, niin nykyinen systeemi johtanee umpikujaan ja viimeistään sitä myötä kaupallisen kokonaisuuden toteuttamiseen joskus myöhemmin, kun on ensin kärvistelty vuosikymmen.

    Kokemusta en kiellä ja vähällä kokemuksella on tietysti helppo huudella, mutta tarkoitus on lähinnä ymmärtää mistä on kyse. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että systeemiä muuttamalla innokkuus lisääntyisi ja ongelmahan on etelässä jossa on ihmisiä. Joutilaitakin. Puolustusvoimat? Jos säädäntö muuttuisi ottaisin sapattivuoden töistä ja osallistuisin talkoisiin.

    A.Jalkanen

    Jos oikeasti haluttaisiin saada vhp häviämään maasta, silloin strategiaa pitäisi miettiä ihan uudelta pohjalta. Esimerkiksi voitaisiin palkata metsästäjiä hoitamaan homma, niin että he saisivat markkinoida lihan eteenpäin ja lisäksi maksettaisiin tapporaha per pää.

    Kalle Kehveli

    Maksaahan ruotsalaiset ja norjalaiset suomalaisille supikoiran pyytäjillekin, ettei se leviäisi sinne.

    sitolkka

    Tilanne on mahdoton. Osapuolten näkemykset ovat niin kaukana toisistaan. Riistapuolella haaveillaan Michiganin kannoista ja keksitään kaikenlaista mutta kun mutta kun. Metsästystä ei ainakaan haluta helpottaa ja kantojakaan ei ole halua tosiasiassa vähentää mutta metsänomistajia rauhoitellakseen puhutaan toista. Puhutaan suuresta riistanhoidon menestystarinasta jonka toivotaan vain suurenevan ja täyttävän maan. Vanha kansa sanoi, että hyvä se on toisen persiillä tuleen istua ja se pätee erinomaisesti tähän.

    suorittava porras

    Teoria ja käytäntö eivät oikein kohtaa. Lainaus MT:n artikkelista , jossa käsiteltiin valkohäntäpeuran vasojen vapauttamista pyyntiluvista :

    ”Ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valkohäntäpeurakannan pienentämiseksi merkittävissä määrin. Näihin sanoihin päättyy kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustajan helsinkiläisen Terhi Koulumiehen toimenpidealoite maa- ja metsätalousvaliokunnalle.

    Koulumies kertoo ihmetelleensä erään virkamiehen lausuntoa, jonka mukaan metsästyksen vapauttaminen ei leikkaisi kantaa.
    Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila kommentoi, että pyyntiluvasta vapauttamisen on arvioitu hajottavan metsästysseuratoimintaa ja mahdollisesti tekevän metsästyksestä tehottomampaa, koska saaliin määrää ja rakennetta ei voitaisi ohjata pyyntilupien kautta.

    Kuluvalle metsästyskaudelle on myönnetty 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä luvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Talven 2018–2019 valkohäntäpeurakanta arvioitiin yli 111 500 yksilön suuruiseksi.

    Lupamäärää ei tälle kaudelle pysty enää lisäämään ilman metsästysasetuksen muutosta, vaan lähtökohtaisesti edetään jo tehtyjen lupapäätösten mukaan, sanoo Ruusila.

    Ministeriön konstit kannan leikkaamiseksi liittyvät pyyntilupamääriin. ”Metsästäjiä on aktiivisesti kannustettu hakemaan lisää pyyntilupia. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Hämeessä lupia on yli 35 prosenttia enemmän kuin viime kaudella.”

    Yksi keskeisistä toimijoista on MTK. Riista-asioiden edunvalvontaa järjestössä hoitava kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoo, että MTK:ssa on koko ajan korostettu, että erityisiä toimenpiteitä tulisi kohdistaa tiheimmän kannan alueelle.

    Erityisiä toimenpiteitä voisivat olla valkohäntäpeuran metsästyksen vapauttaminen määräajaksi kokeiluluonteisesti. Esitimme sitä jo kolme vuotta sitten. Kokeilun jälkeen olisi tarkasteltu tuloksia. Valitettavasti kokeilu ei saanut riittävää kannatusta, Leskinen kertoo.

    Ruusila toteaa, että pelkkänä kokeilunakin esimerkiksi vasan vapauttaminen pyyntiluvasta edellyttäisi muutosta metsästyslakiin.

    ”On esitetty pinta-alavaatimuksesta luopumista pyyntiluvan saamisen ehtona. On myös esitetty, että yhdellä pyyntiluvalla saisi ampua kolme vasaa. Nyt ensisijainen esityksemme on, että vasa vapautetaan kokonaan luvanvaraisuudesta. Emme halua vaarantaa metsästysseurojen toimintaa, jotka tekevät sen tärkeimmän eli metsästyksen, mutta jotakin uutta pitäisi olla valmius kokeilla. Nyt tarvitaan tiheimmän kannan alueelle sellaisia toimenpiteitä, mitkä todella lisäävät metsästyksen volyymia”, sanoo Leskinen.

    Hänen mukaan tiheimmän kannan alueella kaksi kolmasosaa yhteensä 26 riistanhoitoyhdistyksestä lisäsi merkittävästi pyyntilupamääriä tähän syksyyn. Sellaisia määriä, että ne mahdollistaisivat kannanleikkauksen.

    ”Valitettavasti yksi kolmannes ei hakenut vieläkään riittävästi kaatolupia. Jo tässä vaiheessa tiedetään, ettei kannanleikkaus ole niillä alueilla mahdollista.”

    ..ja kuten yllä olevasta ilmenee  , pyyntilupia ei kukaan panttaa , vaan niitä ei haeta riittävästi suosituksista huolimatta.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 2,595)