Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • suorittava porras

    .. joopa joo. Ydinpommin vaaroistakin varoiteltiin ennakkoon ,mutta vasta kokemuksista opittiin jotakin ..jos opittiin.

    Planter

    Maailma näyttää vaan niin erilaiselta Kannonkosken ja Varsinais-Suomen näkövinkkelistä. Kannonkoskella lupien käyttöaste on ollut viime vuosina luokkaa 15% ja koko Varsinais-Suomen alueella yli 80%. Vuonna 2017 se oli 92,4% ja monin paikoin  95%…98%.  Vhp-lupien loppuminenkin on vaan monin paikoin tosiasia, vaikka sitä saattaa olla vaikea uskoa ja  ymmärtää Keski-Suomen näkövinkkelistä.

    suorittava porras

    Loppuivatkos luvat kesken vuonna 2018 , jolloin niitä oli käytössä 30% enemmän , kuin vuonna 2017 tai epäiletkö lupien loppuvan kesken kuluvalla kaudella , kun niitä on myönnetty 34% enemmän , kun viime kaudella. Nyt Varsinais-Suomeen on myönnetty 17 000 valkohäntäpeuranpyyntilupaa , joilla on mahdollista kaataa noin 22 500 yksilöä. Pyyntilupamäärä on noin 10 kertainen verrattuna alueen hirvenpyyntilupiin , joden määrä on myös kasvanut 5% viime kaudesta. Talkoota siis piisaa innokkaimmillekin. Luvat eivät taatusti lopu  kesken. Tämä siis Varsinais-Suomessa, ei Kannonkoskella.

    puunhalaaja

    Pientä yhteenvetoa tähanastisesta keskustelusta.

    Vaikka kyseessä on vieraslaji, jonka osa ihmisistä toivoisi kokonaan hävitettävän, ei tämä ole lyhyellä aikavälillä realistinen tavoite. Pitää tulla entistä enemmän tuhoa ja toisaalta entistä enemmän tutkimuksia, joissa peuran haitalliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastotavoitteisiin tuodaan selkeästi esiin. Tämän jälkeen voi syntyä sellainen julkinen paine, joka pakottaa riistahallinnon reagoimaan jopa noin radikaalisti. Kun Greta pistää someen parit kuvat missä peura syö hiilinielut, niin sitten ehkä alkaa tapahtumaan.

    Keskustelussa on tuotu metsästäjän toimesta esimerkinomaisesti esiin seuraava tavoitetaso: 2 peuraa/1000 hehtaaria. En osaa sanoa minkä verran tuolla määrällä syntyy vahinkoa. Sen tiedän varmaksi, että sitä syntyy todella paljon vähemmän kuin nykyisellä määrällä. Siis niillä alueilla, joilla peuroja on  jo paljon yli 50/1000.

    Lisäksi on varsin ilmeistä, että on turha odottaa mitään nopeita radikaaleja muutoksia metsästysjärjästelmään, seuramallilla mennään vielä ainakin tovi. Nyt pitäisi siis löytää ne keinot, joilla seuramallilla päästään tuohon tavoitetasoon.

    Ensinnäkin maanomistajat voivat olla hommassa apuna antamalla maansa metsästykseen, ja antamalla luvan ampua 15o metriä lähempänä asumusta. Tämä on minusta hyvä kehotus metsästäjien puolelta, ja olen itse näin toiminut. Hikiset hehtaarini ovat kahden seuran maiden rajalla, ja toisen seuran puhis kävi jo pihassa ja lupaili tuoda papereita. Lisäksi voi raivata ampuma-alueita jne.

    Paljon enemmän vaikutusvaltaa on kuitenkin metsästäjillä. Metsästäjien pitäisi lopettaa talviruokinta, piste. Tämä ja tehostettu ampuminen tiputtaa kantaa. Aluksi voi tulla killereitä, kun peurat lähtee ruuan perässä uusille paikoille. Tämä on väliaikainen haitta, jonka kestää, jos sen seurauksena kanta putoaa. Lisäksi metsästäjien pitäisi lopettaa ainakin ilvesten jahtaaminen. Metsästäjien pitäisi myös keksiä keinoja, joilla toimintaa uudistetaan niin, että koko maassa saadaan ammuttua kiintiöt täyteen.

    Riistaherrat puolestaan voisivat vapauttaa metsästystä monilla tavoin, se taisi olla Planter joka niitä edellä luetteli. Valon käyttöä, pimeänäköä, autosta ampumista jne. Tärkeintä on kuitenkin se, että hallinto asettaa tuon tietyn pienehkön tavoitetason ja sitten jakaa lupia niin paljon, että siihen päästään. Hallinnon pitäisi myös aktiivisesti seuraa kentän tapahtumia. Mikäli kenttäväki ei istu kopeissa illat pääksytysten kiväärin piiput punaisina hohkaen, niin sitten pitää olla valmius kehittää toimintaa: pienennetään aluevaatimusta, annetaan maanomistajille oikeus ampua jne jne.

    Vastuu tästä katastrofista on metsästäjillä ja riistahallinnolla, siitä on turha kenenkään itkeä vastaan. Metsästäjiä varten kantaa on tietoisesti kasvatettu vähätellen muulle yhteiskunnalle ja luonnolle koituvaa haittaa. Minua henkilökohtaisesti ärsyttää täälläkin välillä pinnalle pulpahtava asenne, jossa maanomistajia syyllistetään ja kehoitellaan vaan liittymään seuroihin, V****, te metsästäjät olette tämän sopan keittäneet, nyt on korkea aika että korjaatte tilanteen. Teillä on eniten vaikutusvaltaa riistahallinnon isoihin herroihin. Jos kentältä tulee johdonmukainen vaatimus kannan dramaattisesta laskemisesta, niin sillä on vaikutusta. Sidosryhmien piipitysten merkitys on niin nähty. Metsästäjät, ottakaa vastuu!

    A.Jalkanen

    Hyvin tiivistetty. Selkeät askelmerkit. Kun luen vaikka Jahti-lehteä, en havaitse minkäänlaista paniikkia. Viestimme ei ole mennyt vielä perille.

    sitolkka

    Niin kyllähän tässä tulee tunne, että rengit ja kylänmiehet ovat päässeet isännäksi taloon ja käyttävät talon maita omine elukoineen miten lystäävät.

    sitolkka

    Tyhmää verrata kantoja misicaanin kantoihin missä laji on kotonaan ja kaikki muu luonto on sopeutunut siihen. Ja Suomen luonto on muutenkin hyvin erilaista mitä Michiganissa.

    Biohorror

    http://www.luonnonvarassa.fi/artikkelit/riistataloudessa-on-mahdollisuus-osa-2.html

    En tiedä onko tätä sivuttu vielä ketjussa, mutta ei osunut ainakaan omaan silmään.  Erityisesti tuossa kiinnitin huomiota metsästäjien määrään, runsas 300 000 ja riistatalouden työpaikkoihin 100. Kun avaa vielä tuon lähteenä toimivan biotalousstrategian taulukon käy ilmi että nämä 100 riistatalouden työntekijää olisivat tehneet 79 miljoonan arvonlisäyksen, kun taulukon 25000 metsätalouden työntekijää saivat aikaan 3000 miljoonaa. Itselle ei aukene mistä nämä luvut on revitty, mutta alkaa tuon perusteella näyttää lihan kasvatus paljon tuottoisemmalta per harjoittaja. Seuraa rahaa sanotaan…

    Kun biotaloutta on aikomus kasvattaa ja vertaillaan kasvupotentiaalia, niin metsästysturismista saa tuon artikkelin perusteella ruusuisen kuvan. Kuten täällä enemmistö on nähdäkseni pyrkinyt osoittamaan ei Suomessa näytä olevan haluja vieraslajien aisoihin pistämiseksi. Kun katsoo muun Euroopan meininkiä, niin kyllä Suomessakin pitäisi saada metsänomistajalle mahdollisuus alkaa harjoittamaan riistaturismia, jos edellytyksiä metsätalouden harjoittamiseksi torpedoiraan. Paljonko metsästäjiä on Suomessa nykyään ja paljonko olisi tulijoita?

    Vhp-pukin hinnaksi tuossa ilmoitettiin 1000€mediaaniksi. Siihen saa hakata parikymmentä mottia puuta. Ase maksaa ×€ ja moto tai muu x€. Vhppukki kasvaa 5v ja tukki 60v. Pukin ruokaporkkanat 300€/v ja taimikon mätästystaimetistutusraivaus 1000€/ha. Syödyt puuntaimet 0€ ja syödyt puuntaimet 200€. Millä pukkitiheydellä kannattavuuskäyrät risteää?

    Taimikolle on tiheyssuositukset joiden laiminlyönneistä ei sanktioida ja vhp-tiheydessä sama. Taimikko on tosin pakko perustaa jossain vaiheessa ja kai sen vhp-kannankin voisi edes viidessä vuodessa ongelman havaitsemisesta hoitaa.

    Metsästäjiä: 300000

    Maanomistajia yli 20ha: 300000?

    Metsästäjiä, jotka omistavat maata: ?

    Metsästäjiä/vhp/ha alueittain?

    Kaatoluvat/metsästäjä/alue?

    Metsästäjien/metsänomistajien keski-ikä ja jaksaminen?

    Systeemin toiminnan ongelmakohdat esiin excelillä. Keskustelu sopii huonosti päätösten tueksi itsellä. Nyt tarvisi vain kaikista kategorioista ajantasaista tilastotietoa mahdollisimman holisistisesti. Joku hyvä tilasto Keski-Suomen Vhp-kannan suuruudesta jo vilahtikin.

    Ja lopuksi kaikki törmää politiikkaan tai byrokratiaan, joten kansan tietoisuuteen on saatava pelko muustakin kuin ”ennätyshakkuista”.

    A.Jalkanen

    Laittaa peurat aitaan niin sitten saa harjoittaa riistataloutta. Tuolla aiemmin oli laskelma jonka mukaan pelkät liikennevahinkojen korvaukset olisivat 20 euroa per kilo lihaa. Tuohon lisäksi veroista maksetut riista-aidat, metsä- ja maatalousvahingot sekä punkkitaudit. Menee peuratalous aika raskaasti miinukselle.

    Biohorror

    Kokonaisuutena miinukselle, mutta yksityisen harjoittamana riistatalous lienee kannatavampaa kuin metsätalous. Tai ainakin siinä on suurin potentiaali.

    Laskeskelin vain jos vhp-mediaani trofeemetsästyksessä on 1000€ ja kaatolupia pelkästään Varsinais-Suomessa 20000 niin eikö siitä saataisi arvoksi pyöreästi 20meur.  Se olisi jo kolmannes saalliin arvosta koko maassa.

    ”Metsästysmatkailuyritykset työllistävät Ruralia-instituutin selvityksen mukaan yhteensä noin 400 henkeä” 

    Kun taas Luken sivuilta koko metsästystä koskien:

    ”Saaliiksi saadun riistan lihan arvo on noin 60 miljoonaa euroa ja se koostuu pääasiassa hirvieläimistä saatavan lihan arvosta.”

    ”Vuonna 2008 suomalaiset metsästäjät käyttivät metsästykseen vähintään 220 miljoonaa ”

    Eli jos oikein ymmärrän ne 300000 metsästäjää tekevät saatuun saaliiseen nähden ihan liikaa duunia ja käyttävät varallisuutta harrastuksen ylläpitoon. Kun Riistan-sivuilla on ilmoitettu vuotuisen saaliin määräksi 10 miljoonaa kiloa, niin keskiarvo olisi 6€/kg ja 33 kg per metsästäjä, metsästäjän käyttäessä keskimäärin 700€ harrastukseen. Ylämysarvo on siten lihallisen arvon päälle 12€/kg. Tähän päälle vapaaehtoistöihin ja riistalaskentaan käytetyt tunnit niin päästään maanviljelijöiden tuntipalkoille. Tämä on sitten tosi karkeaa yleistystä.

    https://riista.fi/riistatalous/hyvinvointia-riistasta/riista-elinkeinona/

    Eli metsästyksen tehottomuus riistanhoidossa ei ole ainoastaan käyttämättä jätettyjä kaatolupia vaan myös kehnoa taloudellisesti. Ja tämähän ei ole metsästäjien vika vaan systeemin. Nyt kun täällä on ehdotettu, että maanomistus ja metsästysoikeus erotettaisiin toisistaan, niin minusta tämä saattaa olla kannan pienenemisenkin osalta huono vaihtoehto, koska Euroopassa maanomistaja saattaa saada enemmän tuloja metsästyksestä kuin metsätaloudesta, joten intressit pitää yllä korkeaa kantaa saattavat muuttua äkisti poliittisen tuulen ja lain kirjaimen kääntyessä ja esim. yksityiset harjoittajat voisivat tämänkin homman ottaa hoitaakseen.

    Tuntuukin että sekä metsänomistajia että maanomistajia viilataan linssiin pitkällä tähtäimellä ja Suomeen tuodaan trofeemetsästyskulttuuri, jolloin voitaisiin sopivasti säätää esim 1000ha trofeealueita ja muut alueet jäisivät kärsimään alhaisista puun hinnoista ja karkailevista peuroista (Laukon kartano revisited). Tämä on tosi karkeaa dystopiaa, mutta sinisilmäinen ei parane näinä aikoina olla.

     

     

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 2,595)