Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • sitolkka

    Se että valkohäntäpeurat tuhoavat maalintujen pesiä on hyvin tuttu ilmiö lajin alkuperäisellä kotiseudulla.

    Planter

    ”Yhteinen tavoite on vhpkannan alentaminen.”

    No kun ei ole yhteinen tavoite. Riistahallinto antaa julkisuuteen kuvan, että metsästäjät yrittävät kaikin keinoin pitää kantaa kurissa ja pienentää. Kuitenkin tavoite on laajentaa vhp-levinneisyysaluetta ja tihentää kantaa. Kun lukee riistahallinnon sisäistä tiedotusta, tavoite on kristallinkirkas.

    Vuodessa rahdataan ”syöttejä”  50 miljoona kiloa maastoon kannan kasvattamiseksi ja levittämiseksi. Levinneisyysalueen rajoilla ei juurikaan metsästetä, että saadaan aluetta laajennetua.

    Kaikki merkittävästi metsästystä tehostavat muutokset torpataan riistahallinnon toimesta: Tarvittavan pinta-alan pienentäminen tai poisto, lupapolitiikka, keinovalon käyttö kyttäykseen ruokintapaikoilla pimeänäkölaitteiden käyttö ym.  Näitä ovat paikalliset vielä järjissään olevat metsästäjät esittäneet, mutta ei mene läpi. Eduskuntaankin on  tehty aiheesta kirjallisia kysymyksiä ja lakialoitteita. Ministeri Leppä on sitä mieltä, että asia hoituu, kun saadaan kannanhoitosuunnitelma. Matra, että metsästyksen vapauttaminen luvista johtaisi kannan entistä suurempaan kasvuun on omaksuttu ihan maaherratasolla asti. Muilla eläimillä toimitaan toisinpäin.

    Menetelmät joilla supikoiran ja villisian pyyntiä on tehostettu, ovat muka ”epäeettisiä” jos niitä käytettäisiin valkohännän metsästyksessä.

    Vahinkoja vähätellään, sillä riistahallinnon mielestä valkohäntäpeura on varsin harmiton eläin. Täällä on kuitenkin erikoisviljelmillä jopa kymmenien tuhansien vuotuisia vahinkoja. Rypsi, rapsi, herne, kaura, apila….ei niitä enää voi viljellä pahimmilla alueilla.

    Riistakeskus elää omassa kuplassaan ja pitää valituksia turhana rutinana, koska luonnon biologinen kantokyky on heidän mielestään vielä paljon suurempi.

    Eiköhän kaikille ole aivan selvää, mitä Riistakeskus tavoittelee, päinvastaisista puheista huolimatta.

    Suomen riistakeskus ”Metsästyksenjohtajan perustaidot Valkohäntäpeuran biologia”

    ”Esimerkki siitä, miten tuottavuus voi muuttua kannan tiheydestä riippuen. Kannan metsästettävä nettotuottavuus on suurin tiheyden ollessa keskisuuri. Esimerkki on Michiganista, jossa olosuhteet muistuttavat Eteläisintä-Suomea. Alueen biologinen kantokyky oli 380 valkohäntäpeuraa tuhannella hehtaarilla talvikannassa. (McCullough 1979)”

    https://www.riistainfo.fi/wp-content/uploads/2017/11/1a-valkohantapeuran-biologia-2018.03.13.pdf

    A.Jalkanen

    No huh. Jälleen painavaa asiaa Planterilta. Jos ajatellaan kestävän kehityksen käsitteen avulla, yhteiskunnan (siis me kaikki) taloudellinen ja sosiaalinen kantokyky on huomattavasti alempi kuin tuo edellä mainittu ekologinen kantokyky.

    suorittava porras

    Niin…montakos sorkkaeläintä Planterin tiluksille onkaan kaadettu?Taitaa olla niin tiivis asennetulppa esteenä  ,että metsästäjät eivät uskaltaudu jahtihommiin lähimaillekaan.

    Jantura

    Vapaa metsästysoikeus ei ole ratkaisu. Kukaan ei halua epämääräistä metsästäjäjoukkoa pellonreunoihinsa heilumaan.

    Minusta ongelma on monin paikoin myös se, että seurojen sisällä kyttäys tapahtuu usein jäsenten henkilökohtaisilta kyttäyspaikoilta. Näille sitten omaan piikkiin kannetaan sapuskaa syötiksi ja ammutaan omat peurat siitä. Kirjoittamaton sääntö on, että toiset jäsenet eivät mene valmiiseen pöytään peuroja ampumaan. Tämä käytäntö on toki ymmärrettävä, mutta johtaa siihen, että niitä ruokintoja on nyt siellä täällä. Yksittäiseltä ruokinnalta saattaisi pystyä ampumaan enemmänkin peuroja, mutta itselle kiintiöidyt luvat ovat ehtineet jo loppua.

    suorittava porras

    Hyvää infoa käytännön toimista. En minäkään tuppaisi pyytämättä toisen kantamille omenoille peuroja kyttäämään. Seurojen sisällä pyritään sääntöjenkin puolesta tasapuolisuuteen saaliin suhteen. Siksi mahdollisuuksia kiintiöidään. Yksi mahdollisuus on toisen metsästäjän suostumuksella/pyynnöstä käyttää hänen kiintiötään,jos se on jäämässä käyttämättä. Pakottaa ei kuitenkaan voi.

    sitolkka

    No niin. Sitä lupavapauttahan tässä on aivan ensimmäisenä kaipailtu. Ja ympärivuotista metsästysaikaa.

    Planter

    ”Vapaa metsästysoikeus ei ole ratkaisu. Kukaan ei halua epämääräistä metsästäjäjoukkoa pellonreunoihinsa heilumaan.”

    Näin varmaan on monen kohdalla. Pienentämällä pinta-alavaatimusta kontrolli säilyisi maaanomistajalla.  Sirpalealueet häviäsivät ja maanomistajalla olisi kontrolli kuka siellä pellonreunassa heiluu, joku 30…50 ha  olisi sopiva?

    sitolkka

    Kiintiöintiä kiintiöintiä ja mutta kun ja mutta kun ja kateutta toisille…. ja riistahallinnon taholta amerikkalaisten valkohäntäpeurakantojen ihannointia. Hyvältä näyttää eikös joo!

    sitolkka

    Miten vieraslajille voisi olla mitään ekologista kantokykyä. Pienikin haitta jonka vieraslaji muulle luonnolle tekee on tavallaan täysin luonnoton, koska kyseistä lajia ei pitäisi alueella olla olemassakaan.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 2,595)