Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 2,676)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • arto arto

    Metsäpeuroja näkyy liikkuvan isoissa laumoissa. Lähteneet talvilaitumille.

    Taviokuurna

    Metsäliitto on istuttanut Kari Jordanin tj. kaudella Lohjan länsiosiin kuusipeuroja. Myös Etelä-Savoon on kahteen pitäjään istutettu kuusipeuroja. Lohjan seudulla pinna on palanut vasta kasvimaitaan surevilta emänniltä ja kesämökkiläisiltä, mutta tiedot kertovat, että kuusipeura on Ruotsissa jo lisääntynyt ja paikoittain paha kuusen taimien tuhoaja. Hyvinkään Kytäjän ja Nurmijärven Rajamäen kuusipeurakannat ovat jo vanhaa perua, en tiedä kuinka ovat lisääntyneet. Tunteeko joku palstalaisista, saako elikoita istutella tällä tavoin, vai onko touhu lubvanvaraista. Ja jos on luvanvaraista, niin miksei naapureita ole kuultu. Ei niitä valkohäntiäkään alkuun kovin montaa ollut, muistaakseni 5 kpl.

    Planter Planter

    Vieraslajilaki määrittelee, ettei viraslajia saa istuttaa tai päästää luontoon. Ei kuitenkaan koske riistaeläintä, kuten kuusipeura, jos riistakeskus antaa luvan. Kuusen taimien syöjille on vielä ekologinen lokero, joten riistakeskukselta on varmaan saanut luvan.

    Kuten olen useaan kertaan todennut riistakeskus ohjaa ja valvoo metsätalousministeriötä, eikä uuden mielenkiintoisen riistaeläimen vaikutuksia metsänkasvatukseen tai luonnon monimuotoisuuteen kysellä.

    Metsuri motokuski

    Ymmärtääkseni mitään suomen luontoon kuulumatonta riistalajia ei saa istuttaa luontoo ilman lupaa. Tänä päivänä lupa on tiukassa ja uskon että ei enää onnistu. Ennen asia oli toisin.

    Näitähän istutustulokkaita on paljon mm kanadan majava, fasaani, ja jne. Pelkkä riistalajin sopivuus ei anna oikeutta istutuksille. Nykyään jopa villisian laajenemiselle ollaan hyvinkin kriittisiä vaikka kuuluukin meidän lajistoon. Vahinkojen vuoksi. Usein vahingollisuus havaitaan myöhemmin joka on paha ongelma.

    Planter Planter

    Tämä Suomen luontoon kuulumaton/tulokas/vieraslaji-istutus on aika mutkikas juttu, avaan uuden ketjun, niin voimme ihmetellä asiaa. Tässä voi jatkaa valkohäntäpeuran kanssa.

    Rukopiikki

    Miksi valkohäntäpeuran suhteen ei noudateta ns. varovaisuusperiaatetta mikä on ympäristöasioissa yleinen oikeusperiaate. Lajia ei pitäisi sallia ennen kuin on täysin varmasti pystytty osoittamaan se, että se ei aiheuta mitään haittaa alkuperäisille lajeille.

    Rukopiikki

    Valkohäntäpeura esiintyy Pohjois-Amerikassa hyvin lumisillakin seuduilla joten se menestyy ruokinnan avulla hyvin Lapissakin. On jonkinlainen katastrofi mikäli valkohäntäpeura levittäytyy poronhoitoalueelle. Siellähän sen olisi poron ruokinnoilla hyvä. Yksikin tällainen villikko sekoittaa myös koko aidan. Pohjoisimmat nuuskijat ovat jo Pudasjärvellä. Siitä kun ruokinnalla saadaan aluksi pieniä paikallisia alueellisia kantoja niin äkkiäkös se levittäytyy Lappia myöten.

    Jalapa

    Olen melkein tyy ty väinen.

    http://www.is.fi/kotimaa/art-2000007532640.html

    Jos tämä herättäisi kepulaisia ja edes kerran sade osuisi metsänomistajien laariin…

    suorittava porras suorittava porras

    Luulempa ,että kepu on varsin hyvin tietoinen ongelmasta ja myöskin siitä ,että tämä riesa ei ihan hetkessä poistu toisten sinisilmäisistä odotuksista huolimatta. Vähälumiset tai lumettomat talvet takaavat lajin leviämisen aina vain pohjoisemmaksi. Valkohäntä on enimmäkseen harvinainen ilmestys aseen tähtäimissä päiväsaikaan ,mutta autolla tuntuu kannan alentaminen onnistuvan paremmin. Viikonloppuihin ajoittuvat jahtitapahtumat ehtivät raapaista vain vähän pintaa räjähtäneen kannan pienentämiseksi.

    Jalapa

    Taisi olla jo 90- luvulla kun Loimaa-Urjala linjalle tuli Suomen ensimmäinen peuravaara-alueliikenne merkki. Siitä lähtien peurakanta on kasvanut exponentaalisesti. Jo silloin olisi virkaatekevien pitänyt herätä.

    Eilen työkaveri ajoi peurakolarin, toinen kerta vuoden sisällä. 1500€:n umpio pasaksi,- vakuutusyhtiö kiittää.

Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 2,676)