Keskustelut Metsänomistus Sutta pelätään eniten

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 307)
  • Sutta pelätään eniten

    Suomalaiset suhtautuvat metsästykseen entistä myönteisemmin.

    Enemmistö suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Myönteinen suhtautuminen on lisääntynyt ja kielteinen suhtautuminen vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna. tämä käy ilmi Suomen riistakeskuksen teettämässä tutkimuksessa.

    Tutkimus paljastaa, että 61% suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti.
    Neutraalisti siihen suhtautuu 26% ja 13% kielteisesti.
    Eri riistalajien osalta nähdään sama kehityssuunta kuin yleensä metsästykseen suhtautumisessa.
    metsästykseen suhtaudutaan nyt myönteisemmin kuin kertaakaan vuoden 1986 jälkeen, jolloin mielipide kyselyt aloitettiin.

    Suurpetoeläinten metsästykseen suhtaudutaan nyt kokonaisuudessaan hieman kriittisemmin. Silti yleinen mielipide on, että myös suurpetokantoja saa ja pitääkin säädellä metsästyksen avulla.

    (asiaa selvitti Taloustutkimus Oy suomen riistakeskuksen toimeksiannosta)

    ASE&ERÄ 4/2013

  • jees h-valta

    Jopa akkupaimenaidassa on muuten varoitus-symbolilappuja tietyin välein sähköstä. Ihmisen ei kuulu mennä käpälöimään edes akkupaimenaitaa. Niiden tehoja kyllä on tänä aikanakin pienennetty kun minäkin niitä olen käyttänyt. EU:n piti siihenkin puuttua.

    Puun takaa

    Minkälainen on yhteiskunta, joka sulkee kansalaisensa sähköaitojen taakse?
    Sellaista yhteiskuntaa en halua minä, eikä tuskin moni muukaan.

    Leevi Sytky

    Lasketaanko lampaat ja mehiläispesät kansalaisiksi?

    6 m3

    Sellainen on Suomalainen yhteiskunta. Pedot vapaaksi, ihmiset ja tuotantoelaimet aidataan.

    Puun takaa

    ”Lasketaanko lampaat ja mehiläispesät kansalaisiksi?”

    Pedot eivät näe vapaaehtoisesti nälkää.
    Jos ei saa muuta ruokaa, niin ihmislihakin kelpaa.

    jees h-valta

    Siellä luonnossa piisaa ruokaa kyllä yllin kyllin mutta tottakai lammasaitauksen viereen johkaantunut peto on vaistojensa vietävänä. Mutta jos sieltä aita nappasee pienen tärskyn nokille asia jää silleen koska luonnossa sellaista ei tule saalistaessa vastaan. Se vain on sille yliluonnollinen asia ja kun se ei sitä pysty käsittelemään se pelkää sellaista. Voi auttaa jopa varovaisemmaksi ihmisasutusten lähellä. On vain yksinkertaisempaa sulkea ne kotieläimet sinne aitauksiin kuin ne pedot. Ja ne eivät siitä kärsi kuten luonnoneläin taas tekee.
    Eikä se ihmisen elämää rajoita eikä kahlitse. Turhaa on myös pelko kuten ammattimies edellä toteaa. On sellaistakin kuultu kun karhukin piti ihmiselle vain sen aikaa jarrua etenemiselle että pennut kerkesi kiivetä puuhun. Sen jälkeen ihminen sai mennä.

    suorittava porras

    ”””Siellä luonnossa piisaa ruokaa kyllä yllin kyllin mutta ”””

    Tarkoitit varmaan pihakoiria ja kotikissoja .

    Susi on yllättävän etevä saalistaja . Tarvittaessa se tuntuu käyttävän jopa hirveä muurinmurtajana päästäkseen paremmin lampaiden kimppuun. Suden edessä vauhkona kirmaava hirvi pistää sähköaitauksen toimintakelvottomaksi sekunnin murto-osassa.
    Sudella on myös keinot saada se lammaslauma suunniltaan ja ryntäämään aitausta päin ja siitä edelleen suoraan surman suuhun .

    Tuohon sähköaitaan ei juuri ole luottamista. Ukkosen jäljiltä saattaa lanka olla sulanut kymmenien metrien matkalta. Tästä oli omakohtaisia kokemuksia , kun lihakarjalaumamme katosi vähäksi aikaa jäljettömiin ukkosen aitaan tekemästä aukosta.
    Koko aitaukseen oli viriteltävä uudet johtimet, koska kaikki langat olivat katkennet eristimien kohdalta. Onneksi omistimme tuolloin oivallisen paimenkoiran , jonka avulla eläimet löytyivät ja joka saatteli karkulaiset turvallisesti pihapiiriin.

    jees h-valta

    Aika marginaalisen harvinaisuuksia nuo suorittavan uhkakuvat. Toki mahdollisia mutta harvinaisia. Esim. omissa on nyt ollut ainakin yli kymmenen vuotta metsässä paimenaitaa ja kertaakaan ei ukkonen ole sitä tärvellyt. Toiseksi eläinten läpimeno paniikissa tai pakenemistilanteessa myös mahdollista mutta niin harvinaista ettei ole varteenotettava uhkatekijä. Yleensä ne pihapiireihin tulevat ovat yksinäisiä tai korkeintaan kahden yksilön piipahduksia. Ei ne suurta jahtitapahtumaa helposti ihmisen läheisyydessä ryhdy teuhtaamaan. Paimenaita antaa hyvän suojan mutta ei idoottivarmaa. Sen myönnän. Siksi on vahinkokorvaukset ja vakuutukset. Mutta väitän että marginaaliseksi vahinkojen määrä menee kun on aita ympärillä.

    jees h-valta

    Ilmeisesti noita aitatouhuja tehdään myös hiukan eri tavoin. Tuo omani on notkeilla muovikepeillä olevaa ja siinähän aidan läpimeno ei aina edes turmele lankaa kuin ehkä yhden langan osalta. Ja sekin yleensä läpimenevään eläimeen kiinnijääneenä. Ja silloin on kyllä hätä. Eläimellä nimittäin. Se lanka kun ei lakkaa toimimasta kuten suorittava väittää vaan tökkii sitä virtaa siitä hermoon niin kauan kun pysyy siellä sorkkaurassa tai sarven juuressa. Shokkivaikutus on melkoinen. Tiedän vain siitä kuinka suoraa sitä on vedetty välistä jopa satakunta metriä maastoon. Maadoitushan on rautakangilla vallan eri paikassa. Kojeen lähellä. Eläin toimii siinä suorana johtimen jatkona. En ole käynyt kotieläinten paimenia katsomassa minkä tyyppinen maadoitussysteemi niissä on. Jos ainakin käytetään maadoitusnauhaa se kyllä katkeaa samassa rytäkässä helposti. Voidaan tosiaan puhua hiukan eri asiasta.

    MJO

    On sellaistakin kuultu kun karhukin piti ihmiselle vain sen aikaa jarrua etenemiselle että pennut kerkesi kiivetä puuhun. Sen jälkeen ihminen sai mennä.

    Sekö tarkoittaa, että se tapahtuisi jokaisen karhun kanssa ja joka ikinen kerta?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 307)