Keskustelut Metsänomistus Sutta pelätään eniten

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 307)
  • Sutta pelätään eniten

    Suomalaiset suhtautuvat metsästykseen entistä myönteisemmin.

    Enemmistö suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Myönteinen suhtautuminen on lisääntynyt ja kielteinen suhtautuminen vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna. tämä käy ilmi Suomen riistakeskuksen teettämässä tutkimuksessa.

    Tutkimus paljastaa, että 61% suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti.
    Neutraalisti siihen suhtautuu 26% ja 13% kielteisesti.
    Eri riistalajien osalta nähdään sama kehityssuunta kuin yleensä metsästykseen suhtautumisessa.
    metsästykseen suhtaudutaan nyt myönteisemmin kuin kertaakaan vuoden 1986 jälkeen, jolloin mielipide kyselyt aloitettiin.

    Suurpetoeläinten metsästykseen suhtaudutaan nyt kokonaisuudessaan hieman kriittisemmin. Silti yleinen mielipide on, että myös suurpetokantoja saa ja pitääkin säädellä metsästyksen avulla.

    (asiaa selvitti Taloustutkimus Oy suomen riistakeskuksen toimeksiannosta)

    ASE&ERÄ 4/2013

  • vänkäri

    Lihakarja on suurimmaksi osaksi ulkona vuoden ympäri. Ainoastaan tuulisella sadesäällä eläimet tulevat joksikin aikaa sisätiloihin kuivattelemaan pintaansa, sitten ne taas painuvat laitumilleen.

    jees h-valta

    Aika turhauttavaa kinaa. Luonnossa elävä ottaa tietty sen minkä vähimmällä vaivalla saa ja pienimmällä riskillä joutua itse lihoiksi.
    Tottakai suojaamattomat kotieläimet ovat yksi varma kohde mutta olisi varmasti aika alkaa uhrata aikaa niiden suojeluun josko sitten korvaus petojen töistä ei ole ykkönen? Nehän esim. lampaista saavat paremman hinnan kuin tuottajan kilohinnalla.
    Ihmisen laiskuus ja keplottelu kun saadaan kuriin voi luontainen eläinkantamme paljon paremmin ja huomaamattomammin.

    6 m3

    Elikkä nuo maaseudun karjan- ja lampaankasvattajat ovat laiskoja keplottelijoita?
    Jotka ei nosta persettään sohvalta nauttiessaan maalämpöpumpun lämmöstä?

    Korpituvan Taneli

    Pitäisi oikein olla erillinen petojen vastustamis yhdistys joka keräisi yhteen kaikki petojen aiheuttamat vahingot ja haitat.
    Ne alkavat olla jo niin jokapäiväisiä, että kohtä ne eivät ylitä uutiskynnystä edes paikallistasolla. Maaseudun ihminen kun on nöyrä toisin kuin kivikylän serkkunsa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Niihin vahinkoihin on jo Taneli oma yhdistyksensä. Ennen se olikin Riistanhoitoyhdistys mutta nykynimeltään Riistakeskus. Sieltä saa myös ne suoja-aidatkin. Niin lampaiden kuin h-haavikoiden suojaksi.

    Puun takaa

    Maa- ja metsätalousministeriö kaavailee asetusta erityisen merkittävää vahinkoa tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien susien metsästyksestä seuraavalle kolmelle metsästysvuodelle.

    Poronhoitoalueen ulkopuolella voidaan metsästää Suomen riistakeskuksen poikkeusluvilla kunakin metsästysvuonna kymmenen sutta. Poronhoitoalueelle rajoitusta ei edellisvuoden tapaan asetettaisi, vaan siellä Suomen riistakeskus voisi myöntää poikkeuslupia muun muaassa erityisen merkittävien porovahinkojen estämiseksi.

    Tämä käytäntö oli voimassa ensimmäistä kertaa vuoden 2012 marraskuun puolivälin ja vuoden 2013 heinäkuun lopun välisenä aikana. Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoja nyt tekemästään asetusluonnoksesta maanantaihin 4. marraskuuta mennessä. Asetuksesta päätettänee saman viikon lopulla, arvioi ylitarkastaja Jussi Laanikari ministeriöstä.
    IS

    Korpituvan Taneli

    Jees H-valta:
    ”Niihin vahinkoihin on jo Taneli oma yhdistyksensä. Ennen se olikin Riistanhoitoyhdistys mutta nykynimeltään Riistakeskus. Sieltä saa myös ne suoja-aidatkin. Niin lampaiden kuin h-haavikoiden suojaksi. ”

    Tarkoitin kyllä sellaista yhdistystä, jolla olisi todella intressi luetteloida vahingot ja toimia tavallisen järkevän ihmisen äänitorvena susihörhöjen petoreservaattihaaveitten kaatamiseksi.

    Aitaus on marginaalikeino hirvivahinkojen torjunnassa. Susien ja karhujen torjuntaan tarvitaan paljon tukevemmat aidat. Aita ei ole kustannustehokas tapa suojautua pedoilta. Eikä sillä voida edes kaikkia paikkoja suojata.
    Oletko käynyt Päätalon kotimuseossa, siellä mm näkisit oikein vanhanajan susiaitaa. Sellaisen taaksekko kaikki elämä pitäisi mielestäsi panna? Minä sanon kiitos ei!
    Lyijy on niin hirvien kuin petojenkin vahinkojen torjuntaan se oikea ja paras lääke.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Karhukin torjutaan hunaja-apajilta aivan kevyellä sähköaidalla. Ei siihen mitään panssariaitoja tarvita.

    Korpituvan Taneli

    Jees H-valta:
    ”Karhukin torjutaan hunaja-apajilta aivan kevyellä sähköaidalla. Ei siihen mitään panssariaitoja tarvita. ”

    Tuo on pelkkää luulottelua. Jos aita on keveä se tarvitsee sitten sellaiset sähköt siihen että luvan saa vain jos tekee ihmisen kestävän aidan sen eteen.

    Jotenkin tuntuu ettei sinulla ole minkäänlaista todellisuuden tajua kun puhutaan pedoista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Muistappa nyt Taneli ettei se eläimen koko ole tuossa ollenkaan ratkaiseva. On hirvikin iso eläin ja tottelee sähköaitaa suht kiltisti. Mutta muuta aitaa ei näköjään kyllä.
    Kyllä se hermorata on yhtä herkkä karhulla,sudella,hirvellä jne.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 307)