› Keskustelut › Metsänomistus › Susivahinkojen uutisointi

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Susivahinkojen uutisointi

    Lähetetty: 2.9.2015, 07:48

    Susi on tappanut elokuun lopulla 2015 mm. lihavasikan Kauhajoella, lampaita Kalajoella ja Sievissä, kolme hiehoa Kärsämäellä ja yhden poikimassa olleen hiehon Rantsilassa.

    Pohjois-Pohjanmaalla oleva valtalehti Kaleva kehuu olevan koko Pohjois-Suomen äänenkannattaja. Kauhajoki ei kuulu tuon lehden levikkialueeseen, mutta harvinaisen vähän on tuokin lehti uutisoinut susivahingoista.

    Tämä näyttää olevan yhteiskunnassa jo aivan vakiintunut ilmiö, että toimittaja- ja virkamieskunta pyrkivät vaikenemaan asioista, jotka eivät tue heidän omaa ideologiaansa. Susivahingot ovat tästä yksi esimerkki.

    Tekijä
    Kuitupuunkasvattaja
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • suorittava porras 3.9.2015, 20:30

    Gla:
    #” Hirvien kohdalla ei halua vahinkojen vähentämiseen (1566 kolaria) enää riitä. Erikoista ja ihmetyttää minua paljon enemmän kuin mahdollinen petovahinkojen uutisointiin liittyvä epäjohdonmukaisuus.”#

    Milläs perustelet , että hirviä ei olisi yritetty kaataa ? Hirvikanta on kuitenkin reilusti puolittunut pahimmista ajoista . Vertailun vuoksi
    samanlaisissa olosuhteissa Ruotsissa hirvikanta ei ole osoittanut laskemisen merkkejä . Oman seuran kohdalla lukemat ovat vielä murskaavammat . Hirviä on KORKEINTAAN yksi kymmenesosa
    ( 1/10 ) verrattuna tilanteeseen , josta lähdettiin määrää
    vähentämään . Väitätkö todella, että mitään edistystä ei olisi tapahtunut ?

    Vielä tuohon uutisointiin palatakseni … Edellisessä kommentissani kertomassani tapauksessa uutisoitiin vain murto-osa useamman syksyn aikana tapahtuneista lähes sadasta eläinvahingosta. Yhteisenä nimittäjänä tilanteissa oli , että sudet tappoivat keväisin lampaita laitumelta usealta eri tilalta ja kesän kääntyessä syksyyn opettivat pentujaan metsästämään samalla kaavalla , kun tänäkin syksynä on uutisoitu . Kaatolupia näihin tapauksiin ei lukuisista hakemuksista huolimatta saatu . Seuraukset kerroinkin jo edellisessä
    kommentissani .

    Gla voisi kokeilla kutsua koolle kyläkokousta hirvikannan vähentämisen merkeissä . Kun susiasioita käsiteltiin vastaavassa tarkoitusessa , olivat käyttöön varatut tilat tupaten täynnä ja jonoakin oli pihalle asti . 99% väestä oli susien hävittämisen kannalla , mutta
    edistystä tähän suuntaan ei ole tapahtunut .
    Mahtaisiko isompi joukkotapahtuma johtaa parempaan lopputulokseen hirven kohdalla ?

    .

    Anton Chigurh 3.9.2015, 21:47

    Ei tunnu missään vaikka sudet tappaisivat 30000 vasikkaa, sillä täällä tuotettiin viime vuonna naudan-, sian- ja siipikarjan lihaa yhteensä 381 miljoonaa kiloa. 2,3 miljoonan hehtaarin pelloilla. Joilla tuotetaan lisäksi leipäviljakin, perunat ja hevostenkin heinät.

    Poronlihaa ”tuotetaan” 13 miljoonan (maa täysin mustalla muralla) hehtaarin alalla nafti 1,5 miljoonaa kiloa.

    Hirvenlihan tuotanto vaatii 30 miljoonaa hehtaaria. Tuloksena 7 miljoonaa kiloa sitkellosta.

    Tuo laidunnus estää tehokkaan puuntuotannon. 100000 holtitonta ja ennenkaikkea käsittämättömän yksinkertaista ja typerää (luokkaa lumikkohypoteetikot) sorkkaeläinlaiduntajaa aiheuttaa puuntuotantoon 100 miljoonan kiintokuutiometrin vajauksen vuodessa.

    suorittava porras 3.9.2015, 21:50

    Antonki voisi kokeilla sen joukkotapahtuman järjestämistä . : )

    Gla 4.9.2015, 06:42

    SP:”Milläs perustelet , että hirviä ei olisi yritetty kaataa ?”

    En edes yritä perustella. Kyse on pyrkimyksestä alentaa hirvikantaa nykytasosta. Kyse ei ole siitä, että vuodesta 2001 seuraavien 10 vuoden aikana hirvikanta puolitettiin.

    Hirvikanta on suunnilleen metsästäjien keskenään yhteisesti sopimassa tavoitetasossa, joten kantaa ei luonnollisestikaan edes yritetä alentaa.

    SP: ”Gla voisi kokeilla kutsua koolle kyläkokousta hirvikannan vähentämisen merkeissä . Kun susiasioita käsiteltiin vastaavassa tarkoitusessa , olivat käyttöön varatut tilat tupaten täynnä ja jonoakin oli pihalle asti . 99% väestä oli susien hävittämisen kannalla , mutta
    edistystä tähän suuntaan ei ole tapahtunut .”

    Esimerkistäsi huomaat, miltä tuntuu kun itseä lähellä olevat asiat päätetään jossain muualla. Susien kaatolupia vastustaa porukka, joka ei asu susilauman keskellä. Ihan vastaava on tilanne metsätalouden harjoittajan näkökulmasta.

    suorittava porras 4.9.2015, 18:22

    #”Esimerkistäsi huomaat, miltä tuntuu kun itseä lähellä olevat asiat päätetään jossain muualla. Susien kaatolupia vastustaa porukka, joka ei asu susilauman keskellä. Ihan vastaava on tilanne metsätalouden harjoittajan näkökulmasta.”#

    Koetahan nyt ensin saada se hirvikannaan pudottamisen suhteen 99% :sti sinun laillasi ajatteleva paikallinen porukka kasaan ja tekemään päätöksiä . Voi nimittäin käydä niin , että joukko on yhtä iso , kun Pylkönmäen vappukulkue . Yksimielisyys tämän joukon kesken on helppo saavuttaa . Marssijoita on tasan yksi .

    Sitten olen valmis antamaan vähän siimaa , jos kokoontumiseen tarkoitettu tila käy ahtaaksi ja yli puolet väestä (demokratia) on sitä mieltä , että hirviä on vähennettävä nykyisestään . Tämä siis tulee toteuttaa sillä alueella , jossa Gla:n tilukset sijaitsevat . Paikallinen kansakoulu tai seurojentalo porukkaa täyten . Siitä se lähtee : )

    esko 5.9.2015, 08:13

    Anton jaksaa itkeä hirvistä joka aiheessa!
    Kai käyt aktiivisesti hirvimetsällä vähentämässä hirviä mailtasi?

    Itse osallistun hirvijahtiin useammassa seurassa, ihan vaan siitä syystä että pystyn sanomaan mielipiteeni ja mahdollisesti jahtiporukan mailleni hirviä vähentämään.

    Nyt puhuttiin vissiin susista, taisi juttu karata minullakin..

    A.Jalkanen 5.9.2015, 14:29

    Ei meistä kaikki kykene / osaa / ehdi hirvimetsälle. Kyllä metsänomistajan velvoite täyttyy sillä, että vuokraa metsänsä hirviseurueelle.

    e-h 5.9.2015, 14:46

    Syönöötkö suvet ihmeemmin hirviä,kotielukoetahan nuo nyt lähipäivinä oovat syöneet ja muuten raadelleet,elikkä oes kivväärille hommia.

    Anton Chigurh 5.9.2015, 17:23

    Akatemiaprofessori ilkka hanski (ainoa pohjoismaalainen joka on saanut niinsanotun biotieteiden nobelin) kirjoittaa kirjassaan ”Viestejä saarilta”:

    ”Pedoilla puolestaan on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihteluissa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta… …Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia.”

    Korpituvan Taneli 5.9.2015, 17:37

    Antonin sietäisi edes joskus katsoa ketjun otsikko ja kirjoittaa otsikon aiheesta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3