Keskustelut Luonto Susillakin alkoi koulu…

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 236)
  • Susillakin alkoi koulu…

    Merkitty: 

    Susi raateli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kahdeksan lammasta Inkoossa. Asiasta kertoo sanomalehti Västra Nyland.

    Västra Nylandin haastattelema lampuri Leena Ingberg kuvailee oloaan järkyttyneeksi.

    Kuolleita lampaita löytyi kuusi. Lopulta vielä kaksi lammasta piti lopettaa niiden saamien vammojen vuoksi.

    Yksi lampaista oli osittain syöty. Muut niistä oli ainoastaan tapettu.

    Inkoon-Snappertunan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Henrik Holmbergkertoo Västra Nylandin haastattelussa, että tällainen käytös on sudelle tyypillistä silloin, kun sillä on pentuja.

  • Gla

    Nyt on susitutkija keksinyt ihan uudet luonnonlait. Kun susikanta kasvaa kovaa vauhtia, sille pitää järjestää lisää ruokaa hirvistä.

    Lammastilatko susikantaa nyt kasvattaa.

    Aivan pöhköjä ajatuksia tuolla viljellään.

     

    A.Jalkanen

    Suomen Riistakeskus ottaa kai jo hirvilupia myöntäessään huomioon suurpetojen tarvitseman murkinan. Ainakin Wikström oli kirjoittanut selkeät ohjeet siihen. ”Hirven biologia” vai mikä se koulutuspaketti oli. Periatteessa ei tarvitsisi kun pedot sopeutuvat kai ajastaan alempiin saalismääriin (lisääntyvät vähemmän) tai muuttavat paremmille metsästysmaille. Mutta metsästäjä haluaa turvata hirvikannan joten petojen lisääntyessä vähennetään metsästystä .

    Gla

    Kyllä, kolarit ja luontainen poistuma huomioidaan. Ei mitään uutta, mutta jos susikanta kasvaa, vähentää se kaatolupia entisestään.

    suorittava porras

    Metsästäjätkin vähenevät. Ainakin Pohjois-Savossa. Yli 200 asetta takavarikoitu ja yli 40 ihmistä metsästyskiellossa. Kuinka suuri joukko jättää tapahtuneen johdosta vielä protestiksi aseet naulaan?

    Jos petopolitiikka ei muutu , näitä tapauksia tulee vielä lisää tilanteen käytyä kestämättömäksi.

    Visakallo

    Melko lyhyessä ajassa kymmenkertaistuneella karhukannallakin on osuutensa hirvenvasojen vähentymiseen, mutta jostain syystä tämä ei saa juuri lainkaan mediahuomiota. On aika kuvaavaa, että meikäläinenkin näkee nykyisin metsässä useammin karhun kuin ihmisen, vaikka karhut välttelevät viimeiseen asti näyttää itseään ihmisille.

    suorittava porras

    Visankin toteamus vahvistaa sitä seikkaa ,että hirvikannan on annettava kasvaa ,jotta pedoilla riittää syötävää. Kun kuitenkin metsään tulee jättää tietty määrä eri-ikäisiä yksilöitä , metsästys keskeytetään siinä vaiheessa ,kun tavoite on saavutettu riippumatta siitä tappaako esim. vasan metsästäjä vai peto. Jos ei ole vasoja ,ei metsästetä aikuisiakaan. Rauhoituskin tulee jossakin vaiheessa kuvaan mukaan tarvittaessa ja näin on jo paikoin tapahtunutkin.

    Gla

    Suorittava: ”Yli 200 asetta takavarikoitu ja yli 40 ihmistä metsästyskiellossa. Kuinka suuri joukko jättää tapahtuneen johdosta vielä protestiksi aseet naulaan?”

    En jaksa uskoa, että kukaan protestoi salametsätyksen rangaistavuutta.

    Mutta pidetään mielessä, mistä oli kyse eli tutkijan näkemyksestä, jonka mukaan susille pitää järjestää lisää ruokaa. Sellaistako suurpetopolitiikkaa kaipaat? Minusta lisäravinto parantaisi susikannan elinvoimaisuutta.

     

    A.Jalkanen

    Kyllä MMM taitaa nyt olla puun ja kuoren välissä; vilkkaasti kasvava petokanta (lähinnä susi ja karhu, vähemmän ahma tai ilves) vaikeuttaa hirvikannan hallintaa. Suden suojeluasema pitäisi muuttaa samaksi kuin naapurimaissa mikäli se estää kannanhoidollista metsästystä? Vai olenko väärillä jäljillä; ainakaan Ruotsissa ei tunnu olevan ongelmaa suden poistamisessa jos tarpeen on. Entä Virossa?

    Kauriit ovat helpompia hoitaa, kun niitä pystytään metsästämään ilman koiria ruokinnoilta ja niiden kanta ei liene missään mennyt liian alas. Valkohäntäpeuralla ei periaatteessa haitallisena vieraslajina edes  ole alarajaa jonka alle kanta ei saisi mennä.

    Nostokoukku

    Suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista viivästyttää jokainen ilmi tullut suden salametsästystapaus. Lisäksi jarruna on keskustelupalstoilla ”tulta  munille” uhoaminen. Jos viranomaiset ja tutkijat hirvilupia mitoittaessaan ottavat huomioon myös liikenteen ja petojen vaikutukset, niin vielä korostetummin he arvioivat ”luonnollisen poistuman” , salametsästyksen, vaikutuksen lukumääräisesti paljon vähäisempään susikantaan. Ei savua ilman tulta, sanotaan. Keskustelupalstoilla ”pitkällä luvalla” susien ampumisella uhoavista tuskin kenestäkään on tositilanteessa sutta ampumaan. Kuitenkin se rohkaisee toimintaan niitä joista siihen on. Ja nämä miehet ja porukat eivät uhoa joutavilla keskustelupalstoilla tekemisistään. Näiden hiljaisten metsästäjien jäljessä kulkee lumituisku. Ja tutkijat tietävät sen ja ottavat myös huomioon lupapolitiikassa. Jos kannanhoidollisen metsästys halutaan aloittaa, niin ensin on saatava salametsästys ja joutava uhoaminen kuriin.

    A.Jalkanen

    Timo Leskinen kiteyttää tässä tarvittavat muutokset.

    ”Laitumella kotieläimen kimppuun käyvä susi tulee voida poistaa välittömästi varoituslaukauksen jälkeen Ruotsin mallin mukaisesti ilman jälkiseuraamuksia.”

    ”Kannanhoidollinen metsästys on saatava ehdottomasti käyntiin”

    ”MTK pitää tärkeänä, että pidemmällä aikavälillä hallituksen tavoitteiksi tulee ottaa myös suden ja karhun siirto EU:n luontodirektiivin liitteestä neljä liitteeseen viisi. Vastaavia paineita on lukuisissa maissa ympäri Euroopan. Suomen poronhoitoalueella sekä ainakin Virossa, Puolassa ja Latviassa susi on jo nyt luontodirektiivin liitteessä viisi.”

    https://www.mtk.fi/-/mtk-susipolitiikan-toteutus-hallitusohjelman-mukaiseksi?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 236)