Keskustelut Metsänomistus Susikanta/hirvikanta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
  • Susikanta/hirvikanta

    Tulipa istuttua illalla Piippolanseudun riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa muutama tunti. Olin kokouksessa niin metsänomistajan, kuin metsästäjän ominaisuudessa.

    Tässä kokouksessa tuli selväksi että susien vuoksi ollaan nostamassa hirvien talvikantaa korkeammaksi jotta susillekin riittää ravintoa. Tällä alueella on ollut tavoitteena noin kolme hirveä/tuhat hehtaaria. Kun ottaa huomioon susilauman reviiri koon ja yksittäiset sudet sekä niiden susitarpeen, (lauma tappaa 3-4n päivän välein hirven ja susi, tai susipari tappaa noin viiden päivän välein hirven). tulee talvehtiva hirvikanta nousemaan kolmesta neljään tuhatta hehtaaria kohti susien vuoksi.

    Näin siis susi tuleekin metsänomistajalle kiertäen vahinkoeläimeksi. Täällä moni metsänomistaja on hehkuttanut susikannan kasvattamisen puolesta. Sille ei näyttäisi olevan enää tarvetta.

    Minun mielestä susi on tarpeeton elukka. En kuitenkaan sitä ala metsästämään, enkä suosittele sitä kenellekään. Olen sitä mieltä että kun niiden hoitamiseen on riittänyt rahaa, tulee rahaa riittää myöskin niitä harventamaan tarpeen vaatiessa. Siis kenenkään ei pidä lähteä metsästämään susia ilman palkkaa eikä ilman kilometrikorvauksia. Ei edes ns. pihasusia.

  • mehänpoika

    Taas väärä johtopäätös hankintahakkaajalta.

    A.Jalkanen

    ”Kanta tulisi olla 3/1000 ha jotta se pysyisi tuottavana ja jotta se riittäisi susille.” Tämä luku on siis valittu pelkästään lihantuotannon ehdoilla? Jospa optimikanta olisikin, ei maksimaalinen lihantuotantomäärä, vaan jokin alempi, ottaen huomioon liikenne- ja metsävahingot.

    ”Näyttää siltä että susien vuoksi jatkossa on pidettävä hirvikantaa korkealla”. Miksi? Susien määrä kyllä sopeutuu hirvien määrään, joten niitä ei tässä päätöksenteossa tarvitse huomioida. Jos valittaisiin sopiva kanta ihan ilman susien huomiointia, muilla perusteilla, ja katsottaisiin sitten miten paljon on susia.

    Vielä kerran: mielestäni susi- ja hirvikysymys tulee ratkaista erikseen.

    Kuitupuunkasvattaja

    Mehänpoika,

    Käsitin, että Hankintahakkaaja vain totesi riistaihmisten toivovan korkeampaa hirvikantaa. Hänelle tuntuu itselleen riittävän alempi hirvikanta.

    Komeita ovat nuoret männiköt tosiaan tiellä Pulkkila-Ahokylä. Samaa harjujuontoa saa seurata Pulkkilasta vielä Raaheen.

    Aktiivisen metsänomistajan pitäisi olla puunkasvattaja eikä hirvenkasvattaja. Nyt tuo hirvenkasvattajan rooli on tullut ihan haluamatta.

    jees h-valta

    Susilla on paljon muutakin syötävää kuin hirvet ja monet niistä paljon helpompiakin. Mutta tuo on täysin tuomittavaa mitä aloittaja on ollut myötäpäättämässä.

    Hankintahakkaaja

    jees h-valta; mitään tuossa kokouksessa ei noista asioista päätetty. Ei edes suositeltu. Siihen sillä kokouksella ei ollut valtaa. Kohta muut asiat saimme kuunnella tiedotuksen missä mennään josta seurasi kovastikin keskustelua.

    Jokaisella täälläkin vain näkyy olevan oma lehmä ojassa.

    Leevi Sytky

    Kerran kirjoitin ettei Jesse tykkää mistään, missä on karvoja. Paitsi susista, mutta kysymyksessä taitaa olla Jessen kohdalla tämä oman ojan lehmä. Ei koko ekosysteemin hyvinvointi. Vae mitä?

    jees h-valta

    Luonnoneläinten suhteen tilanne on varmaan paras mahdollinen jos kaikki ovat jossain suhteessa luonnon ja eläinten hyvinvoinnin suhteen. Eli omasääntely pelaa ja luonto kestää rasituksen. Nyt näin ei ole joten sorkkaeläimiä pitäisi vähentää ja petoja lisätä.
    Siitä se lähtee. Kävin eilen jälleen P-Satakunnan tiluksillani ja jälkihavainnot olivat mieleisiä. Ilves oli vakiintunut niihin nurkille ja pienempikin ehkä nuorehko yksilö myös. Ja samantein oli hävinnyt runsas määrä jäniksen jälkiä joita tuppasi olemaan h-haavikossakin riesoiksi asti. Kun jossain on ruokaa paljon pitää löytyä syöjäkin. Tai tulee tauti joka tappaa laajasti ja paljon.
    Voi heijastua usein myös ihmisiin.

    mehänpoika

    Jees h-valta:lle kertoisin oman mielipiteeni:
    Nykyisellä pyyntilupiin perustuvalla hirvestyskäytännöllä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta saada hirvikantaa niin alhaiselle tasolle, että nykyisen suuruinen susikanta voisi sen tyydyttävästi säädellä.

    Nytkin on hirvestäjillä kova tuska saada susikantaa vähenemään. Ilmeisesti hirvieläinten pyyntiluvista luopumisella (pakkokeinona) hirvikanta olisi mahdollista saada järkeviin mittasuhteisiin. Tällöin jahdeissa syntyvät ja löytymättömät haavoittuneet voisi kaikki ilman omantunnon tuskia jättää susille ja karhuille.

    Mosku

    onko tua mehänkläppi ikänä käynynnä asvaltoitun tien ulukopuolla?
    Kun erälle lähethän nin se mitä osotethan ja ammutah, nin se myös kotikenturalle tuuaan, eisitä rietoille jätethä.
    tämähän se pahinta lajiva olova akitaattori on.

    Aukusti

    Mitäs ”Mosku” ja muutkin lukijat tykkäisivät Kanadan mallista hirvenpyynnissä?

    ”Kaatoluvan saa yksinkin, eikä tarvita mukaan enemmän tai vähemmän eripuraista porukkaa. Sopiva kaveri vaan mukaan. Alkuperäiskansaan kuuluvalla, siis intiaanilla on oikeus ilman eri lupaa ottaa tarvitessaan hirvi milloin vain omaan tarpeeseen. Ottavat usein vain parhaat osat ja ruhon muut osat jätetään susien ravinnoksi. Näin tehdessään susien ei tarvitse tappaa hirviä ja pilata paisteja ym hyviä ruhonosia vaan ne säästyvät ihmisten nautittaviksi.”

    Näin kertoili jokaisena syksynä hirven kaatava Kanadan suomalainen lomareissullaan, imetellen samalla suomalaisten isoja jahtiporukoita.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)