Keskustelut Metsänomistus Susien määrää vähennettävä

  • Tämä aihe sisältää 86 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 vuotta, sitten 6 m3 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 86)
  • Susien määrää vähennettävä

    Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton mielestä susien suojelupolitiikka ja aiempien eläinvahinkojen vähättely ovat lisänneet susien tekemien vahinkojen määrää lounaisessa Suomessa.

    Susikanta tulisikin MTK-Varsinais-Suomen mukaan vähentää inhimilliselle tasolle. Petoeläimet eivät saisi haitata maaseutuelinkeinojen harjoittamista eivätkä aiheuttaa pelkoa ihmisissä.

    Sudet tappoivat kolme hiehoa alkuviikosta Mynämäen Karjalassa sijaitsevan maatilakeskuksen läheisellä laitumella. Karjalan kyläkoulu sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä tapahtumapaikasta.

    Sari Toivonen Yle Turku

  • jees h-valta

    Esim. tämä Köyliön-Eurajoen ja Nakkilan seuduilla vaeltava lauma on pääasiassa tehnyt hyvää työtä hirvieläinten parissa eikä ole kuin tämä yksi Köyliön poikkeus kun on pihahavaintoja.

    tamperelainen

    Et sinäkään jesse siellä Mynämäen lehmihaassa varmaankaan ollut,joten eiköhän uskota sikäläisiä tietoja.Totta on että suuri susikanta on mo:lle edullinen,mutta kun sitä harmoonista yhteiseloa pitäisi etsiä.

    jees h-valta

    Sen yhteiselon suhteen emme ole mitenkään vielä huolestuttavissa määrissä. Karjan kimppuun ja pihoille tunkevat ammutaan ja muuten saamme jatkaa vielä aivan rauhassa niin susi- kuin karhukannankin kasvatusta. Myös tämä ”trooppinen päiväpaskoja” saisi hoitaa jätteensä haistattamatta sitä koko luomakunnalle.

    6 m3

    Ei pidä panna Jessen sanomisia ehdolle. Keskisuomalaisessa on varmastikin ollut asiaa sivuava artikkeli.

    suorittava porras

    Tanelilla oli loistava ehdotus , PEDONKARKOSUSRETKIKUNTA . Tähän voisivat paikalliset vapaaehtoiset hakeutua . Toimeksiannot tulisivat aluehälyytyskeskuksen kautta petojen seurantapantojen tuottaman tiedon tai karjanomistajan ilmoituksen perusteella . Toiminta olisi samantyyppistä , kun suurriistavirka-apuryhmän toiminta. Jälkimminen ryhmä hoitasi vakavammat , uhreja vaatineet tapaukset ja karkotusretkikunta tulisi hätiin vaaran ollessa ilmeinen.

    Suurriistavirka-apuryhmälle tulisi automaattisesti myöntää lupa pedon tappamiseen välittömästi , mikäli kotieläimissä on merkkejä petojen vierailusta. Tuholainen palaa varsin usein takaisin kärkkymään uutta saalista , joten poistamien on helppo kohdistaa juuri oikeaan yksilöön. Nopea toiminta estää myös petoperheen nuorimpien ”koulutuksen” lajiominaisuuksiin nähden epätyypillisen saaliin tavoitteluun.
    Tähän asti on käännetty vain poske ja annettu tilaneen pahentua sietämättömäksi . Esim. koko susilauma on oppinut hakemaan ravintoa ihmisen reviiriltä , pihoista ja laitumilta. Lopulta on sitten annettu lupa poistaa YKSI tietty eläin . Tämä operaatio on annettu satapäisen joukon tehtäväksi . Epäonnistumisen mahdollisuudet näin menetellen ovat erittäin suuret . Väärä eläin tapetaan ja ongelmat vain pahenevat. Petojen ennakoiva karkottaminen ja ongelmayksilöiden välitön eliminoiminen olisivat varsin yksinkertaiset lääkkeet nykyisiin peto-ongelmiin .

    mehänpoika

    Suurpetoja ei tarvita suomalaisissa metsissä. Niiden suosimiselle ei ole minkäänlaisia järkeen käypiä perusteita. Riesaa ja kustannuksia vaan kaikissa portaissa valtiontaloutta myöten.

    Hirvien pyyntilupiakin jo uhkaillaan leikattavan susien ja karhujen tarpeet huomioiden. Metsätaimikoiden hirvivahingotkin ovat tästä johtuen osittain suurpetojen lisäämisen aiheuttamia.

    6 m3

    Nuo edella esitetyt toimintamallit on sadan vuoden takaa.
    Silloinhan jokaisessa kunnassa oli jahtivouti joka vahikojen tapahduttua keräsi metsästäjäporukan kasaan. Tuolla jahtivoudilla taisi olla joku toinenkin nimike, en nyt vain saa päähäni mikä se oli.
    Kuka muistaa?

    Nykyinen SRVA järjestelmä on askel tuohon suuntaan.

    jees h-valta

    Hiehot ja lampaat saadaan suojattua susilta sataprosenttisesti. Joten siitä on turha tehdä yhteenvetoja hirvikantaan.
    Mitä tulee aitojen teon vaivaan pitää muistaa että esim. minä teen aitoja metsäni suojelemisesksi hirviltä.
    Ainakin itse koen hyvin luonnolliseksi aitaamisen kotieläimille.
    Luonnottomammalta se metsän suojaus eläimiä vastaan tuntuu.

    jees h-valta

    Vaikka muutakin väitetään niin kyllä tässä on selkeästi mukana myös EU:n tahto pitää pohjoisen alueensa petokannan kestävällä tasolla. Kyllä tässä hirvieläinongelmassa yksi taho on metsästäjät jotka haluavat kasvattaa liian paljon hirviä vuokraamillaan metsästysalueilla. Nyt on aivan hyvä lisätä hiukan petojen määrää ja antaa niille mahdollisuus alkaa alentaa hirvikantaa. Nythän on ”vinksahdettu” niin että otetaan petojen syönti huomioon joten tämäkin apu on jatkuvasti ylityöllistetty. Tasapainoa ei halua suomalainen metsästäjä. EU ehkä kyllä haluaisi.

    mehänpoika

    Kovin kalliiksi tulee aidata lehmä- ja lammaslaitumet suurpetojen mahdollisten vierailujen vuoksi. Eräskin susi oli kaivanut maahan kulku-uran sähköaidan alitse. Nälkäinen susi keksii kyllä keinot nälkänsä sammuttamiseksi.

    Sudet käyttävät ravintonaan hirvieläinten lisäksi myös esimerkiksi majavia. Ne syövät myös majavan pesistä poikasia. Muuta hyötyä niistä ei sitten olekkaan. Hirvikantaan vaikuttamisen kun metsästäjät eliminoivat pyyntilupapolitiikallaan.

    Nyt pimeinä syysöinä laitumilla oleva karja aiheuttaa elinkeinon harjoittajille petoriskin vuoksi paljon ylimääräistä työtä ja vaivaa. Sitä tuskin verottajakaan täysimääräisenä huomioi vähennyskelpoisena menona. Lasten kuskaaminen susien vuoksi aamuhämärissä kouluun ja illalla kotiin tuntuu myös susien pelossa järjettömyydeltä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 86)