Keskustelut Metsänomistus Susi metsänomistajan apulainen

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 104)
  • Susi metsänomistajan apulainen

    Vuosi pari sitten asettui susilauma alueellemme, ainakin 8 sutta siinä on. Varmuudella ainakin kymmenkunta hirveä lahtasivat tuohon aika pieneen alueeseen nyt talven aikana+ ne mitä kukaan ei löytänyt. Yhtään metsästäjien koira eivät tappaneet vaikka hirviä pyysivät normaaliin tapaan. Ei voi enää paljon parempaa ystävää luonto tarjota metsänomistajalle kuin susi säätelemään hirvikantaa.

  • arto

    Susista hirvien syöjinä. Ensinäkin yksinäinen susi ei saa hirveä hengiltä. Lauma saa yleensä mullikan tai vasan. Aikuinen hirvi ei susia pelkää olen nähnyt jäljistä 3 suden yrityksen kukistaa uros hirvi. Yksi susi oli saanut 4-5m ilmalennon oli jahti siihen loppunut. Jos susia alueella hirvet lauumaantuu . Ompa meilläpäin kuollut susi naarashirven potkuun yritti pientä vasaa  saaliksi.

    6 m3

    Niin mitä tekemistä kartalla on petojen ruokailun osalta metsäpeuran suhteen? Valitseeko susi saaliinsa kartalta että tuossapa hirvas, tuon otan saaliiksi tänään. Ahma etsii haaskat kartalta ja karhu vasomis alueet?

    Metsäpeura on tuttu jo vuodelta 1973 kun ne saapuivat samoille palkisille. Ei nekään liiku kartan mukaan mutta voihan niitten vaellusta katsella kartalla.

     

    wanhajätkä

    Annelilla taas mututietoa. Ahma on pahin poroille ja metsäpeuroille. Ahma tappaa tappaakseen ei syödäkseen… Kymmeniä raatoja samasta tokasta. Väärää tietoa jälleen.

    Eiköhän tilastoja mikä tappaa mitäkin ja milloin. Tietoa ja tilastoja löytyy varmasti Paliskuntainyhdistyksestä ja ministeriöstä.

    Eihän se karhu ole niin paha. Enemmän marjastaa ja nukuskelee talven. Olen kuitenkin pyytänyt kettuja karhunt appaman aikuisen hirvien haaskalta haaskalta. Aikanaan karhu oli pahin lehmille ja hevosille silloin kun niitä vielä laidunnettiin metsissä.

    Susi ja ilves tappaa pahiten Talvella kun energian tarve on suurin. Kotka on pahin vasoille ja pienille nisäkkäille.

    Jos nyt lasketaan yhteen kunkin lajin energian tarve sorkkaeläimistä vuositasolla. T aitaapa otso jäädä bodiumsijojen ulkopuolelle vaikka peto onkin.

    Yks ynnä yks ei ole tässäkään tapauksessa kaks pelkkien määrien perusteella.  Ainakaan jos puhutaan metsäpeuran suojelusta,

    6 m3

    Niin, komppaan Wanhaa Jätkää?.Täällä levitetään tietoa mututuntumalla. Palataan asiaan kunhan nämä julistajat? on asuneet peurapalkisilla 45 vuotta.

    Saalistus käyttäytyminen pedoilla on sama, olipa kyseessä poro tai metsäpeura. Noita tapoja ohjaa vuosiaatojen aikana muovautuneet geenit.

    Vielä surusanoma etelän vetelille. Metsäpeuran käyttäytyminen liikenteessä vastaa poroa. Alkaako sama itku kuin hirven ja valkohännän kanssa kun ensimmäinen metsäpeurakolari tapahtuu tulevilla siirtoistutus alueilla? Joulun alla satuin tuoreeltaan kolaripaikalle jossa kolme autoa onnistui törmäämään samaan metsäpeuraan. Ja alueella oli varoitusmerkit molemmin puolin.

     

    Jätkäpätkä

    3 sutta riittää hyvin jo tappamaan riskinkin hirven. Tuossa talvella 3 Suden jälkiä seurattiin kun arveltiin alueella olevan raadon korppien perusteella. Kiinni olivat käyneet ja repineet karvoja noin 200m matkalle jonka jälkeen löytyi iso lehmä puoleksi syötynä, muutama päivä aiemmin olivat tappaneet. Yksinäinen ottaa vasan tai kauriin helposti. Puolenkymmentä jos on niin sonni ei voi mitään. Susilauma tappaa vuodessa yli 30 hirveä, joista paljon vasoja ja naaraita, voi vastata helposti 50 valikoiden metsästettyä hirveä. En tiedä ainuttakaan hirvikoiraa jolle olisi 50 hirveä kaadettu muutaman kuukauden aikana, ei edes sitä 30. Kumman syystä suurin hirvikolari riski sattuu hirven metsästys aikaan, mutta alueella jossa on susia ei ole sen suurempi hirvikolari riski kuin alueella jossa ei susia ole

    Jätkä

    Jopa yksikin susi ottaa aikuisenkin hirven, kun hanki on sopivasti kantavaa sudelle, ja upottavaa hirvelle. Ei tarvitse hirveä pitkälti kahluuttaa, kun sen on pakko huilata ja susi pyörii ympärillä ja näykkii ja puree persuksia ja välillä hyppii niskassa.

    Ilmasta on kuvattu, kun kolmekin sutta kaataa aikuisen hirven, pitää muistaa, että susi jaksaa juosta lähes loputtomasti. Joskus on ollut hirviä tiellä ja metsän puolella lunta yli metrin, ei ole meinannut saada millään hirviä pois tieltä, eikä niiden liikkuminen hangessa ole ollut kovinkaan helpon näköistä.

    wanhajätkä

    Helposti hypättiin susista suojeluun. Tälläkertaa susista metsäpeuraan. Ajatushan lienee että kuhan suojellaan. Tälläkertaa peuraa. Kuhan puhutaan aatteen puolesta. Metsäpeura on lähellä sydäntä ja valkohäntä vieraslaji.  Karhu käy tosiaan minun maailmaani. Ahma, kotka, ilves ja kanahaukka on järjrestys pahiksina mielessäni. Karhu on kuningas jonka kanta on hallinnassa.

    Pienpedoista järjestys on minkki. sitten supi. Vieraslajeja molemmat. Kolmatta ei oikeastaan ole. Saaliiksi niitä tulee kun sattuu kohalle.

    A.Jalkanen

    En jatka väittelyä kun tämä ei kuulu ydinosaamisalueeseeni. Tuosta linkistä voi lueskella tutkittua tietoa metsäpeurasta. Karhusta tiedetään kyllä muun muassa se, että Yellowstonen kansallispuistossa se on peto löytämään hirvien vasat keväällä hyvän hajuaistinsa vuoksi. Toiminee samalla tavoin Suomessa.

    https://www.suomenpeura.fi/fi/uhat/suurpedot.html

    Linkin sivun lopussa Ilpo Kojolan ym. tieteellinen artikkeli aiheeseen liittyen Annales Zoologici Fennicissä. Jutussa sanotaan mm. että peurojen ahdinkoa helpottaisi hirvien määrän alentaminen, koska korkea hirvikanta ylläpitää korkeaa susikantaa.

    Jätkäpätkä

    Hyvin on mahtunut tälle alueelle ahmat, ilvekset ja sudet, joku karhukin. Karhu ei taida olla kovinkaan merkittävä hirvieläinten saalistaja, syö niin paljon myös marjoja jne. Ahmakin taitaa olla pahempi? Susi on peto pyytämään.

    Metsuri motokuski

    Meillä kyllä karhut ovat nimenomaan erikoistuneet hirven vasojen pyyntiin. Eipä ole vierasta että aikuinenkaan saaliiksi löytyy. Yksi vuosi me ammuimme useamman hirven jossa oli karhujen raatelujäljet. Suurin kimpale joka roikkui nahan varassa niin oli 3 kg. Keväällä vasat ovat karhulle helppoa saalista kun muuta ravintoa on vähän. Kesän myötä karhu siirtyy muun ravinnon pariin kuten marjoihin.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 104)