Keskustelut Metsänomistus Susi metsänomistajan apulainen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 104)
  • Susi metsänomistajan apulainen

    Vuosi pari sitten asettui susilauma alueellemme, ainakin 8 sutta siinä on. Varmuudella ainakin kymmenkunta hirveä lahtasivat tuohon aika pieneen alueeseen nyt talven aikana+ ne mitä kukaan ei löytänyt. Yhtään metsästäjien koira eivät tappaneet vaikka hirviä pyysivät normaaliin tapaan. Ei voi enää paljon parempaa ystävää luonto tarjota metsänomistajalle kuin susi säätelemään hirvikantaa.

  • wanhajätkä

    Matkailu oli leipälajini parikymmentävuotta. Voin alalta väitellä vaikka minkä tohtorin kanssa. Kyllä tänne turisteja mahtuu ja minusta on hyvä että he on paimennuksessa ja reiteillä. Toisin on rinkkasatiaiset joihin teistä suurin osa kuulunee. Tietämys tuntuu olevan aika heikko. Asiantuntijoita teistä tuntuu kyllä löytyvän. Kulkevat missä kulkevat.

    Sekään matkailuyritys ei muuten päättynyt konkurssiin vaan väsymykseen. Kova laji sekin!

    Kalle Kehveli

    Porot aitaukseen ja hirvet lukuun 10000 koko suomessa. Kaikille vapaille sorkkaeläimille vapaa metsästysoikeus poroa ja metsäpeuraa myöten.

    Anton Chigurh

    Ja nekin hirvet sinne poronhoitoalueelle. Ja sudet niiden hoitajaksi.

    Metsäpeura tapettiin meillä aikoinaan sukupuuttoon, mutta palasi sitten venäjältä susien mukana.

    Jätkäpätkä

    Eiköhän susi poronhoitoaluulla ole sama asia kuin hirvieläimet etelässä kumpikin vie omistajilta. Kyseessä metsänomistaja/ poromies

    Tähän vielä lisäisin kateellisten metsästäjien voivotukset siitä kuinka susi syö heidän omat hirvensä. Hirvethän ovat metsästäjien varsinkin kaupunkilaisten nuolukivillä ja ruokintapaikoilla kasvattamia omia elukoita ja laidunmaat vain metsää jokamiehen oikeudella.

    arto

    Tekeekö tuhoja, Moni jättää taimikkonsa oman onnen nojaan, Mätästys istutus. Siinä ne hoidot. Varmaan suomen metsät saataisi monikertaiseksi hyvillä hoidoilla. samalla varmaan sorkkaeläimen vähenisivät koska ruoka loppusi. Tai luonto hoitaisi senkin. Niinhän käy kaikille muillekin nisäkkäille.

    Gla

    Mikä ihme siinä on, että jälleen kerran hirvituhoja koitetaan vähätellä hoitorästien perusteella?

    Minua ei kiinnosta se, jättääkö joku taimikot hoitamatta (tai kiinnostaa, mutta se on eri keskustelun aihe). Minua kiinnostaa se, että hoidosta huolimatta taimikot syödään. Kyse ei myöskään ole pelkästään hirvistä, vaan todennäköisesti pahempaa jälkeä tekee peurat. Kyse on siis hirvieläimistä kokonaisuutena.

    Kantaa ei ole järkevää alentaa vähentämällä ruokaa. Siirtymäaikana tuhot pahenisivat entisestään. Lisäksi jo nyt ruokaa kannetaan metsiin rekkalasteittain, ei siis ole pienintäkään halua metsästäjillä vähentää ruokaa.

    jees h-valta

    Luuleeko arto tosiaan ettei hirville kelpaa mättäässä oleva istutustaimi? Sen hamuamisen tekee vielä paljon pahemmaksi että taimi nousee juurineen ylös ja löytyy muutaman metrin päästä kuivuneena trönttinä siltä osin mitä hirvi ei ole syönyt. Eli totaalituho ja tuplavahinko koska kallis työ metsän helppoon alkulähtöön menee hukkaan. Olen niitä männyn taimia joissa hiukankin elon merkkejä on vielä näkynyt uudelleen istuttanut vesiojassa kastelun jälkeen. Osa on onnistunut mutta jää monta vuotta jälkeen muista rauhassa kasvaneista. Eikä sillä toiminnalla mitään pelasta, paljon jää tyhjiä mättäitä.

    Tolopainen

    Metsokin repii taimia irti maasta, kun ne ovat vasta istutettuja eli hirvi ei aina ole syyllinen.

    suorittava porras

    Yhden aukossa olleen metson pesän ympäriltä on löydetty jopa 400 tuhottua tainta . Hirvi tuskin aukkoon poikkeaa syömäaikeissa ellei sieltä löydy lehtipuuvesakkoa. Lähes poikkeuksetta hirvivahinkotarkastajat ovat raportoineet vahinkoalueen liian isosta lehtipuun määrästä . ”Raivatuissakin” taimikoissa tuen epäämisen syynä on vajavainen työn toteutus.

    Aletaan vasta sitten pudottelemaan  hirvikantaa nykyisestään ,kun metsänomistajat tehostavat taimikoidensa hoitotoimia nykyisestään . Yli puolessa nykytaimikoista ainoa perkausta tekevä nisäkäs on hirvi .

    jees h-valta

    Metso ei pasko hirven papanoita ja se ei muuta yhtään sitä että hirvi on näistä kuitenkin se pahin tuholainen. Metson tuhot ovat sen rinnalla marginaalia. Hirvi syö kulkiessaan jatkuvasti eli turpa hamuaa lähellä maata ja kun tätä tapahtuu useampi kerta suuntaan sekä toiseen alkukeväästä kesään niin kyllä tuhottujen taimien määrä on huomattava. Joskus taimikot vain ovat enemmän hirven luontaisilla kulkureiteillä, joskus vähemmän. Mutta jokainen taimikon läpi kulku aiheuttaa aina tuhoa. Nyt toivon että hirvet kulkisivat tottumaansa reittiä naapurin mäntytaimikon läpi. Ensi keväänä minulle tulee myös 1,5ha:n taimikko omalle puolelle. Nämä naapurin istutukset ovat pitkissä saroissa juuri siten että hirvet kulkevat koko matkan sarkaa pitkin. Koivua ei ole lainkaan. Silti tämä pääasiallinen kulkusarka on muutenkin turvepohjaisena kuin grossiratoja täynnään hirvien mutapoluista. Eli sotkemis-ja syöntivahingot koko saran mittaisia. Toivottavasti Huittislainen omistaja on käynyt katsomassa. Olisi aiheen hirvituhokorvauksen haku.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 104)