Jos tutkimusten perusteella kantokäsittely kannattaa tehdä ja lakien perusteella se tulee tehdä kesähakkuissa (en ole tarkastanut), niin kummastuttaa tämä keskustelu.
Puun myyjä odottaa, että käsittely tehdään ja hinta sisältyy kuutiohintaan.
Jos harvennuksissa on aineen levitysongelma, niin se varmaan saadaan korjattua. Tähän luulisi liikenevän jopa valtioltakin tutkimus- ja tuotekehitysrahaa.
Jos metsiä alkaa tuhoutumaan merkittäviä määriä kantokäsittelyn laistamisen takia, niin ehkä markkinat sen sitten korjaavat vähän pidemmällä tähtäimellä.
###
—-snip—-
Jätevesiasetus on laadittu virkamiestyönä ja asiantuntijoita kuunnellen. Viisakaan virkamies (varsinkaan vihertävä) ei ole pystynyt ottamaan lakiesitystä tehdessään mukaan kaikkia kustannustekijöitä .
—snip—
Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 48 min sitten
Lähettäjä: suorittava porras ####
Kalliiksihan tuo tulee. Epäilen, että eivät vaivautuneet edes yrittämään noiden kustannusten kunnollista arviointia. Ne kun ovat toisarvoisia ”vihreitten” mailmassa.
Ja ei tainnut prakata vain tuo kustannusarvio. Jos muistan oikein, olivat päätöksen perusteluissa saastekuormituksen arviot tuulesta temmattuja.
Taisi puuttua myös kunnollinen ja tutkittu tekniikka mummojen pissin suodatukseen.
Koko kakkahommasta jää hiukan sellainen maku, että ovat nakanneet jätelain kuin koira paskan puoastaan.
Itse noudatan kansalaishyveenä henkilökohtaista suodatusta. Aina metsäpissillä lirittelen vedenpuhdistuspatruunan läpi. Käytetyt patruunat toimitan ympäristöministeriöön. Tietävät siellä paremmin miten niitä pitää käsitellä.
Tuota ketjua aloittaessani ei kyllä tullut mieleenikään kantokäsittely. Kuitenkin keskustelun pohjalta tiedoksi, pohdittavaksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten päättäjille.
Yksi törkeimpiä vallan väärinkäytöksiä täällä Suomessa ovat olleet maaseudulla asumista rajoittavat lait.
Asunnon pitää olla tietyllä tavalla varustettu, jotta sitä voidaan käyttää vakituisena asuntona.
Jos taas aikoo muuttaa vapaa-ajan asunnon vakituiseksi, tai aikoo rakentaa haja-asutusalueelle vakituisen asunnon, pitää siihen anoa kallis poikkeuslupa ja lisäksi vielä naapureilta saada siihen suostumus!
Kaupunkiin muuttaessa ei minun ole tavinut anoa tai kysyä siihen keneltäkään mitään lupaa.
Kun Neuvostoliitossa ja muissa itablokin maissa aikoinaan toteutettiin maatalouden kollektivisointi ja haja-asutuksen alasajo, ei oltu lähellekään niin tehokkaita maaseudun tyhjentäjiä kuin viime vuosikymmeninä täällä Suomessa.
On edes jossain lainsäätäjäkin järjissään ollut kun on ymmärtänyt ettei eläkepaapojen ja mammojen tarvi päästä ympärivuoden möksillensä kituuttamaan. Hel….nmoinen ralli apteekkiin ja kauppaan jostain tiehoitokuntien kinttupolkuja ja niille sitten pitää aurata ja plankata ja sannoittaa. Entäs kun pitäisi ambulanssin osua sinne muutamassa minuutissa tiltin saanutta avittamaan. Haeskelee tunnin ympäri korpea ja toteaa että turhaa, kuollu se jo on kummiski.
Olen täysin lainsäästäjän linjoilla. Pysykööt huonot siellä apteekin vieressä nin kerkiää vetelemään uksea jo aamuvoimistelun verran ennen avaamista. Sitähän ne ylleensä harrastaa.
Jätevesiasetuskin perustuu lakiin . Jostakin syystä sekin kaatuu ilmenneiden saatavaan hyötyyn nähden liian korkeiden toteuttamiskustannusten vuoksi .
Ihan 100 %:n varmuutta kantokäsittelyn hyödyistä ei todellisuudessa ole . Hommaa tehdään siis jossakin määrin ”varmuuden vuoksi” . Sama tilanne , kun mummun pissille pitää järjestää kallis ja epävarma erillinen jätteenkäsittelyjärjestelmä .
Jätevesiasetus on laadittu virkamiestyönä ja asiantuntijoita kuunnellen . Viisaskaan virkamies (varsinkaan vihertävä) ei ole pystynyt ottamaan lakiesitystä tehdessään mukaan kaikkia kustannustekijöitä .
Mummut ja heidän omaisensa ovat kuitenkin sen verran suuri poliittinen voima ,että hyötyyn nähden liian kallis päätös on saatu muuttumaan .
Kokonaan toinen tilanne on kantokäsittelyn kohdalla . Runsaan vieraan pääoman varassa toimivan yrittäjän sana ei tahdo painaa missään portaassa , vaikka kyseessä olisi päivänselvä kuluerä , joka
työn tilaajan kuuluisi maksaa kokonaisuudessaan eikä vain osittain .
Vaan tuo ihmisten vapaan asuinpaikan estävä laki estää myös maaseutuammateissa, joihin kuuluu myös metsäala, työläisten asumisen lähellä metsiä. Eli lisää työntekijöiden kilometrien määrää ja sitä kautta alan kustannuksia.
On järkyttävää, ettei ihminen saa omalle maalleen rakentaa taloa ja asua haluamassaan paikassa, vain siitä syystä että on kyseiselle kunnalle enemmän ongelmajätettä kuin veronmaksaja.
Oletko Jesse ihan selvinpäin?
Kirjoituksellani ei kyllä tasan tarkkaan ollut mitään yhteyttä vanhusvästön asumiseen maaseudulla, vaan kysymys oli nimenomaan omillaan toimeentulevan aktiiviväestön asumisrajoituksista maaseudulla.
No jos asunnon pitää olla tietyllä tavalla varustettu nin eikö se silloin pidä vain laittaa siihen tälliin?
Pitääkö se sama paskahuusikulttuuri jatkua sukupolvesta seuraavaan ja sitäkin seuraavaan. Sen takiahan sieltä jo morseimet on aikaa paennut sivistyksen pariin. Jos on niin köyhä ettei ole varaa laittaa siihen asuntoon muutamaa tuhatlappusta nin millä pirullas se sitten pystyy autoa pitämään?
Ja vaikka maalla on salakaadot mannaa ja marjat jälkiruokahöystettä ei se aivan riitä. Kyllä siellä kaupassa ramppaa se nuorempikin mulli.
Jos sossun matka pitenee ja ei ilman pärjää on varmasti pareen myös asustaa siellä kylän kaljakuppilan vieressä. Tuleehan se meille halvemmaksi kuin sen taksikyydit sinne kuppilaan.
Eipä tunnu Jesse täysin olevan perillä noista asumisen rajoituksista maaseudulla.
Eihän tuo jätevesiasia ole siitä kuin vain yksi pieni osa.
Huonekorkeus on se, mihin vakituinen asuminen monesti tyssää. Koko korkeusmääritelmä on vedetty hatusta, eikä auta, vaikka käytössä olisi konelliset ilmanvaihdot yms.
Seuraavaksi mitataan sitten seinänpaksuuksia ja muiden rakenteiden u-arvoja.
Jos rakennus onnistutaan saamaan kaikki normit täyttäväksi, yhteiskunnalta löytyy kyllä kalupakista vielä vaikka mitä lisäharmia, jotta asukas saataisiin lopulta luopumaan maalla asumisesta.
Joudun työssäni näkemään ne todelliset kustannukset, mitä asumisen ja työpaikkojen keskittäminen muutamiin kasvukeskuksiin maassamme maksaa uusina asuntoina, teinä, ratoina ja muuna infrana, päiväkoteina, kouluina, palvelutaloina, kauppakeskuksina, yms.
Ne ovat miljardiluokan kustannuksia vuosittain, ja ovat osaltaan kasvattamassa kestävyysvajettamme.
Kreikka ilmoitti tänään alkavansa purkaa vastaavaa lainsäädäntöä. Ennenpitkää sama on edessä myös täällä Suomessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.