Minkäs sille voi, että se muuttuu kesken kauden, välillä valtio antaa, välillä ottaa. Suomi ei ole enää kilpailukykyinen niin jokainen joutuu nyt tinkimään palkastaan. Uutta sopimusta tehdessä on sitten yritettävä saada korvauksia takautuvasti parempina hintoina. Tälläisessa uudessa kansainvälisessä ympäristössä on kenenkään saada enää palkkaansa ylöspäin, globaalitalous pakottaa tulemaan toimeen huonommilla palkoilla ja puunhinnoilla.

#”Se kantokäsittelyn kustannus on siinä kuutioliksassa.”#

Tämä pitää paikkansa . Sen osuus vain sattuu olemaan kolmasosa työn aiheuttamasta kokonaiskustannuksesta ja lähes 1/1 suhteessa kemera-avustuksen määrään.

Selvyyden vuoksi totean , että en ole tarkoittanut , että palkkoja ja muita maksuja kasvatetaan tarpeettomasti .Täysi korvaus aiheutuneista todellisista kustannuksista riittää.

Kantoasia alkaa olla taputeltu .
On sitten vissiin jätettävä kaksi kantoa kolmesta käsittelemättä tai pinta-alaan suhteutettuna käsiteltävä kantoja niin kauan , kun raha riittää eli yksi kolmasosa leimikon pinta-alasta : )

Edellä vilauteltiin ”pekkasten”poistamista . Jos ne poistetaan , on myös pidettävä huolta siitä , että niillä aloilla , joiden viikottainen työaika on alle 40 tuntia , tuntivaatimusta lisätää 40 tuntiin .

Vuosittainen työehtosopimuksen mukainen tavoitetyötuntimäärä on tällä hetkellä 1732 tuntia . Tähän päästän , joko tekemällä jatkuvasti alle 8 tunnin päiviä , tai pitämällä palkallinen vapaapäivä (=pekkanen) niiden alojen kohdalla kerran kuukaudessa , joiden päivittäinen työaika on 8 tuntia . Molemmilla tavoilla on tavoitteena sama vuosiansio ja yhtäsuuri vuosittainen työaika. Reilun vartin päivittäisen työajan lyhentämisen asemasta pekkasvapaa on kokonainen päivä kuukaudessa. Kokonainen päivä vapaata työajan lyhentämiskeinona on moesti käytännöllisempi vaihtoehto .

Ajatusta , että työaikoja alettaisiin jatkamaan jo ennestään kuormitetuille ja mahdollisesti eläkeikää lähestyville työntekijöille on täysi susi tilanteessa , jossa nuorisotyöttömyys kasvaa ja verksiä voimia olisi tarjolla tekemään työtä tehokkaammin.

Niin kyse on vain siitä että saadaan työntekijän palkkakustannukset kilpailukykyiseksi. Siihen en usko että jos nykyiset työntekijät tekevät pitempää päivää niin se on poissa työttömien työllistymisestä.

Uskon siihen että kun työntekijän palkkakustannukset ovat kilpailukykyiset muihin euroopan maihin verrattuna tulee Suomi pärjäämään paremmin tarjouskilpailuissa.

Esimerkkinä voisi olla rakennusteollisuus. Nyt laatoittajat, maalarit ja levyttäjät ja jne. ovat ulkomasia työntekijöitä ja suomalaiset duunarit ovat kortistossa. Silloin kun homma vaatii suurempaa ammattitaitoa kuten sähkö ja lvi-ala niin sinne suomalaiset kelpaa. Jo pelkästään kustannusrakenteen purkamisella saadaan kortistoa tyhjäksi kun duunarin tuntikustannukset tulevat kilpailukykyiseksi. Ilman muuta tämä koskee kaikkia ja se 40 t viikossa on ihan oikein.

Tuottavuus ei välttämättä parane kaikkien kohdalla työaikaa pidentämällä . Tuskin on mitään hyötyä siitä , että työntekijä vilkuilee kelloa vartin pitempään odotellessaan päivän päättymistä . Nykyisen työajan tehokkaampi käyttö puolestaan lisäisi tuottavuutta . Tutkimusten mukaan tuottavuus hupenee usein huonon johtamisen seurauksena . Koko työaikaa ei voida hyödyntää täysipainoisesti , kun toimintaympäristö aiheuttaa tyhjäkäyntiä . Jos tähän lisätään vielä vastentahtoinen työajan pidentäminen (lue palkanalennus) , voi päivittäisen työajan jatkaminen aiheuttaa täysin toivotun vastaisen efektin . Tuottavuus tosiasiassa laskee . Tämän voin normaalia pidempää työpäivää tekevänä ja erilaisia johtamistapoja kokeneena
henkilökohtaisestikin allekirjoittaa.

Otin työajan jatkamisen ja nuorisotyöttömyyden esille siksi , että on tilanteita , joissa perheen vanhemmat joutuvat pidentämään päivää auttaakseen nuorta polvea selviämään arjesta , kun näillä ei ole työtä . Ei kulu montaakaan vuotta , kun työkykykin katoaa jatkuvan työttömyyden myötä .Monelle nuorelle on ainoa mahdollisuus turvautua työtä vuokraavan firman palveluksiin . Työehdoissa on työajaksi määrätty 0-37 tuntia viikosta , joista vaihtoehdoista useimmin toteutuu nolla .
Se vähäinenkin työ löytyy jostakin kaukaa muutaman tunnin pätkinä ja parin tunnin varoajalla . Esim. perjantaina viikon työttömyyden ja odottelun jälkeen klo 16 tulee ilmoitus , että kahden tunnin kuluttua olisi töitä yövuorossa ….
Työtarjous voi tulla myös jatkuvasti avoinna olevaan työpaikkaan syrjäisessä Siwassa , jossa tapahtuu ryöstö lähes viikottain . Tässä tilanteessa joutuu pohtimaan kumpi on tarpeellisempi raha , vai henki . Tunnen tapauksen , joka kieltäytyi ..onneksi . Seuraavana päivänä liike ryöstettiin väkivaltaisesti.
Oikeisiin töihin ja jatkuvaan työsuhteeseen nuoren matka on tänä päivänä todella pitkä , ja tie kivinen . Töitä ei välttämättä löydy vaikka olisi ammatiltaan sähkömies.