Metsänomistajalta ei tosin tarvitsekaan kysyäkään mitään, sillä homma rahoitetaan ottamalla puuttuva siivu puun hinnasta.
Sieltähän ne muutkin kulut rahoitetaan.
Joo,Peteltä tosi asiaa.
Kesäharvennukset ovat riski jo muutenkin.Korjuujälkitutkimuksissa paskaa tulee edelleen ihan liikaa,vaikka risukot voi jo jättää tekemättä.Syy näyttää olevan asenteessa.Hyvän työn tekeminen ei ole kunnia-asia.Jos hutilointi ja ja mukatekeminen on tosiaan opittu tyyli niin ei sitä muuteta isollakaan rahalla.
Onko näin ettei näitä kavereita voi jättää metsään ilman valvontaa?
Jos työmaat ovat lajalla alueella ja kuljettajat asuvat kaukana toimipisteestä , on yritettävä minimoida kuljetuskertojen määrää .
Jarrullinen kärry on myös turvallisuustekijä .
Kantokäsittelyn kiinnostavuudesta ei ole kysymys vaan siitä , että
lystin maksajia ei tahdo löytyä . Uusi kemerakin tarjoaa alenevaa korvausta työmuodolle .
Metsänomistajana olisin hyvinkin kiinnostunut toimista , joilla kantokäsittelyn jatkuminen turvataan . Aleneva työkorvaus ja lisääntyvät kustannukset samaan aikaan ovat erittäin huono yhdistelmä . Homma menee kiville hyvin nopeasti , jos tilanteeseen ei löydetä ratkaisua . Yhtiötkin ovat pesemässä käsiään kantokästtelyn osalta siirtämällä koko toiminnan yrittäjän vastuulle.
Rahoituksesta , varastoinnista ja levityksestä oheistoimintoineen huolehtii yrittäjä .
Jo tähänkin mennessä on aiheutunut ongelmia tukien maksuaikataulujen kanssa . Mitä tapahtuukaan , jos tukia leikataan tämän lisäksi ? Lisääntyvä puun käyttö lisää tarvetta
kesähakkuisiin . Tämän vuoksi kantokäsittelyyn liittyvät taloudelliset vastuukysymykset on selvitettävä pikaisesti .
PS. lähes 3000 litraa on tänä keväänä ureaa kouran läpi virrannut .
Suurin osa kuitenkin kannon viereen . Mitä pienempi kanto ,sitä enemmän menee ainetta muuallekin , kun varsinaiseen kohteeseen. Kannoissa peitto on lähes 100%.inen . On työmaita , joissa pelkkien kantojen ”maalaamiseen” riittäisi 10- 20 litraa ainetta vuoroa kohden. Tekniikka suoltaa sitä kuitenkin täydet 100 litraa… eli lopulla kastellaan kanervia…
Huonoa taksaa on koitettava paikata vauhtia lisäämällä . Jos ”rotta on arestissa” on pirun kire ja jälki sen mukaista . ”Mukatekijät” ovat karsiutuneet alalta jo ajat sitten . Konetyö on muuttunut monen kohdalla selviytymistaisteluksi . Ilmaisen työn teettäminen ei tilannetta paranna.
On se melkoista selviytymistaistelua joo. Mihin niitä USA:n mahtipontisia avolavoja tarvitaan Suomessa? Kun olen asiaa katsellut ”päältä” voin todeta että konefirman päällikön katsantokierroksiin.
Pitäähän sitä vahtia että alle parivuotta ”vanhat” koneet pyörii metsässä eikä makaa lanssilla. Ehkä se sitten on tarpeen enemmän kuin täällä putkialalla jossa äijät vain käy tekemässä kohteen pois ja ilmoittaa tunnit työnjohdolle. Harvemmin niiden perässä juoksennellaan jos ei rakennuttajan edustajat vaadi. Täällä vinkutaan muutamien kymppien kovista kustannusvaikutuksista ja vaaditaan milloin mitäkin metsänomistajalta ettei vaan joudu koneelta liikoja ainakaan alas hyppimään. Toki ne nivelet kangistuu kun ei juuri liike liikoja ahdista.
Jesselle on tuolla putkialalla toimiessaan kehittynyt jonkinasteinen putkinäkö.
On melko hyödytöntä suoraan verrata metsäkoneurakointia ja lvi-alaa keskenään.
Tähän ikään on hyvin ehtinyt nähdä niillä molemmilla aloilla niin menestyjiä kuin häviäjiäkin.
Onko se Jesseltä täysin ylivoimaista nähdä asiota edes hieman muidenkin näkövinkkelistä?
#”Kantokäsittelyn uusi kemera-tulkinta esim.
Eli nyt me saamme maksaa alv:t eli kierrätetään meillä ja paperia lähetellään eestaas.”#
Varsinainen kantokäsittely oheiskiemuroineen on ilmeisesti helppoa ??? : ) Jos ei edes alvin kanssa pärjää , on parasta olla viisastelematta varsinaisesta työstä .
Mainitsin tuolla aiemmin , että kantokäsittely on tuotu markkinoille ilmoitusluontoisena asiana pohtimatta tarkemmin , kuka vastaa toiminnan aiheuttamista kustannuksista . Neljäs kesä on menossa kantokäsittelyä männiköiden kesäharvennuksilla . Energiapuu on ollut toiminnan piirissä vasta kaksi täyttä kesää . Kustannusvaikutukset ovat sietämättömän korkeat pieniläpimittaista puuta käsiteltäessä . Tätä ei kukaan ole osannut ennustaa tai ennustajaa ei ole haluttu kuunnella .
Ainemenekki on käsiteltyä kuutiota kohden aivan liian suuri pieniläpimittaisilla leimikoilla. Tämä aiheuttaa runsaasti ylimääräistä vaivaa ja ajokertojen määrä leimikolla kasvaa tihentyneen tankkaustarpeen vuoksi . Monesti ollaan myös tilanteessa , että on mahdollista käyttää vain yhtä tankkauspistettä palstan läheisyydessä . Sinne johtavat ajourat joutuvat kovalle kuormitukselle. Tämä näkyy selvästi korjuujälkitarkastuksissa urapainumien lisääntymisenä.
Joskus tulee mieleen , että aiheuttavatko lisääntyneet ajokerrat urapainumineen enemmän haittaa , mitä kantokäsittelystä on hyötyä.
Ei varmasti niillä putkimiehillä olekkaan muutamaa sataa tuhatta lainaa mutta aivan samoin heillä on yrittäjä joka ostaa heille autokaluston ja työkalut ja toimitilat. Niihin uppoaa kyllä helposti muutama satatuhatta. Yritin lähinnä viestiä ettei aivan pikkumaisuuksia tällä alalla ole totuttu tönkimään. Maksetaan mieluummin ja yritetään pärjäillä. Monesti puhutaan paljon hintavammistakin ”joustoista”. Koneyrittäjien ikiaikainen valitus ja vaikerrus on selvästi korvaan ja silmään pistävää monen muun alan yrittäjiin nähden.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.