Suomalaisten petoasenteet ja petopolitiikka puntarissa. Salakaadot lisääntyvät: Onko maalla jouduttu susihysterian valtaan vai eikö petovaaraa oteta todesta?
Loppukaneettina surkuhupaisaan susikannan kasvatukseen tahtaavista toimista voi todeta:”Ne huutaa kovimmin, joilla ei ole sudelle mitaan menetettavaa.”
Jahas. Kuusmotti vaan motittaa noita susia vaikka väkisin.
Eikö joku aihe olisi hyvä antaa huilata jos on laantunut jo aiheena?
Ei todella ole minullakaan susille mitään menetettävää mutta annettavaa on paljonkin. Eli sorkallista karjaa piisaa Satakunnan saloillakin tuhatmäärin joten annan siitä mielelläni omankin osuuteni lihassa. Mutta vain susille.
”Susi on avainlaji. Se avain kun joutuu kadoksiin, niin silloin hukka perii.”
Mitä Anton oikein tarkoittaa? Suomessa ei ollut sataan vuoteen susia, eikä siitä ollut mitään ongelmia. Päinvastoin maa teollistui ja kehittyi, ja elintaso nousi kohisten
Tässä maassa tapettiin 1850 lähes 700 sutta. Metsäpeuroja oli laumoittain havumetsävyöhykkeellä ja hirvet olivat tuntureilla ja soilla, kuten niiden kuuluukin olla. Riittävä susikanta takasi elinvoimaisen metsäpeurakannan.
1880 täällä tapettiin vielä 293 sutta. 1930 enää 2, eikä enää ollut yhtään metsäpeuraa.
Metsäpeura on täysin susista riippuvainen. Ja havumetsävyöhykkeen hirvettömyys.
Uskon, että järki vihdoin voittaa, ja ahmoista ja susista otetaan henki pois, sillä nykytilanteessa ei ole enää mitään järkeä:
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan suurpetojen aiheuttamat vahingot olivat viime vuonna yli 7,3 miljoonaa euroa. Valtion talousarviossa vahinkojen korvaamiseen on varattu 4,3 miljoonaa euroa. Ilman lisärahoitusta suurpetovahinkojen korvauksia joudutaan leikkaamaan 45 prosenttia.
Yli 93 prosenttia suurpetojen viime vuonna aiheuttamista vahingoista oli porovahinkoja.
Pyydä perätilassa syntynyt äiteetäsi pyyhkimään vaahto suupielistäsi.
Metsäpeura syö talvella jäkälää ja varpukasveja. Haavalla ei eläisi enemmän eri lajeja kuin muilla puulajeillamme yhteensä, jos susi ei olisi havumetsävyöhykkeen tärkein laji.
Himasen mukaan ekologinen velkamme on 150%. Ja kasvaa koko ajan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.