› Keskustelut › Metsänomistus › Susi, hirvi ja haapa -arvauskilpailu

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4

  • Susi, hirvi ja haapa -arvauskilpailu

    Lähetetty: 30.10.2013, 12:20

    ”Pedoilla puolestaan on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta. … Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain lailla riippuvaisia.”

    Kenen tekstiä?

    Alaviite liittyen edelliseen kappaleeseen. ”Yellowstonen kansallispuistossa Yhdysvalloissa haapojen uusiutuminen tyrehtyi lähes kokonaan 1920-luvulla, samaan aikaan kun alueen sudet hävitettiin sukupuuttoon…Susi palautettiin kansallispuistoon vuonna 1995 …. haapojen uusiutuminen on päässyt jälleen vauhtiin. Paitsi että hirvikanta on pienentynyt myös hirvien käyttäytyminen on muuttunut: ne ovat tulleet entistä pelokkaammiksi eivätkä laidunna yhdellä paikalla pitkään. Tämäkin auttaa haapaa.” Lähde: Morell, V. 2007. Aspens return to Yellowstone with help from some wolves. Science 317: 438-439.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 31.10.2013, 19:04

    Virkeimmin lisääntynyt hakkuu puulajeittain on nyt koivu joten ei oikein tuo lihantuotanto metsäluonnossa sovi lisääntyvään lehtipuun kysyntään. Ans kattoo onko taas herrojen harrastehuvit tärkeämpiä kuin tuotannon pyynti koivupuusta.

    mehänpoika 1.11.2013, 17:43

    A. Jalkanen (avauksessa):
    ”””Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta. …
    Kenen tekstiä?”””

    – Vaikka haavan uusiutuminen Suomen metsissä onkin ”lähes olematonta”, ei sillä ole mitään tekemistä susien kanssa. Susiahan meillä oli hirvikannan räjähdysmäisen kohottamisen aikoihin hyvin vähän. Jossakin Yhdysvallan kansallispuistossa voi tilanne olla toinen.

    Meillä ihminen kaikessa tyhmyydessään keksi sellaiset hirvien metsästysohjeet, että hirvien lisääntyminen saatiin ennätysmäisen suureksi. Emä on rauhoitettu ja saaliista toinen puoli pitää olla lisääntymiskyvyttömiä vasoja. Uros – naarassuhdesuunnittelu lisännee vielä hirvikannan tuottoa lisää.

    Tiheällä hirvikannalla meilläkin haavat menevät hirvien suihin, mutta vähäisillä susillamme siihen ei liene paljon vaikutusta.

    Korpituvan Taneli 1.11.2013, 19:26

    40-luvun lopulla Suomen susikanta oli suurimmassa osassa maata nolla. Itärajalla ja lapissa oli jonkinlainen susikanta, mutta käsittääkseni aika pieni. Tarkentakaa jotka niitä alueita tunnette.
    Samaan aikaan Suomen hirvikanta oli aika minimaalinen. Ei toki niin pieni kuin joskus 20-luvulla, mutta pieni kumminkin.
    Pienenä viitteenä voisin mainita että 49 kotikunnassani oli 5 hirvenkaatolupaa, ja nekin oli lujassa saada ammutuksi, lisäksi mökinmiehet ampuivat pesueensa hengissäpitämiseksi jonkin verran hirviä. Hulluinpaan aikaan kunnassa oli jopa yli 600 lupaa, silloin ne olivat toki pääkohtaisia, siis aikuis- ja vasaluvat erikseen. Nykyisellään lupia on yli 300 (1lupa on yksi aikuinen tai kaksi vasaa)
    Tästä allonpohjasta hirvimäärää sitten lähdettiin kasvattamaan tietoisilla metsästyksen rajoitustoimilla ja seuraukset tiedetään.

    Susilla ei ollut näissä keimeissä mitään roolia, ne oli ammuttu täältäpäin pois jo 1800 luvun puolella. Nythän niitä taas sitten on, mutta kyllä on hirviäkin.
    Suomi ei ole mikään asumaton luonnonpuisto, turha sellaisia vertailuja on esittääkkään.

    Mehänpojan kanssa olen erimieltä vain siinä miten hirvien sukupuolijakaumaa pitäisi kehittää.
    Olen vahvasti sillä kannalla että hirvikanta pieneksi, alle 1 hirvi / 1000 ha. Se pieni kanta pitää sitten olla mahdollisimman elinvoimainen, niin että vasatuotto on päälukuun nähden maksimissaan. Näin saadaan myös sitä metsästettävääkin kuitenkin ja talvikannan tuhot ovat pieniä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen 1.11.2013, 19:36

    Jutun tarkoituksena ei ollut ehdottaa susiin lisäystä, vaan esittää esimerkki ravintoketjusta ja siitä että pedot vaikuttavat saaliseläintensä käyttäytymiseen.

    Korpituvan Taneli 1.11.2013, 19:57

    Kantaa vinouttamalla saadaan kyllä kanta äkkiä alas, mutta kun sitä sitten lähdetään elvyttelemään niin ollaan taas ojasta allikossa. Onhan tuosta esimerkkejä joka puolella maata.
    Tiukat, mutta tasaiset, hötkyilemättömät toimenpiteet vain johtavat toivottuun lopputulokseen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehänpoika 2.11.2013, 08:20

    Korpituvan Taneli:
    ”””Olen mehänpojan kanssa eri mieltä vain siinä miten hirvien sukupuolijakaantumaa kehittää.””

    – Tarkoitin edellisen viestini ”hirvien metsästysohjeilla” pyyntilupiin perustuvaa metsästystä, joka on osoittanut toimimattomuutensa noin 45 vuoden aikana, kun koko ajan on vain ”pyritty” tasaiseen ja kohtuullisempaan hirvikantaan.

    Kuitenkin pelkään, että alle yhden hirven/1000 ha hirvitiheyteen ei päästäisi edes pyyntiluvista vapaalla metsästyksellä, jos hirvikannan tuottavuutta heikentäviä metsästysohjeita ei otettaisi käyttöön.

    A.Jalkanen 2.11.2013, 11:41

    Viitaten Metsästäjäinliiton kirjoitukseen Helsingin Sanomain Mielipide-osastolla tänään 2.11.

    Olen samaa mieltä siitä, että vieraslajeja ja hirveä voi olla suotavaa metsästää, paitsi talousmetsissä, myös ls-alueilla, mutta käytetään perusteluina mieluummin oikeita argumentteja. Tässä ketjussa aiemmin jo puhuttiin SUPITUTKIJA Kauhalan käsityksestä, että supin haitallisuus linnuille on suuresti yliarvioitu.

    Lisäyksenä siihen Hanskin kirjasta s. 108: ”Sen sijaan supikoiralla voi olla huomattavakin merkitys tautien ja loisten, sellaisten kuin vesikauhun ja myyräekinokokin, levittäjänä”. Toisin sanoen, mielestäni metsästystä ls-alueilla voidaan perustella sillä, että supi ja minkki ovat vieraslajeja, ja supin metsästystä lisäksi tautitilanteen pitämisellä hyvänä.

    Toisaalta voidaan heti perään heittää vasta-argumentti, että voi olla niinkin, että myyrävälitteisten tautien kannalta petojen mahdollisimman suuri määrä luonnossa tarkoittaa mahdollisimman vähän myyriä ja näin ollen myös vähemmän tauteja ihmisellä. Pitäisi tietää kumpi on tautien leviämisessä ratkaisevaa, petojen määrä vai myyrien määrä. Tästä huolimatta suosisin kotoperäisiä eli alkuperäisiä petoja, joihin saalislajit ovat sopeutuneet.

    6 m3 2.11.2013, 19:25

    Vääjäämättä nousee mieleen että supitutkimusta on tehty talviaikaan? 🙁
    Tuppaa nimittäin olemaan nuo tutkimukset minkistä ja supeista kovin vastakkaisia kokemusperäiseen todellisuuteen.
    Nimittäin tuon pesärosvoilun osalta.

    suorittava porras 3.11.2013, 12:19

    Anton , myyrät tulevat ! Oletko valmis ? Ilvekset syöneet ketut ja supit monin paikoin yhdettömiin ja myyriä vilisee joka mättäässä !

    6 m3 3.11.2013, 17:56

    Joo, ja lumihypoteesin mukaan on kohta lunta maassa, siispä sitä on sitten katoillakin?

    korjaus. siis lumiukkohypoteesi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4