› Keskustelut › Metsänomistus › Susi, hirvi ja haapa -arvauskilpailu

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4

  • Susi, hirvi ja haapa -arvauskilpailu

    Lähetetty: 30.10.2013, 12:20

    ”Pedoilla puolestaan on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta. … Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain lailla riippuvaisia.”

    Kenen tekstiä?

    Alaviite liittyen edelliseen kappaleeseen. ”Yellowstonen kansallispuistossa Yhdysvalloissa haapojen uusiutuminen tyrehtyi lähes kokonaan 1920-luvulla, samaan aikaan kun alueen sudet hävitettiin sukupuuttoon…Susi palautettiin kansallispuistoon vuonna 1995 …. haapojen uusiutuminen on päässyt jälleen vauhtiin. Paitsi että hirvikanta on pienentynyt myös hirvien käyttäytyminen on muuttunut: ne ovat tulleet entistä pelokkaammiksi eivätkä laidunna yhdellä paikalla pitkään. Tämäkin auttaa haapaa.” Lähde: Morell, V. 2007. Aspens return to Yellowstone with help from some wolves. Science 317: 438-439.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 31.10.2013, 08:16

    Harrastelija oikeassa. Hirvi ja hirvenlihalla harrastelijat tulevat katoamaan aika vähäiseen marginaaliin. Sen sijaan lahoavien ja itikoiden ilakoimien kuusikoiden tilalle tulee lehtipuu joka on mahdollisimman monipuolinen niin käytöltään kuin ekologisaelta jäljeltään. Haapa ottaa uudelleen voimaa lämpeävästä ja tuhoalttiimmasta metsäluonnostamme. Metsien käsittelytapojen muutokset tulevat myös auttamaan koska viljely havupuille vähenee.
    Luontaiseen haapa tulee parhaiten monilla pohjatyypeillä.
    Sen sijaan hirvi alkaa kärsiä lämpeävästä maastamme ja muuttaa pohjoisemmaksi. Porojen purijat saavat lisämaustetta hirven lihasta.
    Metsästys myös jää sinne alkukantaisena ja harmaantuvana harrastuksena. Siellä ne lahdit sujuu poromiesjälkeläisiltä.

    Puun takaa 31.10.2013, 09:03

    Ilmaston lämmetessä hirvi siirtyy pohjoiseen, mutta saamme saksanhirven, ym. nelisokkaiset tilalle ainakin tänne Etelä- ja Keski-Suomeen.
    En tunne nykyisiä riista-lihamarkkinoita Suomessa, mutta saksanhirven nimellä tuntuu liharuokia olevan tarjolla joka-toisessa ruokapaikassa nykyään. Mistä tämä liha on peräisin?

    6tukki 31.10.2013, 09:13

    ”Hirvikantaa tulee hoitaa ja vaalia niin, että kannan aiheuttamat vahingot saadaan mahdollisimman vähäisiksi”.

    Juuri näin harrastelija, olet lauseessasi asian ytimessä. Tämä tosiasia tiedetään ja tunnetaan hyvin. Käytännön tasolla lause tulee suomentaa: hirvikannan koko tulee pudottaa sellaiseksi, että kannan aiheuttamat vahingot saadaan mahdollisimman vähäisiksi.

    Onko koko ongelman ydin siinä, ettei osata arvioida minkä kokoinen hirvikanta aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoja?

    Oudosti ainakin tuota ”mahdollisimman vähän vahinkoja” määrettä tulkitaan, kun taas ollaan hirvikantaa kasvattamassa suuremmaksi.

    6tukki 31.10.2013, 09:15

    Tahaton tuplaus.

    Puun takaa 31.10.2013, 09:28

    Uuden metsälain tarjoamat metsänhoitotavat kattavat pöydän saksanhirvelle Suomessa.
    Saksanhirvi onkin luokiteltu yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista

    jees h-valta 31.10.2013, 09:40

    Jos sitä vain ei varta vasten metsästäjät tänne kyörää ei siitä ole uhkaa. Mutta onhan nuo vieraslajikäsitteet aika omituisia olleet. Kanadanmajavaa hyysätään ja supia vainotaan. Mitään selkeää lokiikkaa näihin ei näytä sisältyvän. On vain metsästäjille mieluisia ja vähemmän mieluisia. Ja suojelu tai vaino sen mukaan.

    6 m3 31.10.2013, 10:17

    Suurin osa saksanhirvesta taitaa tulla Uudesta- Seelannista. Ekologista???

    Anton Chigurh 31.10.2013, 11:36

    Tässä maassa tuotetaan vuodessa 200 miljoonaa kiloa sianlihaa. Tuo määrä laadukasta lihaa saadaan aikaiseksi 100000 (sadantuhannen) hehtaarin viljoilla.

    Holtittomat sorkkeläinlaiduntajat vapaalaiduntavat lähes koko maan pinta-alaa (rapia 30 miljoonaa hehtaaria) tuottaen 7-8 miljoonaa kiloa pääasiassa puuntuottajien viljelemillä taimilla kasvattamaansa lihaketta vuokravastikkeetta.
    Tuon holtittoman laidunnuksen seurauksena miljoona hehtaaria kuusenjuurikääviköitä on sorkkaeläinlaiduntajien pakottamana jouduttu uudistamaan uudelleen juurikääviköiksi. Tuo pakotettu kuusettaminen näkyy jo nyt massiivisina kuusenkirjanpainajatuhoina, muunmuassa. Ja tämä on vasta pientä alkusoittoa.

    Der Steppenwolf

    A.Jalkanen 31.10.2013, 15:05

    Tarkennus: ilmoitan sitten kun oikea vastaus on tullut. Jos ei ala löytyä, annan vihjeitä.

    Saman kuin hirvi etelässä, tekee muuten poro pohjoisessa osassa Suomea; lehtipuut eivät uudistu.

    Männyntaimikossa haapaa ei tietenkään kannata kasvattaa, muualla kyllä, erityisesti järeässä muodossa, monimuotoisuutta lisäämässä. Ja tietysti sellu- ja energiapuuksi. Nythän se intensiivikasvatus onnistuu metsämaallakin, kun kiertoajan saa päättää metsänomistaja itse, siis uuden metsälain tultua voimaan.

    Päivitys klo 16.08.
    10 pisteen vihje: kyseinen tekstinpätkä esiintyy kirjassa jonka ostin Helsingin kirjamessuilta tiedekirjojen osastolta.

    Puun takaa 31.10.2013, 18:41

    Olen Antonin kanssa asiasta samaa mieltä.
    Mikä pahinta, nyt näyttää vahvasti siltä, että valtiovalta tekee tästä maasta pohjoisen poronhoitoaluetta lukuunottamatta pelkästään hirvenlihan tuotantoalueen.
    On järkyttävää nähdä, millä vauhdilla lihan- siipikarjan- ja maidontuotanto siirtyy pois tästä maasta.
    Jos suunta ei muutu, kymmenen vuoden kuluttua meillä ei enää ole omaa karjataloutta.
    En vain ymmärrä, miten kiihtyvällä vauhdilla velkaantuva maa aikoo jatkossa ruokkia kansalaisensa, – hirvenlihallako?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4