› Keskustelut › Metsänomistus › Susi, hirvi ja haapa -arvauskilpailu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4

  • Susi, hirvi ja haapa -arvauskilpailu

    Lähetetty: 30.10.2013, 12:20

    ”Pedoilla puolestaan on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta. … Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain lailla riippuvaisia.”

    Kenen tekstiä?

    Alaviite liittyen edelliseen kappaleeseen. ”Yellowstonen kansallispuistossa Yhdysvalloissa haapojen uusiutuminen tyrehtyi lähes kokonaan 1920-luvulla, samaan aikaan kun alueen sudet hävitettiin sukupuuttoon…Susi palautettiin kansallispuistoon vuonna 1995 …. haapojen uusiutuminen on päässyt jälleen vauhtiin. Paitsi että hirvikanta on pienentynyt myös hirvien käyttäytyminen on muuttunut: ne ovat tulleet entistä pelokkaammiksi eivätkä laidunna yhdellä paikalla pitkään. Tämäkin auttaa haapaa.” Lähde: Morell, V. 2007. Aspens return to Yellowstone with help from some wolves. Science 317: 438-439.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Leevi Sytky 30.10.2013, 12:36

    Anneli Jalkasen.

    Puun takaa 30.10.2013, 13:54

    Anton on ainakin tekstiä paljon käyttänyt, mutta onko se hänen omaa tekstiään?
    Suomea ja Yellowstonea ei tietenkään voi sellaisenaan verrata toisiinsa, koska toinen on asumatonta erämaata ja toinen on kauttaaltaan asuttu ja viljelty yhteiskunta.
    Suomessa on ollut pitkä sudeton aikakausi ja samoihin aikoihin myös lähes hirvetön vaihe.
    Molempien kannan vaihtelu on ollut lähes täysin ihmisten aiheuttamaa.

    jees h-valta 30.10.2013, 14:28

    Itse arvausta en tee mutta juuri tuohon tasapainoon olisi tärkeää pyrkiä. Susia lisää, hirviä vähemmän ja haapaa luontoon rikastuttamaan tylsiä havumetsiämme. Asialla on, oli sitten kenen tekstiä vaan.

    A.Jalkanen 30.10.2013, 16:45

    ”Mikä on näiden tulokaslajien, minkin ja supikoiran, vaikutus saaliskantoihin, erityisesti kanalintujen ja sorsien, kannan kokoon? Minkin ja supikoiran harjoittamalla saalistuksella on usein selitetty riistakantojen alamäkeä, mutta onko asia näin?
    …
    Mantereella minkin esiintyminen keskittyy erityisesti vesistöjen rannoille ja isojen ojien varsille, missä minkit saalistavat linnunpoikasia ja heikentävät siten lintujen pesintätulosta, mutta lintukosteikkojen ulkopuolella minkin vaikutus lienee vähäinen. Kaarina Kauhalalla, supikoiratutkijalla, on samantapaisia ajatuksia supin merkityksestä riistakannoille: erityiskohteita lukuun ottamatta vaikutus riistakantoihin on vähäinen. Se on ilmeisesti paljon vähäisempi kuin kotoisten petojen, ketun ja näädän, jotka saalistavat monenlaisissa elinympäristöissä ja ympäri vuoden – supikoirahan viettää talvet pesässä.”

    8 p. vihje. Kirjan takaliepeessä lukee näin:
    ”Tämä kirja kertoo muutoksista maapallolla, suurista mutta niin vähittäisistä muutoksista, että ne jäävät usein huomaamatta. Muutokset voidaan esittää lukuina, taulukoina ja diagrammeina, mutta ihmismieli on sellainen, että vain omin silmin nähty, omin korvin kuultu ja omin käsin kosketeltu on aivan todellista.”

    7 p. vihje. s. 214. ”Kulkemalla sukulinjoja pitkin riittävän pitkälle taaksepäin huomaamme luonnon monimuotoisuuden koostuvan omista sukulaisistamme. Eikö tässä ole kyllin syytä suojella luonnon monimuotoisuutta?”

    jees h-valta 30.10.2013, 20:15

    Arto kylä oikeassa roskapuuidentiteetistä jonka metsähaapamme on saanut. Ja hiukan perää on siinä että luontaisen laatu alkaa olla aika huono jo vuosikymmeniä jatkuneen eläinten raiskauksen vuoksi. Sen sijaan jalostetumpi muoto eli hybridi taas on terverunkoinen ja taattua runkoa tuottava puu. Ja sillä myös on rahallinen ja nopeakasvuisuudessaan jopa hyvä taloudellinen arvo.
    Sekään ei ole hirvien ykkösruokaa vaan esim. pihlaja silputaan vierestä aivan täysin. H-haapa saa vasta sitten siipeensä jos ei satu jotain aliskasvosmäntyä vielä ensiruokailuun. Tämän hetkinen hirvikanta sietää jo h-haapaa aika hyvin talvehtimisalueiden ulkopuolella jopa suojaamatta mutta raskaammilla aloilla suoja-aidalla. Joita edelleen saa ja käytetään kuten juuri kuulin jonkun muunkin P-Satakunnassa alkaneen käyttää. Porin Noormarkussa minullakin on kaksi hehtaaria suojaamattomana hirvien normialueella. Ei talvehtimisala. Paras minun viljelyaloistani.

    A.Jalkanen 30.10.2013, 22:01

    Niihin metsäkanoihin vaikuttaa myös metsästyksen tehostuminen. Samoin voi vaikuttaa mustikan väheneminen.

    Nyt voisi joku jo ruveta arvaamaan kenestä kynäilijästä on kyse, kun vihjeet helpottuvat. Messuilla näin livenä Kauko Röyhkän, Jari Tervon, Sofi Oksasen ja Lasse Lehtisen haastattelut, mutta tämä ei ole kukaan heistä.

    6 p. vihje. Kyseinen henkilö on tutkinut elinympäristöjen pirstoutumisen ja häviämisen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkitystä.

    A.Jalkanen 30.10.2013, 22:52

    Kehveli, kisi, arvasit oikein! En päässyt edes kirjoittamaan loppuja vihjeitä. No on ne sen verran hyvät, että laitan tähän, niin voitte miettiä missä vaiheessa itse kukin olisi tiennyt.

    5 p. Kirjan kannen kuvituksena on satelliittikuva suuresta saaresta Afrikan kaakkoisrannikon lähellä.
    4 p. Kaksi Borneon lantakuoriaista on nimetty kyseisen tutkijan mukaan.
    3 p. Hän on metapopulaatioteorian kehittäjä.
    2 p. Hän johtaa Helsingin yliopiston huippututkimusyksikköä.
    1 p. Hänet kutsuttiin toisena suomalaisena brittiläisen Royal Societyn jäseneksi vuonna 2005.

    Ja kirjahan on tietenkin Ilkka Hanskin ”Viestejä saarilta” Miksi luonnon monimuotoisuus hupenee? Gaudeamus 2008.

    Anton Chigurh 30.10.2013, 23:11

    Viimekesäisellä mielenkuohuntaa aiheuttaneella mottikisa-areenalla kasvaa kymmeniä parin kiinnon haapoja. Kyseinen kuvio on about 4 hehtaaria ja se on kylväytynyt 1960. Haapojen välittömässä tuntumassa kasvavat myös suurimmat männyt.

    arto on kotoisin vahvalta viljelyalueelta, mutta siitä huolimatta kirjoittaa: ”aikoinaan oli hirviä julmetusti kun metsästin ammutiin liki 50kpl vuodessa… …sitten tuli sudet söivät ne minimiin nyt lupia 4 vielä juokse puolet jälkiä ei löydy…”

    Der Steppenwolf

    kisi 30.10.2013, 23:14

    Aika vaikea arvata!

    Haisee ihan Hanskilta. Tutunoloista, tosin saksittua tekstiä sivulta 108, muun muassa.

    6 m3 31.10.2013, 05:52

    Tekstit on tilasto harhaa, niinkuin viidesosa lumikotkin. 🙁

    Se mikä sen todistaa on tuo haapaviha, haapaa syytetään männynversoruosteesta.
    Siksi siitä pyritään kaikin voimin pois, glyfosaatilla, kaulaamalla ja raivaamalla.
    Vaikka haapa onkin herkkua metsolle.

    Tuon Yellowstone myytti on murrettu ”suden ja hirven symbioosi” ketjussa.
    Turhaan käytetään kansallispuistoa jossa ei ole intraa eikä infraa verrokkina.

    Minkin ja supin osalta voi todeta: hyvin viihtyvät salomaillakin, kannattaisi poiketa vähän kauemmas teistä ja vesistöistä.
    Supi on iankaikkinen pesärosvo. Kanalinnut pesii mielellään ojien pientareitten läheisyydessä, supi seurailee ojia, samoin minkki.
    Noin tehden ne voivat vaellella pitkiäkin matkoja.
    Kärppä ja lumikko elävät pienemmissä piireissä, joten niitten vaikutus on paikallisempi.
    Samoin kanalinnut suosii hakkuuaukeita, hakkuutähteitten ja latvusten kerääminen vie niiltä suojattuja pesäpaikkoja.
    asia on tunnettu jo kulotuksen aikakaudelta.

    Metsäkanalintujen osalta Arton esiintuoma kuoriutumisen jälkeinen aika säineen vaikuttaa hyvin paljon poikueitten onnistumiseen.
    Metsolla ja teerellä myös edellisen talven lumi ja sää olosuhteet.

    ;=D

    OHO. elääkö Borneon lantakuoriainen symbioosissa hirven, suden ja haavan kanssa.

    Jahans, vätykseen on mänt vanhuuseläkeukkojen hommat kun emotionaalit jyllää vieläkin, liekkö syynä uuslukutaidottomuus???

    :=0

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4