› Keskustelut › Harrastukset › Suppilovahveroiden kasvu

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Suppilovahveroiden kasvu

    Lähetetty: 25.1.2013, 10:02

    Tämän päivän Hesarin mukaan Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava ”tietää”, että hehtaarilta irtoaa vuodessa helposti 50 kg suppivahveroita arvoltaan 250 euroa. Hänen mukaansa siis metsänomistajan kannattaa olla hakkaamatta männuköitään ja ryhtyä kasvattamaan sieniä. Tietysti Sulkava ”unohti” metsäteollisuuden vaikutuksen Suomen kansantalouteen.

    Oleellista kuitenkin on se, että puhuiko hän totta siitä sienisadostakaan. Omakohtaisten havaintojeni mukaan ei todellakaan. Meikäläisen ”puuhamailla” Keski-Suomessa on sekä nuoria että vanhoja männiköitä yhteensä satoja hetaareja. Ne on tullut myös tarkkaan koluttua. Muutamia varmoja pienialaisia suppilovahveropaikkoja löytyy normaalina sienivuonna. Suurin osa on kyllä täysin sienetöntä. Suppilovahveroiden suhteen tilanne muuttunee vielä huonompaan suuntaan. Nehän kasvavat yleensä paikoissa, jossa ei ole esimerkiksi mustikkaa. Typpilaskeumat näyttäisivät ainakin meillä päin runsastavan mustikkavarvustoa. Tietysti sitten on vielä vuosia, jolloin satoa tulee tuskin nimeksikään.

    Siispä. Millaisia sienitiheyksiä löytyy. Onko luonnonsuojelijoiden luontotuntemus aina tätä tasoa?

    Tekijä
    Timppa
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Tarja 26.1.2013, 17:50

    Pääsin järjestäjän roolissa tuonne saliin kuuntelemaan. Aiheena oli liiketaloudellinen metsänomistaminen – puuta ja muuta. Alustuksessa ja paneelikeskustelussa kaikki muut 10 puhuivat vain puusta. Minusta näytti, että Sulkava heitti tuon laskelmansa lennosta, kun tuskastui siihen, ettei metsän muista arvoista puhuttu mitään.

    A.Jalkanen 28.1.2013, 08:07

    Tarjaa kompaten, olisi tosiaan ollut eduksi jos muistettaisiin muutkin metsän tuotteet. Esimerkiksi koivunmahla, mäntyöljy, ja aika mielenkiintoisina uusina viljelykohteina arvosienet: pakuri, matsutake ja tryffeli. Näitä jos viljelee niin ne eivät sitten enää kuulukaan jokamiehenoikeuden piiriin.

    kisi 28.1.2013, 11:15

    A.Jalkanen mainitsi matsutaken. Se on suomalaiselta nimeltään siis männyntuoksuvalmuska. Aikamoinen salapoliisitarina näkyy olleen tieteellisen nimen fiksaaminen.

    Onko Metla tutkinut matsutakea muutenkin eikä pelkästään sen esiintymistä Suomessa?

    Löytyi Metla Hanke 3589 (Lu-Min Vaario).

    A.Jalkanen 28.1.2013, 15:49

    Kiitos täsmennyksestä nimen suhteen. Löysin kaksi ko. sienestä kertovaa sivua:

    http://www.metla.fi/uutiskirje/fen/2010-3/uutinen-2.html

    http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/matsutake/

    Tuo jälkimmäinen sivu on hyvä tietopaketti, sisältäen mm. pyynnön ilmoittaa esiintymät ja monenlaista muuta tietoa.

    kisi 29.1.2013, 11:29

    Tämäpä mielenkiintoista: lisätienestiä sienenviljelystä!

    Kansainvälinen tiedeyhteisö on konservoinut eli poikkeusmenetelmällä hyväksynyt männyntuoksuvalmuskan tieteelliseksi nimeksi Tricholoma matsutake. Oma tarinansa sekin.

    Täytyy katsella uusilla silmillä sienimaailmaa seuraavana suvena. Matsutake on siis männyn seuralainen; sitä on Suomessa tavattu lähinnä pohjoisen kuivilla mäntykankailla. Tutkijat ovat kuitenkin jo havainneet mykorritsan muodostusta myös kuusen kanssa! Esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan. Olisihan se ehkä räjähdys pankissa, jos sienirihmastoja otollisiin olosuhteisiin omille maille siirtämällä saisi tuottavan viljelmän. Japanin markkinoilla matsutaken keskihinta on noin 210 euroa kilolta — nuorista itiöemistä voidaan maksaa jopa tuhat euroa kilolta.

    Tämä kannattaa muistaa: ” Ruotsissa on lisäksi selvitetty, että sieni esiintyy vain jatkuvan kasvatuksen kohteena olleissa metsiköissä. Ilmeisesti se on hidas ja huono valloittamaan hakkuuaukeiden nuoret männiköt.”

    Korpituvan Taneli 29.1.2013, 13:49

    Pinsiön Vaari:
    ”Ja viljelty sato olisi sitten omaa eikä jokamiehen. ”

    A.Jalkanen esitti saman asian toisin sanoin.

    Mutta mikä ero on sieniviljelmällä metsässä, verrattuna jokamiehen oikeudella poimittaviin luonnonsieniin.?
    Mikä on se oikeudellinen raja viljelmän ja luonnonmetsän välillä. Taitaa käydä niin että jos kieltää jollakin läntillä poiminnan, viljelyyn vedoten ja yrittää vielä estää jokamiehiä pomimasta, niin tulee kutsu leivättömän pöydän ääreen.

    Lääninhallituksella on oikeus antaa virallinen lupa kulkukieltoon, mutta millä edellytyksillä sen saa? Sikäli kun tiedän teollisuuslaitostenkin virallisissa kulkukielloissa on edellytyksenä, että kulku alueella olisi kulkijalle itselleen vaaraksi.
    Aikanaan Metsä-Botnia yritti kieltää koko omistamallaan teollisuustontilla kulun, mutta valitusten jälkeen, sen oli tyydyttävä siihen, että vain se alue, missä oli selkeää teollista toimintaa saatiin aidata ja kulku ulkopuolisilta kieltää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen 29.1.2013, 15:01

    Jos kyseessä on viljelmä, pitäisi olla mahdollista aidata se ja kieltää kulku. Kyseessä ei ole enää luonnonsieniesiintymä, mutta oikeellisimman tulkinnan jokamiehen oikeuksista saisi ympäristöministeriöstä. Jos viljelyyn on uhrattu kuluja, ei liene reilua jos jokamies saa korjata sadon. Jos viljely alkaisi käytännössä, voisi olla tarpeen tarkistaa lakia tältä osin. Nykylain puitteissa Tanelin tulkinta on varmaan oikea.

    Korpituvan Taneli 29.1.2013, 15:32

    Kyllä kai nykylainkin puitteissa viljelmä saadaan rauhoitettua, mutta esitinkin nimenomaan kysymyksen että miten viljelmä määritellään?

    Peltoviljelyviljelyn suhteen mitään kummempaa tulkintaerimielisyyttä ei liene. Perunapellon antimet eivät ole jokamiehen oikeuden piirissä ja varas joutuu, kiinni jäädessään, vastuuseen.

    Onko ennakkotapauksia sieni tai metsämarjaviljelmästä ja sen rajaamisesta jokamiehen oikeuden ulkopuolelle?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    hemputtaja 29.1.2013, 17:56

    ### Onko ennakkotapauksia sieni tai metsämarjaviljelmästä ja sen rajaamisesta jokamiehen oikeuden ulkopuolelle?

    Terveisin: Korpituvan Taneli
    Sisältöä on muokattu
    Lähetetty: 2 h, 11 min sitten
    Lähettäjä: Korpituvan Taneli ###

    Tekisi mieli väittää, että on, mutta kun en tiedä. Taisi Metsäntutkimuslaitos joskus kokeilla hillan kasvatusta jotenkin (Huikari?), mutta varma en ole.

    Mielenkiintoinen aihe kieltämättä. Äkikseltään luulisi menevän heti jokamiehen oikeuksien ohi kun tekee joitain viljelytoimia ja omalla maallaan. Olivat sitten mitä tahansa.

    Kasvatus kuin kasvatus ja ei ole enää luontaista, mikä lienee jokamiehen oikeuksien yksi peruste. Epäilen, että jokamiehen oikeus loppuu, jos vaikka lannoittaa metsäkuviotaan ja tavoittele sillä parempaa marja- sienisatoa.

    Ei vain taida kukaan tietää millä pitäisi lannoittaa, että valoisuutta lisäävä harvennus voi olla varmin konsti.

    Luultavasti verottajakin innostuu. Omalta maalta kerätyn, kasvatetun metsämarjan tai sienen myynnistä tulee veronalainen tulo.

    Onneksi verottaja ei ole vielä kehdannut väittää metsämaan muokkausta korvasienen viljelyksi.

    6 m3 29.1.2013, 18:06

    Joskus 90 luvulla Kainuussa oli sieni boomi. Tutustuin työni puolesta yhteen sen aktivisteihin.
    Hän kehitteli sienirihmastoalustaa mm. kanttarellille, mustalle torvisienelle ja suppilovahveroille.
    Niitä hän istutteli omille mailleen. taisi saada jonkinlaisia tuloksiakin.
    Nyt asia lienee hautautunut unholaan koska hän muutti paremmille sienimaille jo toistakymmentä vuotta sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4