› Keskustelut › Metsänomistus › Supin metsästys lisää supeja

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Supin metsästys lisää supeja

    Lähetetty: 13.5.2013, 19:22

    Viimeisessä Metsästys ja Kalastus-lehdessä oli juttu, jossa tiivistettynä tutkijat totesivat supeista: ”Mitä enemmän niitä tapat, sitä enemmän niitä syntyy”.

    Näinhän voi todeta myös insinöörijärjellä, kuten olen joskus näillä palstoilla kirjoittanutkin. Kun metsästys oli vähäistä, supisaalis oli 60 000 yksiöä/v. Eikä kanta tainnut enemmän lisääntyä. Tehostetun metsästyksen aikaan saalis on 180 000 yksilöä/v. Eikä kanta vaan vähene. Siis johtopäätös on, että rauhoitetaan supi, niin sen kanta romahtaa.

    Mielenkiintoista olisi kuulla esimerkiksi Antonin kommentti siitä, että ne supin metsästäjät ovat täyttäneet Antonin toiveen supikannan lisääntymisestä. Siis Antonin pitäisi lähettää vähintäänkin kiitoskirje konjakkipullon kera.

    Miksi metsästys lisää supikantaa? Selitys saattaisi olla esimerkiksi se, että jäljelle jääneet ovat paremmassa ravitsemustilassa, mikä kasvattaa pentuekokoja.

    Mitä sitten tämä suuri supikanta sitten vaikuttaa myyräkantoihin tai myyräkannat supikantoihin. Kuten olemme voineet tilastoista todeta, ei sitten yhtään mitään. Oli myyrähuippuja 2006 ja 2009. Nyt on ollut myyräkannoissa pitkä aallonpohja. Supien määrä on kuitenkin pysynyt vakiona.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • suorittava porras 14.5.2013, 20:17

    Varsinkin kanalintujen kannalta on uudistusalojen huono kunto ja liiasta peitteisyydestä aiheutuva marjojen ja pensaiden hidas paluu metsän kiertoon elinolosuhteita heikentäviä tekijöitä. Risukon suojassa lymyilevä kanalintu on pienpedolle helppo saalis , kun lentoon ei pääse tarpeeksi nopeasti risujen hidastaessa vauhtia. Supi pystyy nappaamaan jopa metson sopivassa tiheikössä.

    Kesähakkuut runsaasti aluskasvosta kasvavilla kohteilla saattavat koitua hautovien lintujen kohtaloksi. Jos aluskasvos on raivattu , voi koneen kuljettaja havaita pesältä pakenevan linnun helpommin ja suojata pesän lippusiiman ja sippua avulla pienpedoilta. Suojatun pesän haudonnat onnistuvat lähes aina.

    …niihin metsänhoitosuosituksiin tuskin tarvitsee kajota , ainoastaan toteuttaa suosituksia nykyistä paremmin. Elinvoimainen hyvässä kunnossa oleva metsä tarjoaa hyvät olosuhteet riistalle ja omistajalleen paremmat tulot.

    jees h-valta 14.5.2013, 22:20

    Heh, on tuo suorittava aika sepe-sepittäjä.
    Harvemmin lintu kyllä peitteettömässä maastossa pesii joten on varmasti tosi ettei tule moto-vahinkoja. Jos kaikki aluskasvos raivataan ei ole vahinkoja mutta ei ole lintujakaan. Hakkuuaukoissa taas myöskin useimmiten on risuja ja ne linnut käyttävät juuri niitä latvuksia pesiensä suojana. Jos sieltä kerätään kaikki pois on taas vahingotonta. Tyhjäst nääs on paha nyhjäst!

    Puun takaa 15.5.2013, 06:43

    Itse en metsästä lainkaan, enkä tiedä siitä muutenkaan juuri mitään, mutta omista kokemuksistani johtuen on pakko olla suorittavan portaan kanssa samoilla linjoilla.
    Metsoja on ollut maillani jo vuosikymmenten ajan runsaasti, ja eniten juuri männyntaimikkoalueilla, jotka on pidetty täysin puhtaana lehtipuista.
    Tämä poikkeaa ilmeisesti yleisestä vallitsevasta käsityksestä?

    6 m3 15.5.2013, 07:02

    Noihin SPn ja PTn kommentteihin voisi lisata sen etta katajaa jatetaan niihin kohtiin mitka ei hairitse hakkuu toimintoja. Samoin niita alikasvuisia kuusituppaita. Lehtipuu ei ole niinkaan avainasemassa pesinnan kannalta. Se joutaa pois. Haapa saa merkitysta vasta sitten kun poikueet on ohittaneet hyonteis ravinto vaiheen metsolla. Hyonteis ravinnon jalkeen merkitysta on silla, loytyyko alueelta marjoja. Vasta syksymmalla metso hakeutuu korpimaisemiin.

    Timppa 15.5.2013, 07:36

    Kyllä metsienkäytöllä tietysti on vaikutusta.

    Aiemmin eteläisessä Suomessa oli runssaasti kaskimaita, jotka kasvoivat runsaasti lehtipuuta, mikä oli mieluisa ympäristö poikueille. Nyt metsät käsitellään havupuuvoittoisiksi.

    Myös metsälaiduntaminen oli erittäin edullista poikueille. Polkuja pitkin oli helppo liikkua ja lehmien jäljiltä heinä ym kasvoivat voimakkaasti antoivat runsaasti hyöntesravintoa.

    Siis vähintäänkin osasyynäkanalintukantojen vähenemiseen on se, että on palattu periaatteessa kaskikautta edeltä’vään luonnontilaiseen metsäluontoon.

    Uusissa haukoissa pesii aika usein metsoja. Minäkin olen löytänyt kolme pesää, joista poikueet ovat kuoriintuneet. Uusi aukko on sikä ihanteellinen paikka, ettei siellä ole yleensä mitään, joka houkuttelisi petoja. Jos sinne jättää sen kuusipuskan, niin sen alta voi sitten löytää pesän.

    A.Jalkanen 15.5.2013, 08:56

    Puuntakunen ei itse metsästä. Metsästääkö joku muu siinä runsasmetsoisella alueella kanalintuja tai pienpetoja?

    Kyllä metsästykselläkin jokin vaikutus kantoihin on, nimen omaan suhteessa kannan tasoon. Petojen suorittaman saalistuksen kanssa ne ovat sopeutuneet elämään. Toisaalta metsätalous on suosinut myyriä mikä on muuttanut peto/saalis tasapainoa, jota ihminen sitten koettaa korjata.

    Kuusmottisella on samat ajatukset kuin minulla. Mustikanvarvuston elinvoimaisuus hyönteisineen ja marjoineen on tutkimuksissakin osoitettu tärkeäksi poikasille.

    Ilmeisesti maanmuokkaus hidastaa varvuston paluuta. Siinäkin mielessä mätästys on parannus entiseen, jos se paljastaa vähemmän maata kuin äestys. Harvennuksista lienee hyötyä mustikalle koska se tarvitsee valoa, mutta tiheikköjäkin kannattaa jättää suojapaikoiksi, esim. kivikot ja kosteat painaumat, metsälakikohteet ja säästöpuuryhmät. Kunnostusojituskelvottomat suot jätetään ennallistumaan tai korkeintaan autetaan tukkimalla valtaojien purkukohtia.

    Jos riistapainotus tuodaan selkeästi esiin mh suosituksissa yhtenä vaihtoehtona, on neuvonnalla helpompi tehtävä jalkauttaa ohjeet käytäntöön.

    jees h-valta 15.5.2013, 09:09

    Millainenhan mahtaa olla kunnostusojituskelvoton suo?
    Mielestäni jos suohon on saatu ojat kerran saadaan ne kunnostettuakkin. Ja suohan se ei enää silloin edes ole vaan suomuuntuma. Eli maaperä alkaa muuttua ja turha sitä kehitystä enää on uudelleen katkaista ojia tukkimalla. Piperot ovat kyllä juuri tuolla linjalla ja se ei hyvää kuvaa anna metsäpolitiikkamme tilasta. Eikö joku valittu linja pitäisi pitää?
    Annetaan ojittamattomien olla ja ojallisten metsänä.

    Gla 15.5.2013, 09:15

    ”Millainenhan mahtaa olla kunnostusojituskelvoton suo?”

    Puuntuotantoa ajatellen liian karu.

    6 m3 15.5.2013, 09:20

    Tuo riistan elinolojen suosiminen ei ole ollut ristiriidassa metsänhoidon suosituksiin täällä päin. Johtunee siitä että nuo toimihenkilöt asiaan kuuluvissa instansseissa itsekin useimmiten metsästävät.

    Pieni vinkki innokkaalle puutarhurille joka kasvattaa tyrniä. Metso on suorastaan hullaantunut tyrnin marjoihin. Mukavaa oli seurata metson taiteilua poimimatta jääneitten marjojen kimpussa.
    Kiitokseksi oli käynyt vääntämässä kuistin kaiteelle marjaisen kiekerön.

    jees h-valta 15.5.2013, 09:23

    Kaikkihan ne suot varmaan ovat karuja alkuun ojituksen jälkeen olleet.
    Kumma kyllä puskevat jo noin sadan vuoden muuntuman jälkeen puuta aivan kelvollisesti. Menetyshän on vain noin yhden ihmissukupolven mittaluokkaa. Milsi katkaista alkanut kehitys tukkimalla ojia. Eikö nyt tässä sitten ollakkaan tulevia sukupolvia ”ruokkivia” kuten täällä näyttää muotia olevan?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4