Keskustelut Luonto Suomusalmi. Raakkujoki

Esillä 10 vastausta, 881 - 890 (kaikkiaan 908)
  • Rane

    Annelin linkittämästä Raakkuselvityksestä ei löydy mitään mainintaa 50 metrin tai edes 45 metrin suojakaistoista.Ei taida olla minkäänlaisesta suojakaistoista mainintaa?

    Ilmeisesti joku Elyn virkamies on ensin keksinyt omasta päästään 45 metriä suositukseksi ja sitten reilu kokoomusministeri pyöristi sen 50:een metriin ettei kukaan fiksu toimittaja rupea kyselemään että mistä tuo juuri 45 metriä oikein tulee.

    A.Jalkanen

    Huomasin saman kuin Rane. Oli kyllä mainintoja siitä että raakku on tarkka veden laadusta ja samoin ovat sen elinkierrossa tarpeelliset kalalajit. Jonkinlainen suojakaista on hyvä olla joka pidättää ravinteita ja varjostaa. Ely-keskuksella saattaa myös olla tarkempaa tietoa asiasta eli uudempia tutkimustuloksia. Suojakaista on myös maisemallisesti hyödyllinen. Kaiken kaikkiaan varmasti tarpeen metsätalouden hyväksyttävyyden säilymiseksi, mutta mitoitusta voitaisiin perustella paremmin. Puusuman sekaan mahtunee myös muutama metsänomistaja, jotka eivät ole sertifikaatissa.

    Kuollutta puuta ja kariketta kulkeutuu vesistöön luonnonmetsissäkin, joten en pitäisi kovin haitallisena pientä määrää poimintahakkuun hakkuutähteitä suojakaistoilla. Leveällä hoitamattomalla suojakaistalla on voi olla paljon lahopuuta, joka on maahan kaaduttuaan lähes sama asia kuin hakkuutähteet. Jossain luki myös että orgaaninen aines kuten kuolleet lehdet ovat ravintoa vesieliöille.

    Olisiko kompromissi löydettävissä niin että raakkuvesien alueella harjoitettaisiin jatkuvaa kasvatusta kohtalaisen leveällä rantavyöhykkeellä?

    Historiallisia haittatekijöitä: helmestys, vesivoimaloiden rakentaminen, jokien ja purojen raivaaminen uittoa varten ja turvemaiden ojitus. Ojitus on ollut paikoin todella säntillistä. Kts. esim. raportin s. 43: Kuva 19. Haapuanojan raakkupurovesistö 1960-luvulla ja nyt.

    KeMeRat

    Hyvä kompromissi. Raakut kuolee ja isäntä vittuuntuu kun jää osa puista rantaan kaatuilemaan.

    Kurki

    Sivulla 37 kuva Hanhioja Itä-Lapissa, jossa on elinvoimainen raakkukanta.

    Vaadittu 50 m suojakaista vain puuttuu.

    Kemppi60

    Mikäli joku uskoo median tietoihin niin Hukkajokihan piti olla yksi Suomen raakkurikkaimmista vesistöistä ja ylityspaikan kohdalla asiantuntijoiden mukaan oli valtava raakkuesiintymä.

    Miksi jokea ei siis mainita tuolla listalla kun kuitenkin suhteellisen monta jokea siihen on näyttänyt löytyvän?

    Puhuuko joku siis palturia vai onko joku antanut tietoisesti väärää informaatiota raakkujen määrästä?

    A.Jalkanen

    Olisiko sitten niin että jos esiintymän sijainti  on vaarassa paljastua, joen nimeä ei laiteta mukaan listoille. Toinen mahdollinen syy puuttumiseen: esiintymää ei ole tiedetty vielä raportin ilmestymisen hetkellä.

    Rane

    Kolmas mahdollinen syy on inhimillinen.Tutkijat mielellään liioittelevat ”oman” lajinsa uhanalaisuutta koska silloin sen tutkimiseen ja varsinkin sen elinympäristön kunnostamiseen saa helpommin kaikenlaista hankerahoitusta?

    Rane

    Esim tämän lehtijutun perusteella kukaan raakkubiologi tai virkamies ei ole alkanut perätä 45 metrin suojavyöhykkeen avohakkuun ohjeiden vastaisuutta vaikka heillä tieto raakuista on ollut…

    Puuta pinoon jokitörmiltä – Livojoen yläjuoksulla valmistellaan ennallistamista panemalla puuta poikki ja pinoon | Iijokiseutu

    Rane

    Tai no…Mh:n hanke on ihan julkisesti Raakku Revises.Aiheen tiimoilta on pidetty julkisesti kaikenlaisia väenkokouksia.Mitään mellakkaa ei kuitenkaan ole syntynyt vaikka on avoimesti kerrottu että jokea tullaan mylläämään metsä- ja maansiirtokoneilla…

    Livojoella tutkitaan ja hakataan – kolmen hankkeen avulla parannetaan joen tilaa monipuolisesti | Iijokiseutu

    Rane
Esillä 10 vastausta, 881 - 890 (kaikkiaan 908)