Onko niin, että 50 metrin suojavyöhyke muodostaa samalla myös pysyvän rakennuskieltoalueen?

Tuo on totta. Vielä kun on ostamassa tilaa niin kuinka asia huomioidaan kauppahinnassa. Onko ostettava suoja-alueetkin vaikka niitä ei voi hyödyntää. Vielä jos niille ei saa myydä edes mökkitonttia niin onhan se täysin arvoton alue. En tiedä kuka edes olisi ostamassa tonttia jonkun raakkujoen varresta. Hukkajoki ei ainakaan näyttänyt kovin houkuttelevalta.

Tuokin on totta. Jokainen voi valita mistä puunsa ostaa. Mutta eihän asia ole näin yksinkertainen. Jos henkilö on ostanut tilan ja hän maksaa siitä jokaisesta neliöstä. Onhan vähintäänkin harmittava asia että jonkin luontokohteen vuoksi hän menettääkin kohtuuttoman osan tilastataan käyttökelvottomaksi. Jotenkin vielä käsitän nämä sertifikaatin suoja-alueet mutta jos mielivaltaisesti aletaan muuttamaan suoja-alueita niin onhan se tilan ostaneille kohtuuton menetys.

Kyllähän tuo Suomussalmen puro jo aiemmin oli mustannut pohjansa. Jostain muualta siis alkujaan tullut pohjaan musta levä. Hakkuu kuitenkin niin tuore asia ettei se vielä ole kerinnyt noin dramaattisesti vaikuttamaan puroon. Mutta myönnän kyllä että hakkuu oli järkyttävästi toteutettu. Metsän hävitys oli liian raskas noin herkässä luonnossa. Tuohon olisi sopinut hyvin Metsä-Groupin Plusmallin päätehakkuu ja säästöpuusto jätetty kaikki lähelle puroa. Olisi loiventanut tuota hakkuun terävyyttä huomattavasti. Mitään vaan ei haluta oppia, husse kyllä oikeassa tuossa. Ojituksien humuksia syytä myös jarruttaa tuollaisen puron lähistön ojituksissa. Sinne ei saisi joutua yhtään humusta.

Moni metsäyhtiöiden kanssa puukaupan tehnyt voi kokea pettymystä jos on maksanut sertifionnit ja omalla hakkuualalla on säästöpuuta pystyssä ja maassa. Sitten kun katsoo tämän raakkukohteen hakkuualaa, ei siellä ole yhtään säästöpuuta vaikka 50ha aukkoa. Mitä virkaa on sertifioinnilla jos metsäyhtiö kuitenkin ostaa puuta tällaiselta tilalta?

Toivoisin metsäyhtiöiden pitävän kiinni sertifiointien lupauksista, kuten mm 45m suojavyöhykkeestä tällaisiin kohteisiin.

Toinen juttu täällä esillä olleesta ”sosialisoinnista”. En ymmärrä kun pystyssä olevalle joen varren metsälle esitetään spekulatiivinen arvio mitä voisi saada hakkaamalla sen. Saa sen joen varren lakien mukaan hakata ja puut itselleen vaikka polttopuuksi tai kaverilleen myy eurolla motti. Se että metsäyhtiöt eivät niitä osta, ei ole sosialisointia. Ei metsänomistajat voi olettaa metsäyhtiöiden ostavan aina juuri hänen puut ja jollakin tietyllä hinnalla. Metsäyhtiöt palvelevat asiakasta, ei metsänomistajaa. Erään sahayhtiön slogan on muuten ”asiakaslähtöistä puukauppaa”. Moni maanomistaja käsittää sen väärin ja ajattelee sahan palvelevan hänen tarpeitaan. Ei, vaan maanomistajan metsästä pätkitään puut asiakaslähtöisesti kuten asiakas haluaa ja hänen eduksi on. Se asiakas on siis hiukan isompi taho ja merten takana.