Keskustelut Luonto Suomusalmi. Raakkujoki

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 926)
  • suorittava porras

    Olen ollut joskus tekemässä 50ha:n aukkoa ja nyt siinä kasvaa komea nuori männikkö.

    Mitä aukkoihin tulee ,voi tuo 50ha käsittää hakkuuohjelmassa useitakin toisistaan erillään olevia kuvioita. Ei siis ole välttämättä kyse yhtenäisestä aukosta.

    Makarov

    2015 ostin isohkon palstan, siihen tuli aukkoa liki 50ha. 35ha oli suurin yksittäinen aukko kuvio, muut sitten palstalla pienempiä. Minusta ihan järkevä kyseiselle palstalle kun puuston ikä, rakenne ja pankkilainan takia kannatti hakata. Eipä sitä isointakaan aukkoa tieltä erota kun taimikko on jo sen verran varttunutta.

    Päivällä joku toimittaja radiossa tuntu miettivän että joen yli oli mennyt ajokone tai mato. Toivotaan että mato olisi syyllinen.

    Visakallo

    Tehty 45 hehtaarin avohakkuu ei ollut erityisen suuri, kun suhteutetaan sitä  omistajan n. 2000 hehtaarin kokonaismetsäalaan. Tekeekö prosenteissa jotain 2,3.

    Mitä itse raakkuihin tulee, ei se nyt aivan niin uhanalainen laji ole kuin annetaan ymmärtää, sillä sitä esiintyy pelkästään Suomessakin reilusti yli sadassa vesistössä. Tässä on vähän samantapaista liioittelua kuin liito-oravan kanssa, jota esiintyy Atlantilta Tyynellemerelle, ja on siten aivan elinvoimainen laji.

    Ola_Pallonivel

    Luulin, että suurimmat aukot on nykyään 20-30 hehtaaria. Siis yhteinäiset alueet. Samaan aikaan puhutaan avohakkuiden kieltämisestä, niin nämä sataa suoraan vihreään laariin. On niitä isoja aukkoja meidänkin suvun mailla ennen tehty.

    Kaikki ei ehkä ymmärrä nykyisten sertien vaatimuksia. Viime vuonna tehtiin vajaa 20 hehtaaria PEFC harvennusta, niin sinne piti tehdä yhteensä SATOJA säästöpuita/pökkelöitä. Huuli pyöreänä ihmettelin, mutta niin se vaan nykyään menee. Ikävät uutiset tiukentaa sertejä entisestään, näitä ei tarvita yhtään enempää.

    A.Jalkanen

    Kun katsoo karttoja tuoreista avohakkuista, niin pohjoisessa ne ovat selvästi suurempia kuin etelässä. Iso aukko nätisti näkemäesteitä jättämällä toteutettuna ja vesien suojelusta huolehtien on metsien pirstoutumista vähentävä. Pienissä kuvioissa on suhteessa hyvin paljon reunametsää.

    Kuten edellä tuli aprikoitua, raakku ei lisäänny kaikissa vesistöissä jossa sitä esiintyy. Häviämisen riski on suuri, koska lohikaloja on vähän raakulle sopivissa virtavesissä ja esiintymiin kohdistuu erilaisia uhkia kuten on nyt nähty. Kyllä 50 hehtaarin avoalueelta jonkin verran valuu myös ravinteita vesiin.

    Nostokoukku

    Leimikonsuunnittelijana suurin nauhoittamani yhtenäinen aukko oli 157 hehtaaria. Vuosi oli muistaakseni 2016. Koostui useista erillisistä kuvioista. Niistä suurin oli 1936 palanut kuvio, jota siitä lähtien oli hoidettu varsin tehokkaasti. Tasakokoista järeää männikköä. Mitäpä muuta tuolle olisi voinut tehdä. Eipä ollut Metsäkeskuksella metsänkäyttöilmoitukseen mitään huomautettavaa.

    Rukopiikki

    Suuret yhtenäiset aukot eivät ole lämpötaloudellisesti edullisia uuden taimikon kasvun kannalta. Pienet tuulelta suojaiset aukot ovat lämpimämpiä heti kun aurinko vähän paistaa. Suojametsäkaistaleita olisi hyvä olla ainakin kylmiltä pohjoistuulilta. Mutta pieni suojaisa aukko on aina lämpimämpi taimen kasvaa kuin iso, jos aivan pienaukot joita metsä varjostaa liikaa jätetään laskuista.

    Pannilan isäntä

    Näyttää siltä, että tämä Suomussalmen raakku -tapaus on itsesään ollut ”traagisuudessaan” erittäin hyvä ”case” = suomeksi ”tapaus” kaikin puolin. Jokihelmisimpukat = raakut ovat indikaattori todellisesta puhtaasta luonnosta, mikä on arvokas asia (tätä luonto oli aikaisemmin ennen sitä aikaa edeltäviä katastrofeja). Nykyaikana tämä edellä mainittu luonto on katoamassa ja uusi (brutaalimpi) aika on jo koittanut ja luonto oletettavasti mukautuvana ja muuttuvana (hieman erilaisin eliöstöin) selviää siitäkin ja osa ihmisistä siinä mukana. Tämä lienee nykyajasta karu totuus.

    Pannilan isäntä

    Nykysuomalainen (tämän hetkinen pääpopulaatio) ajattelee, että ”viis raakuista” kunhan oma talous porskuttaa. Asia jää tuleville suomalaisille (ja ehkä eurooppalaisille tai missä yhteisössä me olemmekaaan) pähkittäväksi/ratkottavaksi. Näinhän se menee eikä siihen ole mitään sanomista.

    Timppa

    Timppa lienee jo Hesarin palstoilla sitä tekemässä.

    Olen kyllä sitä mieltä, että sääntöjä on noudatettava.  Milloinkahan olen puolustellut jotain rikkomusta?

    Tapaus kertoo mielestäni parista nykypäivän ilmiöstä.  Ihmiset eivät käytä aivojaan vaan toimivat konemaisesti.  Toinen on se, että tulee niin paljon ohjeita, ettei kaikkia jakseta lukea.  Nyt jäänyt oleellinen lukematta.

    Luulisi, että nuo raakkuasiat ovat niin tuttuja, että kiireisinkin/hölmöinkin tyyppi varoo niihin sotkeutumasta.

    Yleensä katastrofi edellyttää vähintään kahden asian pieleenmenoa.  Niin nytkin on varmaan käynyt.

    Aika raakaa tekstiä oli tänään uutisissa.

     

     

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 926)